EU - onko järkee vai ei?

Populistien EU-väitteet listattiin – ”itsepetosta ja ristiriitoja”

HEIKKI HAKALA | 14.10.2018 | 18:04- päivitetty14.10.2018 | 18:10

Populistipuolueet eivät enää pyri hajottamaan EU:ta, vaan pikemminkin muokkaamaan sitä mieleisekseen.

Euroopan populistipuolueiden illiberaaliksi luonnehdittuun maailmankuvaan liittyy Open Society European Policy -instituuttia johtavan HeatherGrabben ja Carnegie Europe -ajatushautomon vierailevan tutkijan Stefan Lehnen mielestä runsaasti ristiriitaisuuksia. He kommentoivat artikkelissaanviittä eri muodoissa toistunutta väittämää, jotka koskevat Euroopan unionia.

1. ”Voimme sekä pitää kakun että myös syödä sen”
Populistien illiberaali visio lähtee siitä, että Euroopan integraation tuottamat hyödyt jatkuvat entisellään riippumatta siitä, miten jäsenvaltioiden hallitukset toimivat.
– Populistijohtajat väittävät kykenevänsä palauttamaan kansallisten hallitusten ensisijaisuuden ja hylkäämään epämieluisat normit ja standardit, mutta silti säilyttämään vakauden ja vaurauden. Keskeiset periaatteet, kuten oikeusvaltiojärjestelmä, keskinäinen kunnioitus ja moniarvoisuus, ovat heidän mielestään langettuja rangaistuksia, tutkijat sanovat.

– Nämä periaatteet kuitenkin ovat juuri se, mikä ylläpitää vakautta ja vaurautta – niiden ansiosta jäsenvaltiot voivat luottaa toisiinsa. Ne tarjoavat oikeusvarmuuden ja institutionaalisen luotettavuuden, jota julkisen ja yksityisen sektorin kaupankäynti ja yhteistyö edellyttävät.

Illiberaalien vallanpitäjien halu kontrolloida tuomioistuinlaitosta, mediaa ja kansalaisjärjestöjä perustuu tutkijoiden mukaan pyrkimykseen välttyä oman toimintansa julkiselta tarkastelulta ja sen mahdollisilta oikeudellisilta seuraamuksilta. Tämä on omiaan heikentämään demokratiaa ja reilua kilpailua. Lopulta kaikki kärsivät.

2. ”Palautamme kansallisen suvereniteetin ja otamme takaisin kontrollin”
Populismiin sisältyy tutkijoiden mukaan tyypillisesti aimo annos nostalgiaa, haikailua takaisin 1950-luvun yksinkertaisempaan maailmaan. Euroopan hyvinvointi on kuitenkin riippuvainen ylikansallisista toimitusketjuista, teknologiavaihdosta ja pääsystä kansainvälisille markkinoille.
– Kansallisen suvereniteetin palauttaminen on varsinkin Euroopan pienten valtioiden kannalta illuusio globalisoituneessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa, he sanovat.

– Samankaltaista itsepetosta ovat populistien vaatimukset autonomisemmasta ulkopolitiikasta, jotta he voisivat tehdä erillissopimuksia Venäjän, Kiinan ja muiden valtioiden kanssa EU:n kilpailu- ja hankintasäännöksistä riippumatta. Euroopan yksittäisten valtioiden painoarvo maailman mittakaavassa on pikemminkin vähenemässä.

Yhteisen EU-rintaman mureneminen tekisikin tutkijoiden mukaan yksittäisistä jäsenvaltioista entistä haavoittuvaisempia ulkoiselle vaikuttamiselle, jota populistit nimenomaan kertovat haluavansa välttää.

3. ”Kansallinen etu on asetettava kaiken muun edelle”
Populistit suhtautuvat tutkijoiden mukaan kompromisseihin usein petoksena. Siksi EU:n alituinen konsensushakuisuus onkin heidän silmissään äärimmäisen halveksuttavaa. Tämä asenne johtaa siihen, että myös populistien keskinäinen solidaarisuus on lähes olematonta.

