Eduskuntavaalit 2019

Ei kiittämistä. Entiset ministeritoverit ovat varmasti lohdutelleet ja hakanneet kättä hartiaan, että hyvä pojat ja tyttö....kiitos yhteistyöstä ja kokeilkaas nyt aktiivimallia välillä. Ehkä keksitään jotain kykyjä vastaavaa työtä tuolla siviilipuolella.....ja jäihän sentään muistoja audin nahkapenkistä, niitä ei joka pojalla ja tytöllä olekaan. Ihan oikeesti.

Loikkaaminen on aina riski, myös maanpuolustuskontekstissa. :cool:
Nautin tästä @baikal tuotannosta :love::salut:
 
Siinähän se ongelma juuri pienimmissä tuloluokissa on että yhden rivin tuottaessa toiselta otetaan saman verran pois. Muistetaan myös SDP:n lupauksessa ollut rajaus eli "valtiontalouden salliessa" tms. Tottahan Rinne kunnon poliitikon tavoin rakensi myös ohituskaistan.
Tuokin ohituskaista taisi tulla aika vaalitaiston lopussa.
 
Vaikka en Timosta arvosta pätkän vertaa, niin lainaanpa häntä silti.



Loogisin vaihtoehto olisi koota hallitus nykyisistä oppositiopuolueista ilman oppositioon kuuluvia perussuomalaisia. He olivat kaksi vuotta mukana toteuttamassa niitä leikkauksia, jotka sovittiin hallitusohjelmassa, mutta kesän 2017 jälkeen he ovat olleen kovasti juuri niitä samoja leikkauksia vastaan. Ihan uskottavuuden takia hallitus pitäisi koota lähinnä SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden pohjalta, mutta hallituspohja ei riitä.

Mukaan pitäisi ottaa joko keskusta tai kokoomus. Jos otetaan keskusta, niin ei oikein hyvältä näytä. Keskustan neljä vuotta kestänyt markkinavetoinen linja ei istu tilanteeseen, joten keskustan pitäisi palata takaisin juurilleen ja vaihtaa sekä puheenjohtajaa että linjauksia.

Jos otetaan kokoomus, niin näyttää vielä pahemmalta. Kokoomus on teflonpuolue, jonka kanssa kaikki hallitusyhteistyötä tekevät menettävät kannatustaan, mutta jonka oma kannatus ei koskaan kärsi. Nyt kokoomus voisi käyttää perussuomalaisten menestystä hyväkseen ja tarjota SDP:lle sopimusta, josta olisi vaikea kieltäytyä. Sopimukseen sisältyisi vuorenvarmasti tiukkaa talouskuria ja markkinoiden suosimista, ja myönnytyksiä olisi lähinnä pienempiin työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Tähän Jussi Halla-aho voisi vastata omalla kompromissillaan, joka takaisi vaikkapa sosiaaliturvan ja työehtosopimusten yleissitovuuden. Vastapainoksi pitäisi sitoutua taas entiseen tapaan noudattamaan erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

SDP joutuisi tekemään valinnan kovan talouspolitiikan ja kovan ihmisoikeuspolitiikan välillä. Sekä kokoomus että perussuomalaiset voisivat käyttää painostuskeinona mahdollisuutta jatkaa entisellä hallituspohjalla. Petteri Orpo sanoi jo illalla, että kokoomus voi tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, ja nykytilanteessa keskusta tekee yhteistyötä ihan kenen kanssa tahansa. Perussuomalaiset ovat Halla-ahon sanoin valmiita yhteistyöhön kenen kanssa tahansa, mutta eivät millä ehdolla tahansa. Ehtona tulee aina olemaan tiukka maahanmuuttopolitiikka, mutta muissa asioissa mikä tahansa käy entiseen tapaan.
 
Vaikka en Timosta arvosta pätkän vertaa, niin lainaanpa häntä silti.



Loogisin vaihtoehto olisi koota hallitus nykyisistä oppositiopuolueista ilman oppositioon kuuluvia perussuomalaisia. He olivat kaksi vuotta mukana toteuttamassa niitä leikkauksia, jotka sovittiin hallitusohjelmassa, mutta kesän 2017 jälkeen he ovat olleen kovasti juuri niitä samoja leikkauksia vastaan. Ihan uskottavuuden takia hallitus pitäisi koota lähinnä SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden pohjalta, mutta hallituspohja ei riitä.

