Eränkäynti

[Nhhk]

Koiramiehen kulutkin on suuremmat. Ostat pennun. Tonni. Tutkapannan, toinen tonni. Vuoden eväät, kolmas tonni.

Lisäksi etenkin pennun treenausta, vähintäänkin kymmeniä tunteja ennen 1. metsästyskautta. Myös vanhempaa koiraa pitää säännöllisesti käyttää riistalla. Ja lenkkeilä jahtikauden loputtua sen kanssa, että koira pysyy kunnossa.

Koiran haukkuun ampuu koiramies, koiramiehen luvalla joku muukin, mutta ei koskaan ilman koiramiehen lupaa. Karkossa olevaa passiketjuun koiran edessä tulevaa hirveä ampuu luonnollisesti kuka tahansa passimies ilman eri lupaa.

Lisäksi sen koiran omistaja, joka hirven toi passiketjuun on meillä oikeutettu sisäfileeseen, toisen saa ampuja.

Jos koiramies ampuu, toinen sisäfile hänelle, toinen kahteen osaan ja ne palat arvotaan.

Nämä ovat vakiintuneita käytäntöjä ja joka niistä lipsuu saa kuulla asiasta ankaraa v.t.uilua seuraavat kymmenen vuotta.

Kun hommat seurueessa toimii on kyseessä mukava harrastus. Liikuntaa ulkoilmassa ja vähän lihaakin.

Selkeät yhteisesti sovitut pelisäännöt ja niiden mukaan toimitaan. Jos näille mestareille siimaa antaa, nehän sen myös käyttää ja sitten ei ole kivaa oikein kenelläkään.

Se on juurikin näin,Ja näin sen pitää ollakkin.

Toki meillä ei koiramies saa mitään erivapauksia saaliiseen ja en kyllä sitä ole kaivannutkaan mutta mukava kuulla että jossain on näin.

 

[Rauhantekijä]

Moi. En tiedä onko tässä ketjussa jo ollut puhe siitä millä tavalla saa lopettaa autoon törmänneen kauris tai peura, kun paikalla ei ole mitään muuta tehtävissä.
Suomen Riistakeskuksen julkaisema ohje sanoo näin:

Jos riistaeläin on jäänyt loukkaantuneena kolaripaikalle, on sen lopettaminen sallittu. Tekijän täytyy kuitenkin osata lopettaa eläin oikein, jottei eläimen kärsimyksiä lisätä. Jos et itse voi lopettaa eläintä, pyydä apua tai odota kunnes SRVA-henkilöstö tai poliisi saapuu paikalle.

Mitä tuo niinku käytännössä tarkoittaa? Millä tavoin tavallinen autoilija lopettaa eläimen kun hän osaa lopettaa oikein?
Tähän oikein lopettamiseen voisitte viisaat antaa muutaman neuvon. Etelä-Suomessa elukkaa ravaa tien yli jatkuvasti ja onnettomuus voi tapahtua kenelle vaan.

Toiminta riistaonnettomuuden sattuessa - Suomen riistakeskus

Riistaonnettomuus voi tapahtua itsestä riippumattomista syistä. Yhtäkkiä eläin vain seisoo auton tai moottoripyörän edessä, eikä törmäystä ole mahdollista…

riista.fi

.

 

[Herman30]

Kurkku auki? Pitää vain tietää mistä kohtaa leikata. (Jäisi kyllä minulta tekemättä).

 

[pstsika]

Moi. En tiedä onko tässä ketjussa jo ollut puhe siitä millä tavalla saa lopettaa autoon törmänneen kauris tai peura, kun paikalla ei ole mitään muuta tehtävissä.
Suomen Riistakeskuksen julkaisema ohje sanoo näin:

Jos riistaeläin on jäänyt loukkaantuneena kolaripaikalle, on sen lopettaminen sallittu. Tekijän täytyy kuitenkin osata lopettaa eläin oikein, jottei eläimen kärsimyksiä lisätä. Jos et itse voi lopettaa eläintä, pyydä apua tai odota kunnes SRVA-henkilöstö tai poliisi saapuu paikalle.

