Eränkäynti

Mä sain 2 kalaa silloin se ja se toinen painoi 2.175 grammaa ja sen sain viehellä ABU Lill-tylö 7g kultainen ja sen alla on Abu toby sininen 10g

Katso liite: 39620

Katso liite: 39621
Rupea kalastamaan sinäkin kunnon uistimilla niin 10 kertaistat kalansaaliisi:)

Betellä hyviä lusikoita, Krokodil on hyvä. Hopea ja kulta nelosen ja vitosen Mepsi punaisilla pilkuilla. Musta Mepsi keltaisilla pilkuilla kirkkaaseen veteen. Ahvenille Meps kolmonen. Vibrax toimii aina, keltainen tai punainen on siinä hyvä väri. Hopea punaisella runko-osalla toimii myös. Se Vibrax on lohikaloille herkkua.

Vaapujakin on joitakin hyviä, niitä vähemmän tullut käytettyä.
.
Tummavetisillä joilla hopea Mepsi on melkoisen varma haukiuistin.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä se häävi uistin ole. Saanut sillä koskaan sitä yhtäkään (taimenta tai mitään muutakaan). Krokodil, Professori, Mepsit, Vibrax ja Caliko Catit, noista hyvä perussetti. Jokunen hyvä vaappu vielä lisäksi, niin pärjää.

Mullakin tallessa Abumatic, ehkä se on 10 tai 20 malliltaan. Kitkajarrulla oleva umpikela 70-luvulta ja kelahan toimii edelleen.

Jokikalastusta tuli harrastettua aika paljonkin poikasena. Eräälle reissulle lähettiin illlalla. Vettä tuli kuin aisaa. Ajankohta heinäkuun loppua tai elokuun alkua. Heiteltiin uistinta puolille öin. Tulet ja kahvit sekä eväät ja lähetäänpä autolle.

Joki teki jyrkän mutkan. Oikastaanpa tuosta suon poikki niin että heilahtaa. Niin kävi, että kierrettiin siinä suolla 2-3 h ympyrää pimeässä ja sateisessa yössä.
Aamu alkoi sarastaa. Katos, ketkä tosta on menneet.. omat jäljet. Joen usvasta lopulta saatiin joki kiinni ja sillä se ollut vielä hyvä, väsyneenä käveltiin ainakin kilometri jokivartta väärään suuntaan..

Aamulla klo 6 kotona. Jäipä se reissu mieleen. Jokunen haukikin taisi olla repussa.

Sen aikaisella vehkeillä ja siimoilla jo 2-3 kiloisen ''jänkäkoiran'' reppuun laitto ei ollut välttämättä mikään kirkossa kuulutettu asia. Ei siellä haaveja kanneltu.

Beten Krokodil 23g ja sinisenä on ehkä paras yleislusikka, mitä tiedän. Se käy sekä taimenen että hauen kalastamiseen.

Suuren hauen kalastamiseen käytin vaappuja, joista harmaa 18-senttinen Bomber oli paras sen jälkeen, kun laitoin se kylkiin siniset raidat permanenttitussilla.

Professori ui aika pinnassa. Räsäsen seiska on yksi entisajan soutu-uistelijoiden vehje.
 
Nuortilla käynyt minäkin. Tämä muistaakseni 80-luvun loppupuolella. Perhovehkeet oli, uistimella kuitenkin saatiin ainoa taimen, vajaa kiloinen.

Perhokalastajina kaikki oli amatöörejä ja sellaisiksi jäätiin, kiinnostus lopahti siihen hommaan Nuorttijoella. Neljä miestä uittaa kaikkea mitä matkassa on (perhoja sekä uistimia) 2 vrk ja saaliit aivan onnettomat. Ei siellä silloin saaneet kaloja muutkaan. Joku oli saanut muutaman harrin perholla.

Hienot ja jylhät maisemat siellä, vesi kylmää kuin lähteessä ja kristallinkirkasta kesäkuussa. Sitä juotiin suoraan keittämättä joesta. Me ei jänkhälle vettä kannettu. Muuten reissuna hieno ja mieleenpainuva, mutta kalasaaliilla ei juhlittu.

Nuotiolla maattiin onnettomissa makuupusseissa, yöllä oli pakkasta. Onneksi oli lämmikettä matkassa. Oli meillä joku laavukangas.