Mukaan pitäisi ottaa joko keskusta tai kokoomus. Jos otetaan keskusta, niin ei oikein hyvältä näytä. Keskustan neljä vuotta kestänyt markkinavetoinen linja ei istu tilanteeseen, joten keskustan pitäisi palata takaisin juurilleen ja vaihtaa sekä puheenjohtajaa että linjauksia.

Jos otetaan kokoomus, niin näyttää vielä pahemmalta. Kokoomus on teflonpuolue, jonka kanssa kaikki hallitusyhteistyötä tekevät menettävät kannatustaan, mutta jonka oma kannatus ei koskaan kärsi. Nyt kokoomus voisi käyttää perussuomalaisten menestystä hyväkseen ja tarjota SDP:lle sopimusta, josta olisi vaikea kieltäytyä. Sopimukseen sisältyisi vuorenvarmasti tiukkaa talouskuria ja markkinoiden suosimista, ja myönnytyksiä olisi lähinnä pienempiin työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Tähän Jussi Halla-aho voisi vastata omalla kompromissillaan, joka takaisi vaikkapa sosiaaliturvan ja työehtosopimusten yleissitovuuden. Vastapainoksi pitäisi sitoutua taas entiseen tapaan noudattamaan erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

SDP joutuisi tekemään valinnan kovan talouspolitiikan ja kovan ihmisoikeuspolitiikan välillä. Sekä kokoomus että perussuomalaiset voisivat käyttää painostuskeinona mahdollisuutta jatkaa entisellä hallituspohjalla. Petteri Orpo sanoi jo illalla, että kokoomus voi tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, ja nykytilanteessa keskusta tekee yhteistyötä ihan kenen kanssa tahansa. Perussuomalaiset ovat Halla-ahon sanoin valmiita yhteistyöhön kenen kanssa tahansa, mutta eivät millä ehdolla tahansa. Ehtona tulee aina olemaan tiukka maahanmuuttopolitiikka, mutta muissa asioissa mikä tahansa käy entiseen tapaan.

Mielenkiintoista nähdä tyytyykö SDP kiristettäväksi vai pyrkiikö kunnolla kuskin paikalle. Ainakin Kokoomuksella on kova polte hallitukseen joten nyt kannattaisi heittää ne arvopohjat jonnekin mihin ei päivä paista ja ottaa PS reippaasti mukaan neuvotteluihin. Maahanmuuttopolitiikassa voi mallia ottaa vaikka muiden pohjoismaiden demareilta. Silloin se ei kuulosta niin pahalta :D Ja rajalla tapahtuvan seulonnan kiristämisen voi aina kuitata kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisella. Siihenkin Halla-Aho kertoi jo PS:n tarvittaessa myöntyvän vaikkei mallia järkevänä pidäkään.

Tarvitaan vain myyntimies ottamaan iskut vastaan ja kertomaan jäsenistölle miksi valittu malli on järkevä. Monikin SDP:tä äänestänyt pystyy kyllä ainakin olosuhteiden pakosta hyväksymään tiukan linjan jossa kuitenkin noudatetaan kansainvälisiä sitoumuksiamme. SDP ja PS voisivat yhdessä estää tarveharkinnan poiston ja yleissitovuuden purkamisen yms. Kun listaa asiat objektiivisesti niin tuo olisi monella tapaa toimiva liitto. Ketä muita saadaan samaan ruuheen onkin sitten jo kinkkisempi kysymys. Pragmaattisuus kunniaan ja asiat etusijalle tai SDP ajaa itsensä nurkkaan.
 
Mielenkiintoista nähdä tyytyykö SDP kiristettäväksi vai pyrkiikö kunnolla kuskin paikalle. Ainakin Kokoomuksella on kova polte hallitukseen joten nyt kannattaisi heittää ne arvopohjat jonnekin mihin ei päivä paista ja ottaa PS reippaasti mukaan neuvotteluihin. Maahanmuuttopolitiikassa voi mallia ottaa vaikka muiden pohjoismaiden demareilta. Silloin se ei kuulosta niin pahalta :D Ja rajalla tapahtuvan seulonnan kiristämisen voi aina kuitata kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisella. Siihenkin Halla-Aho kertoi jo PS:n tarvittaessa myöntyvän vaikkei mallia järkevänä pidäkään.

