Etälaukaistava räjähdekenttä

Kiusankpl

Respected Leader
BAN
No nyt uutta tulossa jalkaväkimiinojen korvaamiseksi. Mitä mieltä täällä ollaan, tuleekohan tästä mitään ja vaikka teknologia olisikin olemassa, onko varaa kehittää toimiva järjestelmä hankintoineen?

Tutkimustoiminta uudenlaisen, etälaukaistavan räjähdekentän kehittämiseksi on alkanut, kertovat Lännen Median sanomalehdet. Uutta hanketta toteuttaa Puolustusvoimat yhdessä suomalaisyritysten kanssa. Järjestelmää on tarkoitus kokeilla ensi vuonna ja saada pian sen jälkeen tuotantoon.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/169...lehti-merkittava-asehanke-kaynnistyi-suomessa
 
Tästä on ollut jo puhetta jossain säikeessä.
yksi osa hanketta oli ainakin / selvityksessä niin sanotut räjähde reput. Mitkä ampuvat 3 kranaattia kohde alueelle. niiden tuotanto oli ainakin halpaa
 
Havaitsemislaitteistoksihan riittäisi painetunnistin tai ansalanka. Tämä olisi joko kaapelilla tai radiolla yhteydessä jonkinlaiseen valvonta-asemaan, jossa sitten laukaistaisiin räjähdekenttä.

Itse ehdotin varusmiehenä AUK:ssa ollessani, että laittaisimme paukkuvalohälyttimen viuhkapanoksen vaikutusalueelle sellaisiin sektoreihin, joita emme pystyneet valvomaan. Tällöin vartiovuorossa oleva laukaisisi viuhkapanoksen, jos hälytin pamahtaa. Menetelmä on Ottawan sopimuksen mukainen, koska viuhkapanos on ihmisen laukaisema.
Tapa jäi käyttöön komppaniassa, ja ainakin vielä seuraavat opettivat sen eteenpäin.

Vaikka tuollainen havaitsemisjärjestelmä paikkaa valtavasti jv-miinojen hävittämisestä syntynyttä aukkoa puolustuksessa, miinat ovat siltikin kätevämpiä, koska tuollaisen havaitsemislaitteiston kanssa voi aina tulla jotain ongelmia.
 
Tästä on ollut jo puhetta jossain säikeessä.
yksi osa hanketta oli ainakin / selvityksessä niin sanotut räjähde reput. Mitkä ampuvat 3 kranaattia kohde alueelle. niiden tuotanto oli ainakin halpaa

Tarkoitat varmaan sitä Hystrix -heitintä?
 
Juuri sitä, mutta se oli vain osa tätä järjestelmää käsittääkseni.
 
Itse ehdotin varusmiehenä AUK:ssa ollessani, että laittaisimme paukkuvalohälyttimen viuhkapanoksen vaikutusalueelle sellaisiin sektoreihin, joita emme pystyneet valvomaan. Tällöin vartiovuorossa oleva laukaisisi viuhkapanoksen, jos hälytin pamahtaa. Menetelmä on Ottawan sopimuksen mukainen, koska viuhkapanos on ihmisen laukaisema.
Tapa jäi käyttöön komppaniassa, ja ainakin vielä seuraavat opettivat sen eteenpäin.

Tuo on ihan hyvä idea, mutta ongelmana lienee se, että mikäli joku laukaisee pava:n niin silloin varmaan kaikki heittäytyvät maahan ja pysyvät siellä kunnes värkki on palanut loppuun. Hyvin sijoitettu viuhkapanos varmasti paikkaa tätä, mutta arvaisin, että yleensä olisi paras jos hommaan varattaisiin oma viuhka joka kattaa sen alueen missä ansalanka oli. Toisaalta, ei sen tarvitse olla viuhkapanos, vaan yleensäkin jokin panos yhdistettynä kaukolaukaisimeen.
 
Tuo on ihan hyvä idea, mutta ongelmana lienee se, että mikäli joku laukaisee pava:n niin silloin varmaan kaikki heittäytyvät maahan ja pysyvät siellä kunnes värkki on palanut loppuun. Hyvin sijoitettu viuhkapanos varmasti paikkaa tätä, mutta arvaisin, että yleensä olisi paras jos hommaan varattaisiin oma viuhka joka kattaa sen alueen missä ansalanka oli. Toisaalta, ei sen tarvitse olla viuhkapanos, vaan yleensäkin jokin panos yhdistettynä kaukolaukaisimeen.

