Ulkoministeri Haavisto häntä arvostelevalle ministeriön henkilöstölle: ”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin”
Haaviston ja ulkoministerikollegoiden vetoomus Berliinissä: Ei rajoja kiinni koronaviruksen takia – Taloudellinen isku odottaa viruksen hintana joka tapauksessa.
Pekka Haavisto eduskunnassa. (KUVA: JUHA METSO)
Hanna Mahlamäki HS
Julkaistu: 25.2. 20:17
BERLIINI.
ULKOMINISTERI Pekka Haavisto (vihr) on varsin niukkasanainen itseensä kohdistuvasta virkarikostutkinnasta, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on käynnistänyt. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomille tiistaina Berliinissä ulkoministerikokouksessa vieraillessaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ilmoitti viime viikolla, että Haaviston toimissa, jotka liittyvät al-Holin leiriltä palautettaviin suomalaisiin, epäillään virka-aseman väärinkäyttöä tai virkavelvollisuuden rikkomista.
Ulkoministeriön henkilöstöyhdistys on ilmoittanut kantanaan, että Haaviston pitäisi luopua henkilöstöasioiden hoitamisesta rikostutkinnan ajaksi.
”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin”, Haavisto sanoi.
Hän huomautti, että hänen virkatehtävänsä on valtioneuvoston käsissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi viikko sitten keskiviikkona, että Haaviston jatkamiselle tehtävässään ei ole estettä.
HAAVISTO joutui viime vuoden lopulla julkisen myllytyksen kohteeksi, koska hän oli siirtänyt pois tehtävästään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen. Erimielisyys ministeriössä liittyi Syyrian al-Holin vankileiriltä järjestettäviin Suomen kansalaisten palautuksiin.
HS kysyi Haavistolta syytä siihen, miksi Tuominen siirrettiin toisiin tehtäviin. Haavisto vetosi perustuslakivaliokunnan edellyttämään vaitiolovelvollisuuteen tutkintaan liittyvissä asioissa.
”En voi puhua mitään näistä asioista, jotka ovat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä”, hän sanoi.
Al-Holin tilanteessa ei ole tapahtunut Haaviston mukaan edistymistä sen jälkeen, kun Rojavan alueen epävirallinen ulkoministeri, kurdijohtaja Abdulkarim Omar kävi tammikuussa Suomessa.
”Siellä valmistellaan leirille omaa tuomioistuinta, joka päättäisi leirin asioista”, Haavisto kertoo.
”Leirillä on talviolosuhteet, ja suomalaisten tilanne on varmasti hankala. Mutta me olemme hyvin paljon leiriä ylläpitävän tahon varassa”, Haavisto sanoi.
ULKOMINISTERI Haavisto osallistui Berliinissä Saksan ulkoministerin Heiko Maasin isännöimään ydinsulkusopimusta ja ydinaseriisuntaa käsittelevään 16 valtion ministerikokoukseen.
Ydinaseriisuntaan liittyvän ulkoministerikokouksen vetoomus Berliinissä oli tiistaina: Ei pidä sulkea rajoja koronaviruksen takia. Kuudentena vasemmalta kokousta isännöinut Saksan ulkoministeri Heiko Maas. (KUVA: WOLFGANG KUMM / DPA)
Lisäksi Haavistolla oli Maasin kanssa kahdenvälinen tapaaminen, jossa käytiin läpi ulkopolitiikan asialistaa Syyriasta Ukrainaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
”Burkina Fason ja Malin alueella on hyvin hallitsematon tilanne”, Haavisto sanoi tapaamisen jälkeen. Se aiheuttaa hänen mukaansa Afrikan sisäisiä pakolaisvirtoja ja heijastuu myös Eurooppaan.
Berliinin ministerikokous on jatkoa Tukholmassa viime kesäkuussa pidettyyn ministerikokoukseen, jonka loppujulistuksessa ministerit sitoutuivat työskentelemään ydinaseriisunnan ja ydinsulun edistämiseksi.
Haaviston mukaan ydinasevalvonnan haasteena on aina ollut pelko ydinaseiden leviämisestä ja siitä, että ei-valtiolliset toimijat ryhtyvät ydinasetoimintaan.