Tarvitaan vain myyntimies ottamaan iskut vastaan ja kertomaan jäsenistölle miksi valittu malli on järkevä. Monikin SDP:tä äänestänyt pystyy kyllä ainakin olosuhteiden pakosta hyväksymään tiukan linjan jossa kuitenkin noudatetaan kansainvälisiä sitoumuksiamme. SDP ja PS voisivat yhdessä estää tarveharkinnan poiston ja yleissitovuuden purkamisen yms. Kun listaa asiat objektiivisesti niin tuo olisi monella tapaa toimiva liitto. Ketä muita saadaan samaan ruuheen onkin sitten jo kinkkisempi kysymys. Pragmaattisuus kunniaan ja asiat etusijalle tai SDP ajaa itsensä nurkkaan.

Juuri noinhan sen pitäisikin mennä. Pragmaattisesti. Mutta Rinne ja varsinkin vas. ja vihr. ovat demonisoineet PS:ää siinä määrin, että tällainen lähestymistapa on vaikea. Ellei jopa täysin mahdoton. Olisi kyllä mukava tietää että oikeasti moniko SDP:tä äänestänyt pitää maahanmuutto -ja turvapaikka-asioita niin oleellisen tärkeinä (siis näissä liberaalin linjan vetämistä). Uskaltaisin veikata, että se perusduunari tai vaikka eläkeläinenkin pitää omaan rahapussiin ja toimeentuloon liittyviä asioita tärkeämpinä.
 
Juuri noinhan sen pitäisikin mennä. Pragmaattisesti. Mutta Rinne ja varsinkin vas. ja vihr. ovat demonisoineet PS:ää siinä määrin, että tällainen lähestymistapa on vaikea. Ellei jopa täysin mahdoton. Olisi kyllä mukava tietää että oikeasti moniko SDP:tä äänestänyt pitää maahanmuutto -ja turvapaikka-asioita niin oleellisen tärkeinä (siis näissä liberaalin linjan vetämistä). Uskaltaisin veikata, että se perusduunari tai vaikka eläkeläinenkin pitää omaan rahapussiin ja toimeentuloon liittyviä asioita tärkeämpinä.

Etenkin kun mitään sopimusrikkomuksia ei olla ajamassa vaan kaikki velvoitteet täytettäisiin. Halla-Aho sisäministerinä olisi varmasti monelle kauhistus joka veisi äänestäjiä Vasemmistoliittoon. Olleenkaan kaikki eivät ymmärrä että vasemmistopuolueilla on nykyään voiton jälkeenkin vain karkesti neljännes kansanedustajista. Sillä porukalla ei isoa myllyä pyöritetä. Nyt on tilaisuus edistää joitain omia asioita joten kannattaisi miettiä mitkä ovat niistä tärkeimpiä ja lähteä siitä liikkeelle.
 
Jos syntyisi SDP-PS-KOK+ ehkä KD? Niin sikäeli olisi helpompaa neuvotella. Vähemmän vaatimuksia kaiken kaikkiaan. PS olisi ehkä kabineteissa helpoiten vietävissä kokemattomuudensa tähden. Ainakin kokoomus osaisi tämän pelin hyvin. Eikä varmaan demarienkaan kabinetti olisi huono tässä.
 
Vaalikoneiden perusteella ei ole. Aanestajissa saattaa olla mutta valtaosa puolueaktiiveista ei on nykyaan suunnilleen kuorittuja arbuuseja, Niinisto, Kari, Hassi, Ymparisto asiat ovat jaaneet taysin taka-alalle mita nyt ilmastomuutoksella elamoidaan paasaantoisesti taydellisen tietamattomyyden tuomalla varmuudella.

Vaalikonevastauksista voi koostaa vitsikirjan sitten kun hallitusta aletaan muodostamaan. Kyllä tuokin Vihreiden eduskuntaryhmä lähtee mukisematta tekemään kokoomuslaista talouspolitiikkaa jos sikseen tulee. Tärkeimpiä ovat arvo- ja ympäristökysymykset, minkä takia Kokoomus on helpompi hallituskumppani Vihreille kuin Keskusta. Ja PS mahdoton.
 
Vaikka Vihreissä jonkinverran Soininvaaralaista oikeistoliberaalisuutta (harvinaista Suomessa muuten, eduskuntapuolueista lähinnä kai Vihreistä ja RKP:stä löytyy jossainmäärin) esiintyykin, niin puolueen iso pääjoukko on kyllä mielestäni selvästi vasemmistoliberaaleja ajatusmaailmaltaan.

Onhan tuo valittu eduskuntaryhmä reippaasti vasemmalle kallellaan, Harjanne taitaa olla ainoa "Soininvaaralainen" ja meni läpi Vartiala ylijääneillä äänillä. Mutta kyllä se jotain puolueen skitsofrenisuudesta kertoo, että ehdokkaana oli myös mm. Liberan toiminnanjohtaja.
 