Paikallinen Aslakki melkein lyöttäytyi Sallassa oppaaksi, kun huomasi, että noilla etelänmiehillä on aperatiivia mukana. Jotenkin hänen kuningasidea saatiin torpedoitua, loppasuu olisi vetänyt meidän lämmikeaperatiivit huiviinsa ja todennut, jo vain, tämä opastus olikhin sithen tässä.
 
Abu 170 umpikelana oli legendaarinen. Jos en väärin muista, niin aina vuosituhannen vaihteeseen se valmistettiin Ruotsissa? Umpikelana salolammilla erinomainen lyhyiden vapojen kanssa telkutessa.

Sitä tulee lähdettyä aina milloin millekin lohiapajaksi kehutulle. Toisinaan voisi olla ihan yhtä luja elämys kortata salolampien ahvenia, ainakin halvempaa ja vähemmillä autoiluilla. Eikä tarvi kävellä kilpaa toisten kanssa. Hätistelee vaan karhut kauemmas ensin.:) Enkä ylenkatso onkeakaan, kyllä salolammella onkimisessa on sitä jotain.
 
Hah! Pieniä ovat teidän virvelisaaliit!

Mun tyypilliset "kiinni on ja pysyy" -saaliit ovat paljon isompia. Esimerkkejä:
- Takin selkämys.
- Soutuvene (oma).
- Kari. (Ei edesmennyt pilapiirtäjä vaan järven pohjassa nököttävä kuplavolkkarin kokoinen kivenhitu.)
- Rannassa kasvava pajukko.
- Rantamänty.
- Laituri.
- Norpan kokoinen möykky järvessä kasvavaa biomassaa.

Noihin verrattuna joku parin kilon hauenroikale ei oo mitään!
 
Eipä ollut vielä tutulla järvellä elämää. Tiet oli jo siinä kunnossa että pääsi ajamaan hieman kauemmaksi ja koiran päivän kunniaksi piti tietysti karvakasa ottaa mukaan. Eiköhän sitä jo viikon päästä ole elämää paremmin katseltavaksi.

3D5C11AD-4C78-4340-B107-9244610A5C5C.jpeg
 
Eipä ollut vielä tutulla järvellä elämää. Tiet oli jo siinä kunnossa että pääsi ajamaan hieman kauemmaksi ja koiran päivän kunniaksi piti tietysti karvakasa ottaa mukaan. Eiköhän sitä jo viikon päästä ole elämää paremmin katseltavaksi.

Katso liite: 39633
Koiralta on pitänyt leikata karvaa, ja olen heittänyt sen ulos nurmikolle. Nyt kun on etätöissä, niin näkee ihan livenä, miten linnut vievät partacollien karvaa pesiinsä. Tänään näin, kun kaksi naakkaa taisteli harakan kanssa karvoista.
No perhana, kyllä sitä riittää. Leikattiin eläinten ystävinä lisää pari kourallista nurmikolle. Kyllä turkkikoiralta riittää. Ja kohtahan se taas ajetaan millisiiliksi muutenkin.
 
Koiralta on pitänyt leikata karvaa, ja olen heittänyt sen ulos nurmikolle. Nyt kun on etätöissä, niin näkee ihan livenä, miten linnut vievät partacollien karvaa pesiinsä. Tänään näin, kun kaksi naakka taistelu harakan kanssa karvoista.
No perhana, kyllä sitä riittää. Leikattiin eläinten ystävinä lisää pair kourallista nurmikolle. Kyllä turkkikoiralta riittää. Ja kohtahan se taas ajetaan millisiiliksi muutenkin.
Meillä on parturointi tiedossa tälle viikonloppua. Sen verran sai koiran persiistä nyppiä risuja, havuja, oravanpesiä jne taas reissun jäljiltä. Linnuille tosiaan hyvää pehmustetta, meilläkin jätetään näin keväisin pesävärkiksi.
 
Kivaa!! , miten tee pääsitte sinne silloin, eka kerta me saatin kävellä about 20 kilsaa kun me pääsimme Mettopalon kämpään. Me kalastetiin vain perholla ja saatin vaan harjuksia
Katsoin karttaa. Paikka mistä paikallinen ''opas'' lähes lyöttäytyi matkaan oli Tulppion disko:) ei Salla. Baari siellä kairassa. Paikalliset oli siellä tosi hyvässä soossissa ja kova meno päällä, niin oli kuskia vaille etelänmiehetkin.