Tuota on mahdollista paikata sijoittamalla viuhkapanos korkealle tai hyppypanoksella, mihin myös Hystrix tähtää osaltaan. Hystrix on vielä melko kevyt versio ja tarkoitettu pienien sektorien puolustamiseen, ilmeisesti panos noissa on käsikranaatin luokkaa ja vaikutusalaksi on annettu 50x50m per kasetti. Mutta jos aseman pääsee valmistelemaan huolella, alueelle voi periaatteessa roudata vaikka miten järeitä hyppypanoksia ja kranaattikasetteja.

Esimerkkinä järeästä Hystrixistä, kyseessä voisi olla kuoppaan asennettava 3 x 81 mm kranaattikasetti, paino 20 kg ja jotka ajopanosta ja kulmaa säätämällä saa pomppaamaan eri suuntiin 0-400m etäisyydelle. Vaatii valmistelun osalta tietenkin pientä laskemista ja säädettävää ajastinta että poksahtaa oikeaan aikaan ilmassa, mutta vaikutus halutussa pisteessä on varmaan suhteellisen nopeasti asetettavissa kenttäoloissa etäisyysmittaria ja valmista taulukkoa käyttämällä.

Joka tapauksessa, panokset saadaan aikaan nopeastikin, mutta varmaan olennaisempana osana tuohon projektiin kuuluu nyt etälaukaisun ja valvonnan kehittäminen kenttäkäyttöön. Luen tuota siten, että tavoitteena on miina jota voidaan valvoa ja laukaista kauempaa kuin 500 m päästä. Oletettavasti jonkinlainen kamerapohjainen radiolaukaisujärjestelmä joka tarkkailee ympäristöä ja lähettää kuvaa langattomasti kun alueella on liikettä.

Tuollainen kaukokamera-sensorisysteemi on tietenkin siitä kätevä, että sitä voi hyödyntää myös monenlaiseen valvontaan ja tiedusteluun maastossa, eli ihan hyvä kehityskohde. Jos se on sopivan modulaarinen, siihen voi kehittää vaikka minkälaisia ratkaisuita sensoreiden ja viestinnän osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Siellä jossain, silloin joskus köyhän miehen hystrix oli metalli putki, porapatruuna sytyttimellä pohjassa, suusta hiekkaa sisään "riittävästi", ja perään kolme käkriä ilman sokkaa. Putki sojottamaan sopivaan kulmaan ja kaukolaukaistava käkriheitin on valmis.

Sitä minne asti ne lentää tai missä ne mossahtaa voi vain arvailla. Suunta olisi kuitenkin suurinpiirtein selvillä.
 
Tuota on mahdollista paikata sijoittamalla viuhkapanos korkealle tai hyppypanoksella, mihin myös Hystrix tähtää osaltaan. Hystrix on vielä melko kevyt versio ja tarkoitettu pienien sektorien puolustamiseen, ilmeisesti panos noissa on käsikranaatin luokkaa ja vaikutusalaksi on annettu 50x50m per kasetti. Mutta jos aseman pääsee valmistelemaan huolella, alueelle voi periaatteessa roudata vaikka miten järeitä hyppypanoksia ja kranaattikasetteja.

Esimerkkinä järeästä Hystrixistä, kyseessä voisi olla kuoppaan asennettava 3 x 81 mm kranaattikasetti, paino 20 kg ja jotka ajopanosta ja kulmaa säätämällä saa pomppaamaan eri suuntiin 0-400m etäisyydelle. Vaatii valmistelun osalta tietenkin pientä laskemista ja säädettävää ajastinta että poksahtaa oikeaan aikaan ilmassa, mutta vaikutus halutussa pisteessä on varmaan suhteellisen nopeasti asetettavissa kenttäoloissa etäisyysmittaria ja valmista taulukkoa käyttämällä.

