Jotkut hirvimiehet ovat vähän eri rotua kuin tavallisemmat porukan pyytäjät. Joillekin se jahti ei ole muuten niin justhiin kunhan saa vain ammuttua mahdollisimman paljon elukoita. Ehkäpä teidänkin porukassa on joku tälläinen jäsen, tai ehkäpä useampi.
Eli he joille se numero on tärkein. Ns. armottomat nälkäiset kaatomiehet. Kaadettujen lukumäärä on tasan tarkkaan tiedossa ja lukumäärän lisäämiseen tehdään lähestulkoon kaikki mahdollinen. Osa ongelmaa on se, että nämä tyypit ampuvat tilanteessa kuin tilanteessa. Etusormi on hyvin herkkänä kaatotilanteessa, vaikka joskus parempi lopputulos olisi odottaa hetki ja katsoa tilanne hetken kuluttua uudelleen.
Meillä on porukassa yksi tälläinen. Tauti on paha. Pahaksi taudin tekee se, että siihen ei liene tiedossa olevan parannuskonstia. Positiiviselta puolelta voidaan tietenkin sanoa, että hirviä kaatuu kyllä. Negatiivista on sitten se, että niitä kaatuu viikonpäivään/kellonaikaan katsomatta. Ja eihän ne yhdellä miehellä elukat metsästä pois tule. Ongelmana onkin se, että nämä samalla paikkakunnalla asuvat joutuvat hirvenvetoon kohtuu tiheään kun ei ole muitakaan ketä hälyttää talkoisiin. Samaten lihanjako ei aina niin helppoa ole osalle porukasta keskellä viikkoa töistä yms johtuen. Niinkin on käynyt, että mies käy ampumassa hirven ja pistää sen. Soittaa sitten jakoporukalle missä ko. kaato on ja ilmoittaa ettei joutanut suolistamaan kun tuli kiire töihin lähteä. Mutta isoin hommahan on nyt tehty, hirvi on nurin. Suolistakaa ja hakekaan pois metsästä nylkyvajalle.
Tämä meidän porukan armoton kaatomies ottaa yleensä hirvestyskauden alussa kaksi tai kolme viikkoa vapaata töistä. Ns. jahtivapaata. Kulkee sitten viikolla yksin koiransa kanssa metsässä. Viikonloppuna, jolloin on koko porukan jahti, ei tietenkään koska koira on jo viikolla niin paljon juossut. Viikonloppuisin kiinnostaa vain lyhyet passiin kävelyt, muuten vain paistelee makkaraa nuotiolla. Saataa olla myös ettei ilmesty viikonloppuna ollenkaan jahtiin kun katsoo jo oman osansa viikolla tehneensä. Kuitenkin jos joku koira sattuu haukun saamaan on tämä samainen hirvimies sutena paikalla ja sanovansa menevän haukulle, menkää te muut sivupassiin.
Tämähän on tietysti vaikea tilanne porukassa. Armoton kaatomies ei tietenkään ymmärrä tekevänsä mitään väärin. Eikä puhtaasti sääntöjä tulkiten ehkä mitään väärin teekään mutta osa porukasta ei ole tilanteeseen kovinkaan tyytyväinen. Hirvipomo koetti tilanteeseen tälle syksyä puuttua antamalla ukaasin, että viikolla koiralla pyytäjät saavat itse hommata kaadetut elukat pois metsästä. Ei vain ole paljoa auttanut.
Sattui itselläkin ko. henkilön kanssa tänään ns. jännä tilanne. Tilanne meni niin, että olin juuri laittanut oman koirani autoon ja olin jo pois lähdössä kun naapuriseuran koiramies soittaa, että heidän koiransa oli tullut meidän alueelle ja haukkui hirveä siellä. Sen voisi käydä kaatamassa pois jos meille vain käy. Sovimme kuitenkin, että hän tulee mukaani, vaikkakin aseettomana. Ajoin sitten hiukan lähemmäksi haukkua ja odotin hetkisen kunnes naapuriseuran mies ehtii paikalle. Odotellessa soitin hirvipomolle ja kerroin tilanteesta. Käsky oli, että kaada pois kunhan ei ole uros. Vasa tai nakku, ne käy. Meillä on siis yksi aikainen enää ns. pystyssä, jokunen vasa toki siihen vielä. Naapuriseuran miehen ehdittyä paikalle läksimme erästä penkkatietä hiljakselleen haukkua kohti. Samalla tämä armoton kaatomies soittaa ja antaa ehdottoman aikuisen hirven ampumiskiellon. Ei saa vieraalle koiralle kaataa, parempi jättää omille koirille jos niitä pitää vielä kouluttaa. Kerron, että pomolta on tullut ampumalupa johon hän vastaa olevansa tulossa paikan päälle. Katsotaan siellä tilanne. Noin vartin päästä hän soittaakin ja sanoo kuulevansa haukun ja menevänsä katsomaan mikä siellä on tilanne.
Eihän siitä mitään tule kun tuulen päältä koetetaan päästä haukulle. Hirvi kuulee ja ottaa ns. ritolat. Tulee kuitenkin viistosti kohti ja menee minusta n. 150 m päästä hakkuuta pitkin. Katselen Leupoldin läpi komean, arviolta kaksitoista piikkisen hirvaan kulkua. Komea eläin. Koira menee perässä.
Kohta armoton hirvimies soittaa, että karkko tuli eikä nähnyt mikä oli. Sanoo lähtevänsä kotiinsa leivinuunin lämmitykseen. Vastaan, että sarvipäinen oli ja kohti naapurin maita menee. Tilanne ohi.
Paitsi ettei se ihan vielä ole ohi. Lähdemme naapurin kanssa koiran perään. Ilta pukkaa päälle ja koira olisi hyvä saada pois metsästä ennen pimeää. Saammekin koiran n. puolen tunnin päästä kiinni juuri ennen kuin se olisi takaisin oman seuransa puolelle ehtinyt.
Diplomaattisesti sanoisin, että kyllä hirvimiehiä on moneen junaan.