Siitä kairuuteltiin oikealla 4 wd maastoautolla tosi huonoja metsäautoteitä tai mitähän poronhoitoreittejä nyt olivatkaan niin, että kävelymatkaa joelle oli vain kilometri. Rajavyöhyke kyltillä käytiin kääntymässä jokivartta kalastaessa, vyöhykkeelle meillä ei ollut lupaa.

Siellä ihan ainoa automerkki ja malli mikä vastaan tuli, oli Toyota Hiace. Joissakin poroja näytti olevan oikein hurakasti. Ilmeisesti poromiehet tykkäsi Hiacesta. Ja mikäpä siinä, luotettava pakettiauto se oli ja on edelleenkin.

Edit: saattoi ne erään perhomiehen kalat olla nimenomaan harjuksia. On tuosta jo aikaa ja ihan kaikki muistikuvat reissusta eivät ole muutenkaan kristallinkirkkaita. Etenkään menomatkasta on paha tarkempaa reittianalyysia antaa. :D
 
Viimeksi muokattu:
Kalareissuista on mukava julkaista kuvia, koska tunnetusti kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vuosia sitten olin kaverin kanssa mökillä perinteisellä saalistuksella. Ahdin anti oli hiukan niukkaa, mutta en kuitenkaan jäänyt kokonaan ilman saalista. Kaveri otti tilanteesta kuvan tavan filmikameralla, kuvasta sain jälkikäteen paperikopion:

sa1.jpg

Koska olimme samassa duunissa, halusin skannata kuvasta kopion työpaikan seinälle. Kalan värisävyjä joutui hiukan säätämään, mutta hyvä siitä tuli:

sa2.jpg
 
Mun vieheet, tässä Blufox, kuusamo, ja ABU Zeppo

Katso liite: 39628

Ja tässä Abu Toby

Katso liite: 39629

Abu draget ja Blufox minnow

Katso liite: 39630

Mun vaapput

Katso liite: 39631

ja tässä viimeinen Abu salar ja Lill-Tylö ja meritaimen vaapuja

Katso liite: 39632

1970-luvulla oli paljon tarjolla ABU:n uistimia. Myös Abulon-monofiilisiimoja käytettiin. Minulla on vielä pari Svängstassa valmistettua Cardinalia. Se oli aikansa paras, mutta meni tuotemerkkinä pilalle, kun valmistus siirrettiin Meksikoon. Ambasssadeurin valmistus kai jäi vielä silloin Svängstaan.

Vanhat Cardinalit olen pitänyt kunnossa. Niillä voisi leikkiä, mutta nykyisin on vain niin paljon parempia. Puola esimerkiksi on niissä liian kapea.

Abun vieheet tulivat suosioon sen Nyt Nappaa -lehtisen markkinoinnin mukana, mutta jäivät, kun lipat ja lusikat yleensäkin. Vaappukalastajalle on niin paljon vaihtoehtoja. Tehdastekoisista vaapuista erityisesti kuhalle Rapalalla on paljon tehokkaita vaihtoehtoja.

Se haukilusikka, Atom, oli kyllä hyvä järvillä. Sitä käytettiin paljon.

Yksi on Ruotsissa lusikkauistin, joka on erinomainen. ja se on nimenomaan taimenlusikka. Kun kalastaa vähän syvemmältä kiven vierestä tai pakan reunalta, otan aina sen. En oikein tiedä, uskallanko kertoakaan tässä, mutta kun tämä ei ole kalastuspalsta, saatan kertoakin. Se on hemmetin hyvä.

Taimenuistinten ykkönen mielestäni on Wigglerin Viking Herring, ja merellä 28-grammaisena ja ehdottomasti värissä Firetiger.
 
Ehkä on jäänyt huomaamatta, mutta onko täällä uistinkehuissa jäänyt huomiotta Abun Hilo. Suurella Hilolla tuli nuoruudessa vielä suurempia haukia, mm. kymmenkiloinen hirviö.

Hi-Lossa oli se saranallinen leukalappu, jolla sai säädettyä syvyyttä. Minulla taitaa olla muutama vuosikymmeniä vanha tallella. Ei tarvitsisi kuin vaihtaa koukut ja renkaat.

Suosikkini oli se haukiväritys. Hauki on kannibaali, joten se toimi hyvin.

Kudun jälkeenhän haukimamma saattaa popsia pienemmän uroksen poskeensa. Kaikki smoltit kelpaavat myös.
 
Back
Top