Joka tapauksessa, panokset saadaan aikaan nopeastikin, mutta varmaan olennaisempana osana tuohon projektiin kuuluu nyt etälaukaisun ja valvonnan kehittäminen kenttäkäyttöön. Luen tuota siten, että tavoitteena on miina jota voidaan valvoa ja laukaista kauempaa kuin 500 m päästä. Oletettavasti jonkinlainen kamerapohjainen radiolaukaisujärjestelmä joka tarkkailee ympäristöä ja lähettää kuvaa langattomasti kun alueella on liikettä.

Tuollainen kaukokamera-sensorisysteemi on tietenkin siitä kätevä, että sitä voi hyödyntää myös monenlaiseen valvontaan ja tiedusteluun maastossa, eli ihan hyvä kehityskohde. Jos se on sopivan modulaarinen, siihen voi kehittää vaikka minkälaisia ratkaisuita sensoreiden ja viestinnän osalta.

Hystrix kuulostaa lupaavalta, joskin pitää olla varovainen aluskasvuston kanssa ja puiden yleensäkin, meinaan että olisi ikävää jos kranaatit osuisivat puiden kylkeen.
 
Siellä jossain, silloin joskus köyhän miehen hystrix oli metalli putki, porapatruuna sytyttimellä pohjassa, suusta hiekkaa sisään "riittävästi", ja perään kolme käkriä ilman sokkaa. Putki sojottamaan sopivaan kulmaan ja kaukolaukaistava käkriheitin on valmis.

Sitä minne asti ne lentää tai missä ne mossahtaa voi vain arvailla. Suunta olisi kuitenkin suurinpiirtein selvillä.

Eikös tuo ollut jossakin virallisessa julkaisussakin mainittuna helikopteri miinana? Joskin siinä mainittiin käytetyn kessin laukaisuputki, eikä metalliputkea ja se oli tarkoitus haudata "kokonaan" maahan.
 
Niin. Taisipa olla että kessin putki mainittiin myös ja jos vehkeen laittaa aukiolle maahanlaskua tms torjumaan se kaivetaan kokonaan maahan. Paikallisen rautakaupan metalli- ja muoviputkia saattaa vain jossain tilanteessa (vaikka harmaa vaihe) ja etenkin asumusten lähellä olla saatavilla enempi. Olikohan peräti niin että joku tietynmallinen liikennemerkkiputki sopi hommaan täydellisesti. Vai oliko se joku tietty vesi/viemäriputki. Ei oikein muista noin vanhoja asioita.

Helikopterimiinana mainostettiin metallitynnyriä missä pohjalla muutama telamiina tms ja paljon rautaromua ja mielellään kettinkiä. Tavoitteena että kak...romu osuu ropeliin.
 
Viimeksi muokattu:
Melkoinen juustosaha suojattavalla alueella on myös raskas claymore. Taisi mojauttaa senttistä kuulalaakeria liikenteeseen melkoisen siivun, olikohan puremisetäisyys noin 150 metriä?

Kehitys kehittyy. Mielenkiintoista on se, että Suomen armeija kehittää kyseistä systeemiä. Osalle joukoista käy kuin nenä naamaan ja moneen tarpeeseen.
 
Niin siis mitä tämän lopputuloksena todennäköisimmin tulee on juuri se sensori, jolla pystytään kiertämään Ottawan sopimuksen pykäliä. Käytettävät "aseet" tässä systeemissä on todennäköisesti jo käytössä olevia viuhkapanoksia sun muita. Samaa sensoria tullaan todennäköisesti myös käyttämään panssarimiinojen kanssa ja molempia samoissa kentissä rinnan. Yhdellä sensorilla valvotaan miinakenttä ja tilanteen mukaan laukaistaan AT tai AP miinoja bunkkerin turvasta napin painalluksella.
 
Mutta eikös itsestään laukeavat panssarimiinat säilyneet sallittujen listalla? Näin muistelisin lukeneeni.
 
Mutta eikös itsestään laukeavat panssarimiinat säilyneet sallittujen listalla? Näin muistelisin lukeneeni.

Kunhan niissä on itsetuholaite, näin minä muistelen? Mitä tarkoittanet itsestään laukeavalla? Tarkoitatko passiivista värkkiä, joka eri sytytinvaihtoehdoin toimii panssariajokkia vastaan vai perinteistä tellua?
 