Matkustan juuri junassa Hesaa kohti ja tuttuun tapaan Satu Hassi porhalsi asemalaiturille sähköfillarillaan. Arvasin, että tulee samaan 1 lk vaunuun. Puhuu tauotta puhelimessa ja tehdään selvästi politiikkaa eikä puhuta marttakerhon viime viikon kokouksesta.

Täytyy kyllä antaa Hassille propsit siitä, että ainakin autoilun osalta elää niin kuin saarnaa. Tulee seurattua kun melkein naapurissa asuu. Töpselistä ladattava Mitsu Outlander hänellä toki on, mutta näkyi seisovan koko kevättalven hangessa. About 300 neliöinen sähkölämmitteinen talo ei kylläkään ole varsinaisesti mikään vihreä valinta kahdelle hengelle ja varsinkin kun emäntä asuu viikot Hesassa. Hesan kämppä lämmennee kivihiilellä.
 
Viimeksi muokattu:
Matkustan juuri junassa Hesaa kohti ja tuttuun tapaan Satu Hassi porhalsi asemalaiturille sähköfillarillaan. Arvasin, että tulee samaan 1 lk vaunuun. Puhuu tauotta puhelimessa linjoista ja tavoitteista. Tehdään selvästi politiikkaa eikä puhuta marttakerhon viime viikon kokouksesta.

Täytyy kyllä antaa Hassille propsit siitä, että ainakin autoilun osalta elää niin kuin saarnaa. Tulee seurattua kun melkein naapurissa asuu. Töpselistä ladattava Mitsu Outlander hänellä toki on, mutta näkyi seisovan koko kevättalven hangessa.
Pistä nauhuri päälle ;)
 
Mika Aaltola vetelee naruja liian suoriksi...hän ei taida ymmärtää koko asiaa. Kokkarit ei ole koskaan olleet poliittista keskustaa...eikä sitä ole myöskään myöskään demarit.

Poliittinen keskusta on mennyt käytännössä Kepun sisällä...Alkiolaiset haluvat tehdä yhteistyötä vasemmiston suuntaan ja se toinen puoli Kepusta on enemmän ja vähemmän oikeistoon suuntautuvaa..
Lisäksi keskustaan voi laske myös RKP:n jossa kielipolitiikka yhdistää niin vasemmistolaiset kuin porvarit.

Vihreissä on jokunen edustaja joka edustaa myös muuta henkiläkohtaista ideologiaa kuin perinteinen vasemmisto...(sukupuolisuuntaukset, feministit jne.) Vihreiden ydinporukka on kuitenkin jopa äärivasemmistölaisia..

Persuja voi sanoa myös jossain määrin keskustalaiseksi. Varsinkin siinä mielessä että puolueen ohjelmasta löytyy kummankin poliittisen laidan mukaisia tavoitteita..

Ja sitten se sirpaloituminen:
Poliittinen pirstaloituminen on toki lisääntynyt.. Ehkä nykyaikanen some- ja muu mediateollisuus ruokkii kaikenlaisia yhteiskunnallisia suuntauksia jne. Läheskään kaikki mitä somessa toimii ei kuitenkaa edusta poliittista mielipidevaikuttamista.. Mutta jotain kertoo sekin että poliittisiksi toimijoiksi on nousut kaikenlaisia pieniä puolueita ja ehdokaslistoilla näkyy jopa yksittäisiä henkilöitä ehdokkaina. Osa "puolueista" näyttäisi tavoittelevan muutakin kuin perinteistä poliittista valta-asemaa.. Vaaleja käytetään ikäänkuin välineenä markkinoitaessa omien taustaryhmien mielipiteitä tai jopa kaupallisia tavoitteita.

Maailma muuttuu nykyään aika nopeasti.. Uudet toimistatavat sekä kaikenlaiset mediavälineet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisten tavoitteiden edistämiseen. Se koskee niin hyviä kuin huonoja asioita..ja käytössä on sekä avoimia että salaisia keinoja vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin.

Olishan se jo melkoinen ihme jollei myös yhteiskunnalliset ja hallintoon liittyvät asiat sirpaloituisi muiden mukana.

Aaltola tarkoitti sirpaloitumista. Termillä "poliittinen keskus" hän tarkoitti kolmen puolueen muodostamaa kohtuu tiivistä jatkumoa poliittisessa keskustassa vasemmisto-oikeisto-janalla. Demarit ja kokoomuskin ovat lisäksi olleet aika lähellä poliittista keskustaa taloudellisessa mielessä. Koska vaalivoitto on otettu keskeltä. Toki sen eri puolilla.