Ministeriryhmän tärkeänä tavoitteena on myös läpinäkyvyyden ja kontrollin lisääminen ydinasetoiminnassa. Kun ydinaseita on sellaisilla valtioilla kuin Iran ja Pohjois-Korea, läpinäkyvyys ei ole helppoa.
Kylmän sodan jälkeistä ydinasevalvontaa Haavisto kuitenkin luonnehti ”suureksi menestystarinaksi”, sillä ydinasevaltojen määrä on pystytty pitämään aisoissa.
ULKOMINISTERIT keskustelivat kokouksessaan myös koronaviruksen nopeasta leviämisestä Euroopassa.
Haaviston mukaan ryhmän yhteinen vahva näkemys on, että ylimääräistä pelkojen lietsontaa pitäisi nyt välttää, ja muukalaisvihaa ei saa oikeuttaa koronaviruksella.
Paikalla ollut Etelä-Korean ulkoministeri Kang Kyung-wha kertoi Haaviston mukaan, että viha kiinalaisia kohtaan on yltynyt Etelä-Koreassa.
Etelä-Korea tekee hartiavoimin töitä saadakseen koronaviruksesta otteen. Kaikkien Kiinasta Etelä-Koreaan tulevien puhelimiin asennetaan rajalla applikaatio, jonka avulla ihmisten terveystietoja seurataan.
”Ulkoministerien yhteinen vetoomus oli tänään sen puolesta, että ei suljeta rajoja. Tämä vaikuttaa kaikkialla talouteen. Etelä-Koreassa seisoo autotehtaita, koska kiinalaisia osia ei voida toimittaa niihin”, Haavisto sanoi.
Myös Eurooppa kärsii taloudellisista seurauksista, Haavisto sanoi. Terveydellisesti koronavirus on huolestuttava erityisesti iäkkäämmille riskiryhmiin kuuluville, hän totesi.
Haaviston ja ulkoministerikollegoiden vetoomus Berliinissä: Ei rajoja kiinni koronaviruksen takia – Taloudellinen isku odottaa viruksen hintana joka tapauksessa.
Pekka Haavisto eduskunnassa. (KUVA: JUHA METSO)
Hanna Mahlamäki HS
Julkaistu: 25.2. 20:17
BERLIINI.
ULKOMINISTERI Pekka Haavisto (vihr) on varsin niukkasanainen itseensä kohdistuvasta virkarikostutkinnasta, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta on käynnistänyt. Hän kommentoi asiaa Helsingin Sanomille tiistaina Berliinissä ulkoministerikokouksessa vieraillessaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ilmoitti viime viikolla, että Haaviston toimissa, jotka liittyvät al-Holin leiriltä palautettaviin suomalaisiin, epäillään virka-aseman väärinkäyttöä tai virkavelvollisuuden rikkomista.
Ulkoministeriön henkilöstöyhdistys on ilmoittanut kantanaan, että Haaviston pitäisi luopua henkilöstöasioiden hoitamisesta rikostutkinnan ajaksi.
”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin”, Haavisto sanoi.
Hän huomautti, että hänen virkatehtävänsä on valtioneuvoston käsissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi viikko sitten keskiviikkona, että Haaviston jatkamiselle tehtävässään ei ole estettä.
HAAVISTO joutui viime vuoden lopulla julkisen myllytyksen kohteeksi, koska hän oli siirtänyt pois tehtävästään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen. Erimielisyys ministeriössä liittyi Syyrian al-Holin vankileiriltä järjestettäviin Suomen kansalaisten palautuksiin.
HS kysyi Haavistolta syytä siihen, miksi Tuominen siirrettiin toisiin tehtäviin. Haavisto vetosi perustuslakivaliokunnan edellyttämään vaitiolovelvollisuuteen tutkintaan liittyvissä asioissa.
”En voi puhua mitään näistä asioista, jotka ovat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä”, hän sanoi.
Al-Holin tilanteessa ei ole tapahtunut Haaviston mukaan edistymistä sen jälkeen, kun Rojavan alueen epävirallinen ulkoministeri, kurdijohtaja Abdulkarim Omar kävi tammikuussa Suomessa.