Tuota on mahdollista paikata sijoittamalla viuhkapanos korkealle tai hyppypanoksella, mihin myös Hystrix tähtää osaltaan. Hystrix on vielä melko kevyt versio ja tarkoitettu pienien sektorien puolustamiseen, ilmeisesti panos noissa on käsikranaatin luokkaa ja vaikutusalaksi on annettu 50x50m per kasetti. Mutta jos aseman pääsee valmistelemaan huolella, alueelle voi periaatteessa roudata vaikka miten järeitä hyppypanoksia ja kranaattikasetteja.

Esimerkkinä järeästä Hystrixistä, kyseessä voisi olla kuoppaan asennettava 3 x 81 mm kranaattikasetti, paino 20 kg ja jotka ajopanosta ja kulmaa säätämällä saa pomppaamaan eri suuntiin 0-400m etäisyydelle. Vaatii valmistelun osalta tietenkin pientä laskemista ja säädettävää ajastinta että poksahtaa oikeaan aikaan ilmassa, mutta vaikutus halutussa pisteessä on varmaan suhteellisen nopeasti asetettavissa kenttäoloissa etäisyysmittaria ja valmista taulukkoa käyttämällä.

Joka tapauksessa, panokset saadaan aikaan nopeastikin, mutta varmaan olennaisempana osana tuohon projektiin kuuluu nyt etälaukaisun ja valvonnan kehittäminen kenttäkäyttöön. Luen tuota siten, että tavoitteena on miina jota voidaan valvoa ja laukaista kauempaa kuin 500 m päästä. Oletettavasti jonkinlainen kamerapohjainen radiolaukaisujärjestelmä joka tarkkailee ympäristöä ja lähettää kuvaa langattomasti kun alueella on liikettä.

Tuollainen kaukokamera-sensorisysteemi on tietenkin siitä kätevä, että sitä voi hyödyntää myös monenlaiseen valvontaan ja tiedusteluun maastossa, eli ihan hyvä kehityskohde. Jos se on sopivan modulaarinen, siihen voi kehittää vaikka minkälaisia ratkaisuita sensoreiden ja viestinnän osalta.
Langaton yhteys voidaan hillottaa.
 
Se mitä uutta keinovalikoimiin tarvitaan on etäkäytettävät sensorikentät joukkueen/komppanian sivustan valvontaan tai vaikka kohteensuojaustehtävään. Meillä on jo etäkäytön mahdollistavia aseita, kuten viuhkapanokset.

Esimerkkinä vaikka tämä Textron Micro Observer systeemi http://www.textronsystems.com/sites/default/files/gallery/TS WSS MicroObserver Brochure.pdf


Tuon tyyppisellä sensorikentällä pystytään valvomaan sivusta-alueita melko laajastikin. Asevaikutuksen ohjaamiseen systeemin vaatimukset ovat korkeammat, koska maali pitää pystyä tunnistamaan suurella todennäköisyydellä.

Sensorit
-seisminen sensori aktivoimaan hälytys (osittainen tunnistus ajoneuvo/henkilö)
-lämpökamera sensori tunnistukseen
Viestiterminaali (langaton tai parikaapeliyhteys)
Räjäytinosa erilaisia panoksia varten (viuhka, kylki, hävitys, hystrix yms.)
Operaattorinpääte läppäri/softa+viestiyhteys
 
Ei telamiinoja mikään sopimus kiellä. TM 65-77 ei ole tehty mitään muutoksia jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen myötä. Elektroniikkaa sisältävissä miinoissa (esim pohjamiina) saattaa olla deaktivointi tietyn ajan jälkeen. Tähysteiset miinat (panokset) on kaikki sallittuja.
 
Kunhan niissä on itsetuholaite, näin minä muistelen? Mitä tarkoittanet itsestään laukeavalla? Tarkoitatko passiivista värkkiä, joka eri sytytinvaihtoehdoin toimii panssariajokkia vastaan vai perinteistä tellua?

Panssarimiinat ovat sallittuja, ja erillispoikkeus siinä sopimuksessa on noille itsetuho-/käsittelynestolaitteille, jotka siis ovat tarpeellisia panssarimiinoissa, mutta samalla taisi olla, että nekään eivät saa laueta vain siksi, että joku tallasi miinan päälle.
 
Back
Top