– Esimerkiksi (maahanmuuttovastaisen Lega-puolueen johtaja Matteo) Salvini odottaa muiden maiden jakavan taakan, jonka Italia monien maahanmuuttajien ensimmäisenä saapumismaana joutuu kantamaan, tutkijat muistuttavat.

Keski-Euroopan populisteille tämä ei kuitenkaan sovi, vaan he haluavat pitää maidensa rajat mahdollisimman visusti kiinni.
Samaan tapaan keskieurooppalaiset populistit tahtovat säilyttää kansalaisten oikeuden asua ja työskennellä muissa EU-maissa, mutta Saksan, Ranskan, Hollannin ja Itävallan populistit päinvastoin vaativat tämän oikeuden rajoittamista.

4. ”Kaikki ongelmamme ratkeavat, kun pidämme ulkona kaikki ne, jotka eivät tänne kuulu”
Populistipuolueiden pakonomaiselta vaikuttava keskittyminen maahanmuuttoon luo tutkijoiden mukaan yhteiskunnan sisäisiä jakolinjoja sekä rapauttaa keskinäistä luottamusta ja hyviä tapoja.

– Poliitikkojen päivittäiset puheet, joissa väitetään miljoonien ulkomaalaisten yrittävän kukistaa heidän omat kansalaisensa, luovat pelon ilmapiiriä. Pelko synnyttää viheliäisen kehän, joka ruokkii muukalaisvihaa myös muita eurooppalaisia vastaan, he toteavat.

Kaksi maailmansotaa nähnyt 1900-luku todistaa heidän mukaansa siitä, että voimakas vihamielisyys kansallisia vähemmistöjä kohtaan tekee yhteiskunnan entistä alttiimmaksi väkivallalle ja huonoille naapurisuhteille – lopulta myös valtioiden välisille konflikteille. EU on syntynyt juuri siksi, jotta Eurooppa voisi sellaisilta jatkossa välttyä.

5. ”Me olemme EU:n tulevaisuus”
Jos illiberaali Eurooppa-visio voittaisi, tutkijat pitävät epätodennäköisenä, että Euroopan integraatio voisi jatkua.

– Populismi perustuu keskeytyksettömään kampanjointiin ulkoista vihollista vastaan. Siksi populistijohtajille ei riitä mikään. He jatkavat EU-vastaista kampanjointiaan riippumatta siitä, mitä EU tekee, sillä se on niin sopiva syntipukki.

Vaikka EU kykenisi uudistumaan kuinka perusteellisesti hyvänsä, tutkijat eivät usko, että populistit silti sitoutuisivat tukemaan Euroopan integraatiota.
– Radikaalimmat voimat vyöryvät vähemmän radikaalien yli, maiden keskinäinen luottamus ja yhteenkuuluvuus murenevat.

Populistinen ohjelma ei toimi
Populistien tarjoilema illiberaali Eurooppa-visio kompastuisi Grabben ja Lehnen mukaan käytännössä varsin pian omiin sisäisiin ristiriitaisuuksiinsa.

– Se pohjautuu vapaamatkustajuuteen siinä oikeusjärjestelmässä ja niissä vakaissa toimielimissä, jotka EU-tasolla on yli kuudenkymmenen vuoden kuluessa luotu, mutta sivuuttaa sen, että oikeusvaltioperiaatteen ja keskinäisen solidaarisuuden hylkääminen romuttaisi lopulta Euroopan vakauden ja vaurauden, he toteavat.

– Sisäänrakennettuna populistien erilaisiin visioihin siitä, mikä on hyväksi heidän omille yhteiskunnilleen, on juuri samanlainen valtioiden välinen kilpailu, joka johti konflikteihin Euroopassa aiempien vuosisatojen aikana.

Vaikka populistien visio Euroopasta on sekava ja täynnä sisäisiä ristiriitaisuuksia, heidän vahvistuvalla roolillaan voi tutkijoiden mukaan olla merkittäviä heijastusvaikutuksia EU:n tulevaan kehitykseen.