Sirpaloitumista ei tarvitse pohtia onko se hyvä tai huono asia. Se on fakta. Ja kuvaa maailman muutosta. On syntynyt uusia puolueita, ja perinteisen työläis-maanviljelijä-porvari edustusryhmien kolmijaon sijaan on paljon vahvemmin noussut näistä irrallaan olevia asioita liittyen yksilön vapauteen, maailman muutokseen jne.

Tästä oli myös Ylellä ihan hyvä kolumni.

 
Tähän sirpaloitumiseen voi liittyä myös toinen asia. Aikaisemmin puolueiden kannatus kolmen suuren välillä heilahteli aika paljon, ja aina jokin kolmesta suuresta vuorollaan päätyi oppositioon.

Sirpaloitumisen myötä, voi olla, että jokainen äänestäjä löytää oman "pysyvän kuplansa", ja äänten siirtyminen eri puolueiden välillä vähenee. Näin voimasuhdemuutosten kehitys tulee olemaan myös hitaampaa kuin aikaisempi selkeä kolmioheiluri.

Tämä jää nähtäväksi.
 
Tämä lähti siitä, kun @Pandahki oli sitä mieltä, että Suomen poliittisella kentällä ei ole oikeistolaista puoluetta. Seuraa ketjua taaksepäin, niin näet sen, miten keskustelu eteni.
Ja pysyn edelleen kannassani. Täsmennän vielä: Suomessa ei ole oikeaa oikeistopuoluetta, ja jos sellainen olisi, tulisi sen olla kansalaisen vallan puolella, ei nykyään vallitsevan keskitetyn vallan.
 
Tähän sirpaloitumiseen voi liittyä myös toinen asia. Aikaisemmin puolueiden kannatus kolmen suuren välillä heilahteli aika paljon, ja aina jokin kolmesta suuresta vuorollaan päätyi oppositioon.

Sirpaloitumisen myötä, voi olla, että jokainen äänestäjä löytää oman "pysyvän kuplansa", ja äänten siirtyminen eri puolueiden välillä vähenee. Näin voimasuhdemuutosten kehitys tulee olemaan myös hitaampaa kuin aikaisempi selkeä kolmioheiluri.

Tämä jää nähtäväksi.
Hyvin todettu. Jos nyt ajattelee tämän vaalin tuloksia, niin vaikea enää kuvitella mitään suuria heilahduksia, toki +/- viisi prosenttia menee suuntaan jos toiseenkin. Punavihreä kupla jakaa äänet Vihreiden ja Vassareiden kesken, vasemmistokupla demareiden, vassareiden kesken, jne. Perussuomalaiset ovat vakiintuneet hyvinkin tasaiselle tasolle: 2011 39 paikkaa, 2015 38 paikkaa, ja 2019 taas 39 paikkaa.

Jatkossa nähdään varmaan yleisesti neljän puolueen koalitiohallituksia, toki kolmen äänilläkin sellainen voi syntyä, mutta voi olla että aina jokin yksi kolmesta haluaa sitten jonkin samanmielisen pienemmän puolueen tuekseen.
 
Tähän sirpaloitumiseen voi liittyä myös toinen asia. Aikaisemmin puolueiden kannatus kolmen suuren välillä heilahteli aika paljon, ja aina jokin kolmesta suuresta vuorollaan päätyi oppositioon.

Sirpaloitumisen myötä, voi olla, että jokainen äänestäjä löytää oman "pysyvän kuplansa", ja äänten siirtyminen eri puolueiden välillä vähenee. Näin voimasuhdemuutosten kehitys tulee olemaan myös hitaampaa kuin aikaisempi selkeä kolmioheiluri.

Tämä jää nähtäväksi.

Ulkoiset tekijät vaikuttavat enemmän kuin sisäiset mielestäni. Sodat, taloudelliset suhdanteet ja erilaiset kriisit. Ei perussuomalaisten nousuakaan olisi nähty jollei kriisejä ja taloudellisia heittoja olisi tapahtunut. Sisäisellä politiikalla vain varmistettiin synty. Perinteinen kolmikanta demarit-sdp-keskusta hajosi siihen. Aikansa tälläkin ratsastetaan kunnes tulee uudenlaisia kriisejä ja tuulahduksia ulkoa. Sisällä ei ole tarpeeksi massaa muuttaa niitä yksin.
 
Back
Top