Mitä tuo niinku käytännössä tarkoittaa? Millä tavoin tavallinen autoilija lopettaa eläimen kun hän osaa lopettaa oikein?
Tähän oikein lopettamiseen voisitte viisaat antaa muutaman neuvon. Etelä-Suomessa elukkaa ravaa tien yli jatkuvasti ja onnettomuus voi tapahtua kenelle vaan.

Toiminta riistaonnettomuuden sattuessa - Suomen riistakeskus

Riistaonnettomuus voi tapahtua itsestä riippumattomista syistä. Yhtäkkiä eläin vain seisoo auton tai moottoripyörän edessä, eikä törmäystä ole mahdollista…

riista.fi

.

Vaikkapa kirveellä tai kenttälapiolla tai tunkilla päähän takaapäin kohdistuva voimakas lyönti. Tai tarpeellinen määrä lyöntejä.

Lähinnä tuolla halutaan tarkoittaa, että eläintä ei esimerkiksi aleta kuristamaan tai katkomaan kaukaa tylsällä linkkarillla. Tai hakkaamaan jollain tienvarresta otetulla kepillä vartaloon.

Ase on tottakai nopein sekä siistein ja silloin ammutaan aivojen läpi, mutta jos vaihtoehto on odottaa poliisia esim 15-60 min kolaripaikalle ja henkilövahinkoja tai muuta eläimen lopetusta kiireellisempää ei ole eikä välitä siitä, että saattaa nappaskengille roiskua jotain, niin tyyli on aika vapaa, kunhan se on mahdollisimman tappava. Toki kaikki muut kuin ampuminen ovat tapoina kohtuullisen brutaaleja ja enemmän tai vähemmän sotkuisia.

 

[Kyrätulli]

Ja oma ja sivullisten turvallisuus huomioiden. Älä mene kolarieläimen lähelle jos et tiedä mitä teet, pl. oravat, jänekset ja muut halattavan ihanat. Ja jos on pakko mennä mene "niskan takaa" ettei eläin näe sinua. Kosketa kepillä tai puukolla kevyesti silmämunaa jotta näet reagoiko eläin refleksisesti. Jos reagoi, painu vittuun äkkiä ja etsi kättä pidempää tai oota Taposia tai oikeita poliiseja / SRVA- jääkäreitä. Jos ei etsi rintakuoppa ja paina puukko rintakuoppaan terä vaaka- asennossa eläimen ruhon suhteen. Työnnä terä sisään kohti perssireikää ja sahaa kohti reunoja tavoitellen kaulavaltimoita. Huomaat kyllä kun terä kohtaa valtimot tai rinta-ontelon, saattaa Marimekon Jokapoika saada uusia värisävyjä. Kehä kolmosen sisäpuolella tämän jälkeen varauduttava jälkipyykkiin. Vahvasti tiedostavat tahot ihmettelevät mikset elvyttänyt ja saatat joutua agressioiden kohteeksi. Vähemmän vahvasti tiedostavat tahot saattavat ymmärtää sinut ns. alfaurokseksi ja sopivaksi lisääntymään heidän kanssaan, myös osa miesoletetuista. Jos munasolu on juuri irtoamassa pidä käyntikorttisi käden ulottuvilla.

Pistokuopan löydät kun seuraat kaulaa kurkkutorvea mukaillen kohti ruhoa, sweet spot on siinä missä kaula kohtaa etulavat muodostaen kuopan rintalastan yläpuolelle.

Jos eläin on isompi kuin jyrsijät tarvitset aseen eläimen lopetukseen ylimääräisen tuskan tuottamisen välttämiseksi. Lisäksi jo kauriilla on voimaa vahingoittaa sinua vakavasti, puhumattakaan peurasta, siasta tai hirvestä. Minua on potkaissut haavoittunut peura rintaan ja kylkiluuthan siinä otti kipiää paksuista vaatteista huolimatta. Äitini sattui hirvikolarin tapahtumapaikalle missä osallinen nainen oli mennyt hämmästelemään kituvaa hirveä ja sai sorkasta naamaan. Se oli välitön exodus se.