– Euroopan liberaalin demokratian puolustajilla ei ole varaa sivuuttaa tätä visiota valmistautuessaan vuonna 2019 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin, vaan heidän on paljastettava sen heikkoudet ja vaarat ja esitettävä oma suunnitelmansa paremman EU:n kehittämiseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/populistien-eu-vaitteet-listattiin-itsepetosta-ja-ristiriitoja/
 
4. ”Kaikki ongelmamme ratkeavat, kun pidämme ulkona kaikki ne, jotka eivät tänne kuulu”

Jos.näin olisi, ehkäpä Euroopan kannattaisi ottaa tämä vakavasti. Kun populistien ongelma on ratkaistu, ei enää ole populisteja.

Epäilen yhtälön molempia osia. Sitä että Eurooppa saisi ihmisbisneksen kuriin ja että populistit loppuisivat.

Ongelmien määräkin on laajempi. EU:n hyvinvoinnin ja vaurauden riippuvaisuus globalisaatiosta voi olla tekijä, joka on viime kädessä se maapallon tuhoaja. Kai ne Kiinan hiilet ovat myös meidän hiiliämme, koska ostamme kaiken sieltä tai teetämme muka omat merkkimme siellä ja myymme täällä.

Tämä ei ole populismia. Loogisesti ajatellen EU pitäisi tuhota, jotta ihmiskunta voisi elää.
 
  • Tykkää
Reactions: Tex
Kysely: Enemmistö suomalaisista yhä tyytyväisiä EU-jäsenyyteen – Eurovaalikampanjoihin halutaan keskustelua ilmastonmuutoksesta
https://www.hs.paskamedia.fi/ulkomaat/art-2000005867281.html?share=4eb604d0d4ce0bb374aeca6c1ad87668


Eurovaalikampanjan tärkeimmiksi keskustelunaiheiksi suomalaiset kokivat ilmastonmuutoksen torjumisen ja ympäristönsuojelun (62 prosenttia), ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisen (49 prosenttia), turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (48 prosenttia) sekä kamppailun terrorismia vastaan (48 prosenttia). Vastaajat saivat valita valmiista vaihtoehdoista itselleen tärkeimmät teemat.

tenor.gif
 
Kultainen vai sinikeltainen passi?

Kun vaarallinen henkilö saa kansalaisuuden yhdessä EU-maassa, hän saa koko Euroopan kansalaisuuden.
Oikeusasioista vastaavan EU-komissaari Věra Jourován mukaan Euroopan turvallisuus on uhan alla niin kutsuttujen kultaisten passien vuoksi. Jourová viittaa valtioiden järjestelmiin, joiden kautta passin voi ostaa. EU-maista Malta ja Kypros ovat tiistaina julkaistulla OECD:n listalla, jolle listattujen valtioiden passijärjestelmien katsotaan aiheuttavan suuren veropetosriskin.

Myös esimerkiksi Britannian tiedustelun tiedetään olevan tyytymättömiä passinostojärjestelmiin. The Guardianin mukaan Jourová sanoo, että rahanhankinta näyttää menneen turvallisuuden edelle.

− Ymmärrän, että kansalaisuusjärjestelmät ovat hyödyllisiä taloudelle. Mutta tämä on epäreilua ihmisille, jotka eivät voi ostaa kansalaisuutta. Kansalaisuus on jotain niin isoa ja arvokasta, että niiden myynti on minusta ongelmallista, Věra Jourová sanoo.

− Jos vaarallinen henkilö saa kansalaisuuden yhdessä EU-maassa, hän saa koko Euroopan kansalaisuuden. Ehkä meidän täytyy neuvotella uudelleen koko järjestelmä Euroopan laajuisella pätevyydellä. Koska ristiriita on olemassa, hän lisää.

EU:n heikot kohdat aiheuttavat Jourován mukaan laajan ongelman.

− Kun meillä on sellainen heikko kohta, jonka avulla on helppoa päästä tänne, koko Euroopalla on ongelma.

