Hallitus selittää rajua velanottoa kriiseillä, mutta se on osatotuus: Grafiikka näyttää, mihin rahat ovat menneet
Hallitus on perustellut velanottoa koronapandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä. Kuitenkin yli kolmannes runsaan 25 miljardin euron päätetyistä lisämenoista on käytetty muuhun.
TILAAJILLE
Hallituksen johtoviisikko kertoi budjettineuvottelujen lopputuloksista tiedotustilaisuudessa syyskuussa. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
Teemu Muhonen HS
6.11.2022 2:00 | Päivitetty 6.11.2022 7:03
SUOMI on lukuisten muiden valtioiden tapaan velkaantunut viime vuosina poikkeuksellisen voimakkaasti.
Valtionvelka kohoaa tänä vuonna arviolta noin 140 miljardiin euroon.
Sanna Marinin (sd) hallituksen aloittaessa vuoden 2019 lopulla velkaa oli yli 30 miljardia euroa vähemmän.
Onko velkaantuminen hallituksen syytä vai ei? Talouspolitiikka ja velkaantuminen ovat nousemassa yhdeksi keskeiseksi väittelynaiheeksi ensi kevään eduskuntavaalien alla.
Lue lisää:
Valtiovarainministeriö ehdottaa poliitikoille menosääntöjä, jotka toisivat Suomeen niukkuuden vuosikymmenen
Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti
perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronapandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN tekemä erittely osoittaa, että vuosille 2020–2023 tehdyistä harkinnanvaraisista menolisäyksistä yhteensä runsaat 15 miljardia euroa liittyy pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä aiheutuviin varautumismenoihin.
Sen sijaan yhteensä yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.
Harkinnanvaraisilla toimilla tarkoitetaan nimenomaan erikseen päätettyjä meno- ja veropäätöksiä. Tarkastelun ulkopuolelle jää muista syistä johtunut menojen kasvu. Esimerkiksi työttömyysmenot nousivat pandemian alettua itsestään, koska lomautettujen ja työttömien määrä kasvoi.
HS selvitti, mihin kaikkeen muuhun kuin kriiseistä johtuviin menoihin hallitus on käyttänyt miljardeja euroja.
Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset: noin 1,4 mrd/v
Hallitusohjelmassa vuonna 2019 sovitut menolisäykset nostavat ensi vuonna valtion menoja pysyvästi lähes puolellatoista miljardilla eurolla vuositasolla. Hallituskauden aikana menolisäys on yhteensä noin viisi miljardia euroa.
Suurimpia pysyviä lisärahoituskohteita ovat muun muassa perusväylänpito, kansan- ja takuueläkkeiden sekä perusturvan korotukset, oppivelvollisuuden laajennus ja hoitajamitoitus. Hallitus nosti oppivelvollisuusikää 18 vuoteen ja vanhustenhoitoon määrättiin lisää työntekijöitä asiakasta kohti.
Pysyvät menolisäykset jäävät voimaan myös tuleville vuosille, elleivät seuraava hallitus ja eduskunta niitä peru. Pysyviä säästöjä Marinin hallitus on päättänyt noin puolen miljardin euron edestä.
Muut pysyvät menolisäykset: noin 0,6 mrd/v
Hallitusohjelman sopimisen jälkeen hallitus on eduskunnan siunauksella päättänyt myös monista uusista pysyvistä menolisäyksistä, jotka eivät liity kriiseihin.
Keskeisiä kohteita ovat muun muassa tutkimus- ja kehitystyön rahoitus ja Veikkauksen edunsaajat, joiden lisärahoituksesta sovittiin parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Lisäksi hallitus on ohjannut pysyvää lisärahoitusta esimerkiksi hoitajamitoituksen toteuttamiseen.
Tämän hallituskauden aikana hallitusohjelman ulkopuolisiin pysyviin menolisäyksiin menee yhteensä noin miljardi euroa. Ensi vuonna lisäykset nostavat menotasoa 0,6 miljardia euroa, mutta vuonna 2026 vaikutus on jo noin 1,4 miljardia euroa.
Kertaluonteiset ”tulevaisuusinvestoinnit”: noin 2 mrd
Hallitus on toteuttanut hallituskauden aikana noin kahden miljardin edestä kertaluonteisia menolisäyksiä, joita se kutsuu ohjelmassaan ”tulevaisuusinvestoinneiksi”.
Monet ”tulevaisuusinvestoinneista” ovat nimestään huolimatta varsin tavallisia menolisäyksiä. Rahaa on käytetty esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen ja Kansallisteatterin peruskorjaukseen.
Määräaikaiset menolisäykset eroavat pysyvistä menolisäyksistä siten, että ne eivät vaikuta valtion menoihin enää tulevina vuosina.
Muut kertaluonteiset menolisäykset: noin 3 mrd
Hallitus on lisäksi tehnyt muita kertaluonteisia menolisäyksiä yhteensä noin kolmen miljardin euron edessä.
Esimerkiksi sote-uudistuksen edellyttämiin muutoskustannuksiin hallitus on ohjannut 600 miljoonaa euroa ja ulkovartiolaivojen hankintaan 300 miljoonaa euroa.
Rahaa on mennyt myös esimerkiksi energiaintensiivisten yritysten sähköistämistukeen ja valtionhallinnon toimintamenoihin.
KAIKEN kaikkiaan siis yli kolmannes hallituksen esittämistä ja eduskunnan hyväksymistä nettomääräisistä menolisäyksistä on mennyt muihin kohteisiin kuin pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vaikutusten hoitamiseen.
Yhteensä muihin kohteisiin on mennyt rahaa runsaat kymmenen miljardia euroa. Tuleville vuosille pysyvät menolisäykset jättävät noin kahden miljardin euron vuotuisen hintalapun, jos myös hallituskaudella päätetyt säästöt huomioidaan.
On näkemyskysymys, olisiko hallituksen tullut esittää uusia menokohteita säästeliäämmin. Selvää joka tapauksessa on, ettei velanotto ole johtunut pelkästään poikkeuksellisista kriiseistä.
Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat
itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä.