Suomenselän vedenjakajalla (Keuruu, Ähtäri, Virrat, Töysä) oli susia ainakin vaikka miten paljon jo kymmenen vuotta sitten. En tiedä, mikä tämän päivän tilanne on.
Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä ja huomioon otettavaa on paljon.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Suomenselän vedenjakajalla (Keuruu, Ähtäri, Virrat, Töysä) oli susia ainakin vaikka miten paljon jo kymmenen vuotta sitten. En tiedä, mikä tämän päivän tilanne on.
Talvehtivat isona laumana Kauhavan nurkilla,oli villi näky kun ekan kerran "porotokan" näki. Kesäksi siirtyvät sitten vissiin takaisin Suomenselän suuntaan kun ei näy.
Kyllä se osin varmasti sitäkin on. Mutta luulen sen olevan osalta ihan lajille tyypillistä talvilaiduntamista. Täällä ovat ihmeesti selvinneet, ei ole sudet pahemmin tehneet kiusaa. Muutenkin aika jännästi tässä meidän seudulla sudet on ”kiertäneet” tuon isoimman erämaa-alueen. Joku on väittänyt että tuossa hieman etelämpänä metsästäjät osaa pitää paremmin huolen eduistaan mutta en nyt kuitenkaan usko koska jälkiä tms muita havaintoja ei vain ole.Eivät ole tääläkään pitkään noin suurina laumoina esiintyneet,ilmeisesti susitilanne vaikuttanut tässäkin käyttäytymiseen.
Hirvetkin laumaantuu isoihin partteihin susialueilla. Muita selvästi viime aikoina nähtäviin tulleita asioita, ne talvehtii alueille, mitkä eivät ole niiden tyypillisiä talvehtimisalueita ja hakevat turvaa pyörimällä lähellä asutusta ns. maalikylissä.Eivät ole tääläkään pitkään noin suurina laumoina esiintyneet,ilmeisesti susitilanne vaikuttanut tässäkin käyttäytymiseen.
Missä päin jos sopii kysyä?
Suomen Riistakeskus on antanut Itä-Suomeen poikkeusluvan ampua villisikoja metsästyslaissa normaalisti kielletyillä tavoilla, sillä afrikkalaisen sikaruton (ASF) pelätään leviävän Venäjältä Suomeen.
Asiasta uutisoi Lännen Media.
Metsästämisen tehostamiseksi aseisiin saa kiinnittää valovahvistimet ja pimeänäkölaitteet.
Myös supikoiria saa metsästää samoilla keinoin.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, että ministeriö haluaa tehostettuja toimia villisian metsästykseen, koska sikaruton uhkataso on korkea. Hänen mukaansa tavoitteena on, että villisikakanta ei kasva tai jopa pienenee.
Villisikoja voi ampua poikkeusmenetelmin tänä vuonna tuhat kappaletta ja supikoiria 5000 kappaletta. Poikkeuslupaa voi käyttää enintään sata henkilöä.
Metsästäjien tekemä talviruokinta?Olen minä pohtinut monta kertaa, miten ihmeessä villisikakanta kasvoi niin äkkiä. Viime talvikin oli niin luminen, ettei se millään suosinut sikoja. Ja ei itä-Suomi ole mikään siallisen talviravinnon mekkakaan.
Noin nopea ja raju kannankasvu on tietysti asia, jota pitää katsella useamman vuoden katseella, ehkä kymmenenkin. Onko joku muuttuja pl. ilmastonmuutos, jota ei nyt haluta käsitellä? Ajatuksia? Vai kehittyikö tilanne noin 20 vuoden aikana? Silti kannankasvu tarvitsee muuttujan. Hmmm.
En tunne asiaa hyvin, koska ei noita runsaslumisilla alueilla juuri tapaa. Koskaan en ole villisikaa nähnyt, muuta kuin eläintarhassa.Olen minä pohtinut monta kertaa, miten ihmeessä villisikakanta kasvoi niin äkkiä. Viime talvikin oli niin luminen, ettei se millään suosinut sikoja. Ja ei itä-Suomi ole mikään siallisen talviravinnon mekkakaan.
Noin nopea ja raju kannankasvu on tietysti asia, jota pitää katsella useamman vuoden katseella, ehkä kymmenenkin. Onko joku muuttuja pl. ilmastonmuutos, jota ei nyt haluta käsitellä? Ajatuksia? Vai kehittyikö tilanne noin 20 vuoden aikana? Silti kannankasvu tarvitsee muuttujan. Hmmm.
Villisikahan on pirullisen ovela eläin. Tarhaeläinkin kasaa koko kantoja ja kiviä kärsällään, joka on kuin pienoiskaivuri, sähköaitaa vasten ja yrittää sitä kautta saada itselleen pakoreittiä. Kuulemma tämä on tepsivä keino kärsäkkäällä, ja aidat pitää kiertää säännöllisin väliajoin. Eivät käy ruokkijaansa kiinni, mutta se vaatii silmäkontaktin. Kun ruokkija menee sisään, kaksi aikuista lähtee heti koukkaamaan sivuilta muina kinkkuina. Jos ei huomaa ja ota silmäkontaktia, ne käyvät jalkoihin kiinni takaapäin.En tunne asiaa hyvin, koska ei noita runsaslumisilla alueilla juuri tapaa. Koskaan en ole villisikaa nähnyt, muuta kuin eläintarhassa.
Itä-Uusimaa ja kaakko, siellä niitä eniten. Kannan kasvupotentiaali 50 % vuodessa ilman metsästystä. Arvaan, että kanta on lähdössä täysin lapasesta, kun lainsäädäntöäkin tähtäinten osalta muutettiin.
Mitenkähän harmaaturkkinen ystävämme onnistuisi villisikajahdissa? Osallistuisi talkoisiin
Mutta arvaan, että tiettyjä haasteita ja riskejä tuohon potsun pyyntiin liittyy, hammasvarustus on villisiallakin kunnioitusta herättävä.
Jos autolla tökkää possua ja sika jää henkiin niin enpä suosittelisi autosta poistumista ihan ryntäämällä. Tulee päälle kuin yleinen syyttäjä, se tähtää jalkojen väliin ja jaloista isot verisuonet poikki kerta rykäisyllä.
Villisikahan on pirullisen ovela eläin. Tarhaeläinkin kasaa koko kantoja ja kiviä kärsällään, joka on kuin pienoiskaivuri, sähköaitaa vasten ja yrittää sitä kautta saada itselleen pakoreittiä. Kuulemma tämä on tepsivä keino kärsäkkäällä, ja aidat pitää kiertää säännöllisin väliajoin. Eivät käy ruokkijaansa kiinni, mutta se vaatii silmäkontaktin. Kun ruokkija menee sisään, kaksi aikuista lähtee heti koukkaamaan sivuilta muina kinkkuina. Jos ei huomaa ja ota silmäkontaktia, ne käyvät jalkoihin kiinni takaapäin.
Jonkinlaisen väijytys-passiketjun menetelmillä niitä täällä Päijänteen tasalla pyydetään. Tiedän, että erään tutun perunapellon söivät kokonaan, eivätkä silloin tulleet, kun metsästäjä oli passissa. Tästä on muutama vuosi aikaa, ja kokemusta lienee kerätty, sillä joku talvi sitten kaatui väijytyksessä iso lauma muutamassa päivässä.
Kokemuksia kahdesta villisikatarhasta, toinen katkoi, toinen ei . Tyylinsä kullakin. Ne koukkaajat muuten asuivat siinä ei katkomista -harrastaneessa tarhassa. Ja muutenkin olivat aktiivisia aidan läpi yrittäjiä. Liekö torahampailla sitten merkitystä aktiivisuudessa, en osaa sanoa. Siinä toisessa tarhassa olin sitten varmaan lähemmäs 300-kiloisen tai ainakin pirun ison jättiläiskarjun vieressä, kun omistaja meni siihen ensiksi ja sanoi että tämä on ihan kiltti . No pitihän se mennä, ja eikä karju virkkana mittään.Katso liite: 26804
Oletko perillä, katkotaanko tarhatuilta villisioilta torahampaat pois? Sehän olisi pienelle porsaalle helppo operaatio, mikäli vain emo saataisiin eristettyä tilanteesta pois. Se tuskin suopeasti suhtautuisi jälkeläistensä hampaan katkojaisiin..
Siat olisivat turvallisempia käsitellä ilman noita aseitaan.
Kesyltä sialta katkotaan pienenä porsaana sivuleikkurilla kulmahampaat tai ainakin katkottiin, kun viimeksi olen niiden kanssa ollut tekemisissä. Tästä on kyllä joku vuosi jo vierähtänyt. Onpa joku karjuporsas tullut salvetuksikin. Karjun maku/haju ei ole sianlihassa toivottu ominaisuus.
Juu, ne tekevät pahaa jälkeä, kuin hulluksi tulleet kyntömiehet asialla. Tuttavalla meni koko perunapellon sato just noin parempiin kärsiin. Ja vaikka puoli kylää parhaimpia metsäuroita oli väijyksissä, niin ruokailivat muualla niin kauan että metsämiehet kyllästyivät. Ja taas pellolle.Tässä pieni esimerkki minkänäköinen piha on kun sikalauma käynyt etsimässä ruokaa.
Kuvaan liittyvä lehtiartikkeli: https://virumaateataja.postimees.ee/172603/jultunud-metssead-tuhnivad-rannakulades-ules-muruplatse
Valittettavasti en noudattanut. Maatalousoppilaitoksessa ei tuolloin oppitunnilla ollut mahdollista kännissä toikkaroida. Epäilen, että ei suositella tänä päivänäkään.Kai noudatit perinteitä salvuussa? Tukevassa humalassa ja ruosteinen partakoneenterä. Nimenomaan ruosteinen pitää olla
https://en.wikipedia.org/wiki/Wild_boarThe grey wolf is the main predator of wild boar throughout most of its range. A single wolf can kill around 50 to 80 boars of differing ages in one year.[3] In Italy[51] and Belarus' Belovezhskaya Pushcha National Park, boars are the wolf's primary prey, despite an abundance of alternative, less powerful ungulates.[51] Wolves are particularly threatening during the winter, when deep snow impedes the boars' movements. In the Baltic regions, heavy snowfall can allow wolves to eliminate boars from an area almost completely. Wolves primarily target piglets and subadults, and only rarely attack adult sows. Adult males are usually avoided entirely.[3] Dholes may also prey on boars, to the point of keeping their numbers down in northwestern Bhutan, despite there being many more cattle in the area.[52]