 

[Rauhantekijä]

Jää vaikutelma että takakontissa paras lopetusväline on pajavasara, jolla elukan kallo murskataan.
Veitsihommat taitaa olla turhaa puuhaa niille joilla ei ole muuten mitään metsästyskokemusta. Nopsasti saattaisi pohtia että kaulan auki viiltäminen lopettaa eläimen, mutta ei taida sekään olla ihan vaaratonta puuhaa vahingoittuneen eläimen kohdalla. Olisko tämä sitten tässä, vai onko jollain vielä lisää ohjeen täydennystä?
.

 

[Kyrätulli]

Pajavasara mulkkupäällä tappaa talossa ja puutarhassa...

 

[Ikarus]

Jää vaikutelma että takakontissa paras lopetusväline on pajavasara, jolla elukan kallo murskataan.
Veitsihommat taitaa olla turhaa puuhaa niille joilla ei ole muuten mitään metsästyskokemusta. Nopsasti saattaisi pohtia että kaulan auki viiltäminen lopettaa eläimen, mutta ei taida sekään olla ihan vaaratonta puuhaa vahingoittuneen eläimen kohdalla. Olisko tämä sitten tässä, vai onko jollain vielä lisää ohjeen täydennystä?
.

Metrin varressa oleva leka tai painava halkaisukirves, harvalla ne kuitenkaan on aina mukana. Sitä pitäisi päästä lyömään päähän asemasta, johon se ei yllä potkaista. Lyönti tai lyöntejä tarpeellinen määrä, kallon murtuessa sätkiminen hetken päästä loppuu ja se on turvallinen pistää.

(Kaulalta avataan nahkaa sen verran, että ruoka/henkitorvi paljastuu ja pistetään torvea katkaisematta ruokatorven alta kaulavaltimo poikki. Näin siis hirvijahdissa, missä halutaan ensiluokkaiset lihat.)

Jos sätkii siinä haavoissaan, antakaa sätkiä ja odottakaa poliisi tai srva paikalle. Hirven potkussa on voimaa ja voi siinä puukkojunkkarille käydä ohuesti.

Jos on jahtiin, radalle yms. menossa tai sieltä tulossa ja peräkontissa sattuu olemaan ase, se on tietenkin kyseiseen puuhaan optimi.

 

[MeriTJ]

Aika paljon tuolla teillä liikkuu metsästäjiä ja ammunnanharrastajia, joilla voi olla sopivaa kalustoa kyydissä. Esim kaverini ampui kiväärillä jalkansa katkoneen hirven oltuaan paikalla kolmantena autona kolaripaikalla. Itse en kaurista isompaa ilman ampuma-asetta menisi lopettamaan, peura tai hirvi varsinkin voi äkkiä antaa lopettajalle a-luokan runtua jos hipsii fiskarsin retkikirveen kanssa lähiholleille.

 

[Nhhk]

Juu varovainen kannattaa kolaripaikalle olla, joskus koirillekkin käy virhe kun hirvi kippaa. Tälläkin syksyä yhdelle tutun koiralle tikkejä kun meni liian hanakasti kaadolle ja hirvi vielä jaksoikin potkaista.

 

[Herman30]

Mun vanhemmilla oli mäyräkoira kun olin vielä kärryssä kuljetettavana. Eräänä päivänä se oli kotikylässä jäänyt auton alle ja makasi tiellä loukkaantuneena. Ei päästänyt ketään lähelle, ärisi ja puri joten olivat soittaneet isälle töihin. Isä sen sitten vei lopetettavaksi.

 

[EK]

Hirveä ei kannata ilman ampuma-asetta ryhtyä lopettamaan. Eikä edes lähestymään, vaikka elottomalta näyttäisi. Aiemmissa viesteissä mainitaan riittävästi syitä.

Poroja varten takakontissa on Motonetistä ostettu hyvin halpa "halkaisu"kirves, jossa on raskas terä. Jos se ei pääse karkuun, lyön otsaan hamarapuolella "riittävällä" voimalla. Takakontissa on myös halpa Mora-puukko, jolla joko pistää pistokuoppaan tai leikkaa kaulasuonet poikki korvantakaa (jälkimmäisen teen aina lampaille). Tosin lähtökohtaisesti aivokopan nuijiminen ns. muusiksi riittää. Poromiehet usein hitsaavat lyhyen rautatumpin kirveshamaraan tai moskaan. Se parantaa huomattavasti tehoa.

Tuttavalla poromiehellä on autossa pienoiskivääri, jolla ampuu päähän kolarieläimiä. Itse en menisi kolarieläintä ampumaan oikein missään tilanteessa, koska vahingon (läpäisy, kimmoke, tms.) sattuessa jälki voi olla rumaa. Tuossa tapauksessa tuo poromiehen-status ja kokemus suojaa tietysti.

Ja missään tilanteessa ei kannata mennä lähellekään jänistä isompaa kolarielukkaa, ellei ole varmasti tietoa, mitä tehdä.

Itse olen ollut kerran tilanteessa, jossa kirvestä olisi tarvittu ja voinut käyttää, mutta silloin (vielä) ei sitä sattunut autossa olemaan. Ensimmäisenä paikalle sattunut keski-ikäinen rouva hätäili, että miten me sitä poroa voidaan auttaa ja kenelle soitetaan. Toinen kerta oli pari viikkoa sitten taajama-alueella, kun auto oli pukannut porolta jalan poikki. Ensimmäinen ajatus oli mennä lopettamaan se, mutta kun näin sen parikymmenpäisen "auttaja"porukan siinä ympärillä, tuumasin virkavallan saavan hoitaa homman ja jatkoin matkaa.

 

[Sarek1]

Meillä on noin puolentoista kymmenen metsästäjän porukassa useampi koiramies. Kaikki koirat eivät aina ole välttämättä mukana, vaan osa saattaa huilata välillä. Aamulla sovitaan, mikä koira menee minnekin etsimään hirviä porojen seasta ja loput eli meidät koirattomat pistetään sopivaan paikkaan passiin tai odotellaan hirvien löytymistä ja viritetään ketju sitten tarpeen mukaan (tilanteesta ja olosuhteista riippuen).

Tänä syksynä saatiin kaikille koirille onnistumisia ja ampumiset jakaantuivat hyvin tasaisesti porukalle. Osa hirvistä ammuttiin haukulta, osa passissa ollessa. Osa hirvistä saatiin viikolla ja osa viikonloppuna. Viikolla kaadetut eivät minua viikonloppuprikaatilaista tietenkään suoranaisesti työllistäneet; harmitti vain kovasti ja poltteli kun ei voinut olla mukana auttamassa haku- ja nylkyhommissa.

Ensimmäisten kahden viikon saaliina olivat vain tulilla paistetut makkarat. Mutta sitten sää muuttui hieman ja saalista alkoi paitsi löytyä, myös tulla. Paras viikko oli sellainen, jonka aikana saatiin viikolla kolme ja viikonloppuna kolme hirveä. Metsässä ollessa pää tuulettui mukavasti työasioista, jotka tuppaavat muuten vainoamaan sorvin orjaa nykyään jatkuvasti. Porinatuokiot sekä ajatusten ja kuulumisten vaihto lapsuudesta ja nuoruudesta tutun porukan kanssa toimittivat myös hyvin työnohjauksellista virkaa, vaikka en omista töistä juuri puhunutkaan.

Toissa lauantaina hirvihommat sitten loppuivat tältä kaudelta kun kiintiöt saatiin täyteen. Viimeisenä päivänä kaatui kaksi vasaa ja yksi aikuinen eli lukumääräisesti eniten hirviä per päivä. Tarkoitus oli ampua kaksi aikuista, mutta haukulle mennyt koiramiehen puoliso ampui vasan. Mieleeni muistui lapsuudesta se kun eno ällyytti ja vakuutteli, että kun juo Isotonic -urheilujuomaa (jota isä oli saanut kertausharjoituksen sissimuonasta ja tuonut ”sotasaaliina” kotiin), niin männynkävytkin näyttävät suuremmilta. Mäntyjä ei keittiön ikkunasta tuolloin näkynyt, mutta voin vaikka vannoa, että kuusenkävyt näyttivät ainakin 30-senttisiltä. Vasaa ryteiköstä raijattaessa kuului aina sieltä täältä hiljaista mutinaa. No, liiteriin nyljettäväksi, riippumaan ja eväitä syömään.

Onneksi paikko tuli lähes hetimiten kun toinen koira oli saanut haukkuun vasan ja emän (ja jälkimmäisen kimppuunsa). Koiramies ampui vasan kahdella laukauksella ja emä kävi päälle. Kolmas laukaus päälle käynyttä emää kohti Petralla meni hutakassa ohi. Siinä vaiheessa koiramies oli huomannut jättäneensä loput patruunat kotiin. Emä otti hatkat koiran jatkaessa hätistämistä ja jäi jonkin matkan päähän paikalleen haukkuun. Pari kaveria lähti tekemään koukkausta hirveä vastaan ja loput pienellä porrastuksella saartavaan passiin. Haukku ei liikkunut minnekään, joten vähän ajan kuluttua nykäistiin kaadettu vasa Hiluxin lavalle ja odoteltiin hiipijän saapumista haukulle. Pian kuului laukaus ja hetken päästä toinen. Viimeinen hirvi oli kaadettu. Se ei kuitenkaan ollut vasan todella isokokoinen emä, vaan nuorempi aikuinen, joka oli lyöttäytynyt emän völjyyn. No, totuuden nimissä päivä oli sujunut paljon paremmin kuin oli osattu toivoa.

Viimeisen aikuisen kanssa sai hieman hikoilla kun jouduttiin vetämään sitä viheliäisessä ojitetussa ryteikössä ylämaahan 800m keskelle metsää ajetun lava-Laplanderin kyytiin. Ja ei, mönkkärilläkään ei juuri lähemmäksi olisi päässyt ja hämärä oli miltei ovella. Kun hirvet oli nyljetty riiputettaviksi ja liiterin ovet laitettiin kiinni, tuli hetkeksi aikaa jotenkin tyhjä olo. Mutta hyvä sellainen - ensi syksynä lähdetään sitten taas uudestaan.

 

[Ottoville]

Tiede|Arkeologia

Tuore tutkimus kumoaa käsityksen siitä, että naiset muinoin keräilivät ja miehet metsästivät – suurriistaa jahtasivat molemmat​

Tutkimusryhmä arvioi, että Amerikan muinaisista metsästäjistä noin 30–50 prosenttia oli naisia.

Arkeologia | Tuore tutkimus kumoaa käsityksen siitä, että naiset muinoin keräilivät ja miehet metsästivät – suurriistaa jahtasivat molemmat

Tutkimusryhmä arvioi, että Amerikan muinaisista metsästäjistä noin 30–50 prosenttia oli naisia.

www.hs.fi

 

[Herman30]

Nyt olis tuollaisia retkiuuneja taas myytävänä. Myyjä Joppe Ranta eli Facebookissa Retkinikkari.
Lainaus Facebookista:

Loimu-retkiuuni on siis alumiinipeltiä ja sen mitat näet kuvista. Sen myyntipakkaus on tyylikäs pahvinen ja itse uunin ympärillä on hihna pitämässä sitä kuljetuksen aikana suljettuna.
Loimu-retkiuuni maksaa 49€ (sis. Alv.25%).
Näin halukkaat saavat sellaisen omakseen:
- meilaa tilaus osoitteeseen: [email protected]
- kerro haluatko hakea tuotteen Itä-Vantaalta vai haluatko sen postilla.
- jos postitetaan, niin laita siitä tieto meiliin ja liitä mukaan osoitteesi sekä puhelinnumerosi.
- postilla toimituksesta pitää periä maksu 7,90€
- postitusasiakkaille laitan laskun sähköpostilla, jolla ostoksen voi maksaa. Kun maksu näkyy tilillä, laitan tuotteet postiin.
- hakijoiden kanssa sovitaan aika ja paikka erikseen.
HUOM !
Järjestän (ilmeisesti) ensi sunnuntaina iltapäivällä Tikkurilan juna-aseman liepeille ostotilaisuuden, josta voi Loimun noutaa tai tulla sen ostamaan käteisellä tai kortilla. Sinne voi myös tulla pelkästään tutustumaan Loimuun. Saattaa siellä olla muutama vapaasti ostettava louekin. Tästä tapahtumasta teen ilmoituksen erikseen.
Muistakaa, että tämä satsi on limited edition.
Ei silti huolta, kyllä näitä vielä hetken riittää.

Retkinikkari

Retkinikkari. 4 396 tykkäystä · 113 puhuu tästä. "Yksinkertaisen kekseliäitä ja kaikille sopivia vinkkejä retkiolosuhteisiin." Retkinikkari Joppe Ranta, Wild Rover Media Katso myös...

www.facebook.com

 

[Shrike]

Rupesin RULn tiedotteen jälkeen tutustumaan lyijyluotikieltoasiaan ja löysin EUn taustapaperin (Linkki) jossa sanottiin että Suomessa ja Ruotsissa jää metsään vuosittain 215kg lyijyä hirven teurasjätteeseen ja ruhoihin.

Määrä vaikuttaa suurelta, rupesin pohtimaan olisiko täällä kokemusta, jääkö luoteja todella noin paljon metsiin vai tulevatko saaliin kanssa pois?

Ja jatkokysymys - jos jää niin voisiko noita realistisesti kerätä talteen tai metsistä pois?

 

[Herman30]

10g luodin painolla se tekisi 21500 luotia maastoon. Ei kai hirven metsästys sotaa ole?

 

[Shrike]

En tiedä mihin tuo luku perustuu mutta jos kaatomäärä on se 50 000 niin ehkä puolesta niistä voi jäädä luoteja maastoon?

 

[Ikarus]

Rupesin RULn tiedotteen jälkeen tutustumaan lyijyluotikieltoasiaan ja löysin EUn taustapaperin (Linkki) jossa sanottiin että Suomessa ja Ruotsissa jää metsään vuosittain 215kg lyijyä hirven teurasjätteeseen ja ruhoihin.

Määrä vaikuttaa suurelta, rupesin pohtimaan olisiko täällä kokemusta, jääkö luoteja todella noin paljon metsiin vai tulevatko saaliin kanssa pois?

Ja jatkokysymys - jos jää niin voisiko noita realistisesti kerätä talteen tai metsistä pois?

Jos läheltä ampuu kylkeen, luoti yleensä pystyy lävistämään vasan. Tyypillisesti luoti löytyy läpäistyään keuhkot vastapuolen kyljestä aivan nahan alta. Yhdeksän kertaa kymmenestä luoti löytyy ruhosta ja uskoakseni erittäin lähellä sitä luodin painoa, missä se piipusta lähtiessään oli.

Tuo 215 kg lyijyä ruhoihin on perätön väite. Lisäksi arvioisin, että noin puolet hirviluodeista on jo tänäkin päivänä lyijyttömiä.

Hirveen ampumani ja nyljettäessä löydetty Sakon lyijytön hirviluoti.

 

[Shrike]

Tuo 215 kg lyijyä ruhoihin on perätön väite.

Kiitos tästä. Mä pyysin sen alkuperäisen tutkimuspaperin missä tuo esitetään mutta tekijät ei ole vielä vastanneet.

Sinänsähän tuo väite vaikuttaa loogiselta, jos luoteja on teurasjätteessä ja linnut tulevat haaskalle se voi päätyä eteenpäin. Tuohon määrään mulla vaan ei ole mitään kosketuspintaa kun en itse hirviä metsästä.