”Siellä valmistellaan leirille omaa tuomioistuinta, joka päättäisi leirin asioista”, Haavisto kertoo.
”Leirillä on talviolosuhteet, ja suomalaisten tilanne on varmasti hankala. Mutta me olemme hyvin paljon leiriä ylläpitävän tahon varassa”, Haavisto sanoi.
ULKOMINISTERI Haavisto osallistui Berliinissä Saksan ulkoministerin Heiko Maasin isännöimään ydinsulkusopimusta ja ydinaseriisuntaa käsittelevään 16 valtion ministerikokoukseen.
Ydinaseriisuntaan liittyvän ulkoministerikokouksen vetoomus Berliinissä oli tiistaina: Ei pidä sulkea rajoja koronaviruksen takia. Kuudentena vasemmalta kokousta isännöinut Saksan ulkoministeri Heiko Maas. (KUVA: WOLFGANG KUMM / DPA)
Lisäksi Haavistolla oli Maasin kanssa kahdenvälinen tapaaminen, jossa käytiin läpi ulkopolitiikan asialistaa Syyriasta Ukrainaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
”Burkina Fason ja Malin alueella on hyvin hallitsematon tilanne”, Haavisto sanoi tapaamisen jälkeen. Se aiheuttaa hänen mukaansa Afrikan sisäisiä pakolaisvirtoja ja heijastuu myös Eurooppaan.
Berliinin ministerikokous on jatkoa Tukholmassa viime kesäkuussa pidettyyn ministerikokoukseen, jonka loppujulistuksessa ministerit sitoutuivat työskentelemään ydinaseriisunnan ja ydinsulun edistämiseksi.
Haaviston mukaan ydinasevalvonnan haasteena on aina ollut pelko ydinaseiden leviämisestä ja siitä, että ei-valtiolliset toimijat ryhtyvät ydinasetoimintaan.
Ministeriryhmän tärkeänä tavoitteena on myös läpinäkyvyyden ja kontrollin lisääminen ydinasetoiminnassa. Kun ydinaseita on sellaisilla valtioilla kuin Iran ja Pohjois-Korea, läpinäkyvyys ei ole helppoa.
Kylmän sodan jälkeistä ydinasevalvontaa Haavisto kuitenkin luonnehti ”suureksi menestystarinaksi”, sillä ydinasevaltojen määrä on pystytty pitämään aisoissa.
ULKOMINISTERIT keskustelivat kokouksessaan myös koronaviruksen nopeasta leviämisestä Euroopassa.
Haaviston mukaan ryhmän yhteinen vahva näkemys on, että ylimääräistä pelkojen lietsontaa pitäisi nyt välttää, ja muukalaisvihaa ei saa oikeuttaa koronaviruksella.
Paikalla ollut Etelä-Korean ulkoministeri Kang Kyung-wha kertoi Haaviston mukaan, että viha kiinalaisia kohtaan on yltynyt Etelä-Koreassa.
Etelä-Korea tekee hartiavoimin töitä saadakseen koronaviruksesta otteen. Kaikkien Kiinasta Etelä-Koreaan tulevien puhelimiin asennetaan rajalla applikaatio, jonka avulla ihmisten terveystietoja seurataan.
”Ulkoministerien yhteinen vetoomus oli tänään sen puolesta, että ei suljeta rajoja. Tämä vaikuttaa kaikkialla talouteen. Etelä-Koreassa seisoo autotehtaita, koska kiinalaisia osia ei voida toimittaa niihin”, Haavisto sanoi.
Myös Eurooppa kärsii taloudellisista seurauksista, Haavisto sanoi. Terveydellisesti koronavirus on huolestuttava erityisesti iäkkäämmille riskiryhmiin kuuluville, hän totesi.
Ulkoministeri Haavisto häntä arvostelevalle ministeriön henkilöstölle: ”Kaikilla on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja ay-kantoihin”
Haaviston ja ulkoministerikollegoiden vetoomus Berliinissä: Ei rajoja kiinni koronaviruksen takia – Taloudellinen isku odottaa viruksen hintana joka tapauksessa.
www.hs.fi