Jourová on jättämässä raportin, jossa suositellaan tiukempaa kontrollia passijärjestelmille.

https://www.verkkouutiset.fi/varoitus-kultaisista-passeista-vaarantavat-eun-turvallisuuden/
 
Varmaan gradun takia kutsuttu...:unsure:
IS: Suurlähettiläs Vilén valittiin EU-komission puheenjohtaja Junckerin neuvonantajaksi – ”Olen Lapista”

xlarge-20061205-3084458_1E3C9EE40.jpg

Jari Vilén siirtyy EU-tehtävään. Arkistokuva. KUVA: Risto Rasila
KOTIMAA 18.10.2018 13:38
KALEVA
Suurlähettiläs Jari Vilén siirtyi isyysvapaaltaan EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin arktisten asioiden neuvonantajaksi. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
54-vuotias Vilén ja hänen puolisonsa Eva Sőregi-Vilén saivat esikoisensa vuosi sitten. Syyskuun alussa ulkoministeriöön isyysvapaalta palannut on jo siirtynyt Brysseliin.
– Muut saavat arvioida sen miksi minut on kutsuttu tähän tehtävään, mutta olen Lapista enkä ole koskaan peitellyt pohjoisia juuriani. Ehkäpä työni Strasbourgissa EU:n ulkosuhdehallinnon lähettiläänä on jättänyt jäljen päättäjiin, kemiläislähtöinen Vilén sanoo lehdelle.
Suomi toimii tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
 
Varmaan gradun takia kutsuttu...:unsure:
IS: Suurlähettiläs Vilén valittiin EU-komission puheenjohtaja Junckerin neuvonantajaksi – ”Olen Lapista”

xlarge-20061205-3084458_1E3C9EE40.jpg

Jari Vilén siirtyy EU-tehtävään. Arkistokuva. KUVA: Risto Rasila
KOTIMAA 18.10.2018 13:38
KALEVA
Suurlähettiläs Jari Vilén siirtyi isyysvapaaltaan EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin arktisten asioiden neuvonantajaksi. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
54-vuotias Vilén ja hänen puolisonsa Eva Sőregi-Vilén saivat esikoisensa vuosi sitten. Syyskuun alussa ulkoministeriöön isyysvapaalta palannut on jo siirtynyt Brysseliin.
– Muut saavat arvioida sen miksi minut on kutsuttu tähän tehtävään, mutta olen Lapista enkä ole koskaan peitellyt pohjoisia juuriani. Ehkäpä työni Strasbourgissa EU:n ulkosuhdehallinnon lähettiläänä on jättänyt jäljen päättäjiin, kemiläislähtöinen Vilén sanoo lehdelle.
Suomi toimii tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
Siinä taas yksi rehellinen Lapin poika, väärentänyt ja plagioinut väikkärinsä...
 
HS ei piilota kantaansa ;)

Ansioluettelonsa ja uransa perusteella Stubb on ylivoimainen Weberiin verrattuna, mutta Weber on syntynyt Saksaan
EPP tekee valinnan kahden ehdokkaan välillä. Toinen on saksalainen, EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber, ja toinen Alexander Stubb. Jos kaksikon uraa ja saavutuksia vertaa, Stubb on ylivoimainen.

5b55800058b54541bb503945a6593e6e.jpg


Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb on toinen Euroopan kansanpuolueen EPP:n vaihtoehdoista kärkiehdokkaaksi ja samalla tarjokkaaksi EU-komission puheenjohtajaksi. (KUVA: JUHA ROININEN)

Julkaistu: 19.10. 2:00 , Päivitetty: 19.10. 7:21

KUN Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsenet päättävät ehdokkaastaan EU-komission johtoon, Euroopan investointipankin varapääjohtajan Alexander Stubbin valtti on suljettu lippuäänestys.

EPP:n alle ryhmittyneet maltilliseen oikeistoon sijoittuvat puolueet kokoontuvat marraskuun alussa Helsinkiin päättämään niin sanotusta kärkiehdokkaastaan. Eurooppalaiset puolueryhmittymät valitsevat keskuudestaan yhden nimen, jota ne tarjoavat seuraavan EU-komission puheenjohtajaksi.

EPP tekee valinnan kahden ehdokkaan välillä. Toinen on saksalainen, EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber, ja toinen Stubb. Jos kaksikon uraa ja saavutuksia vertaa, Stubb on ylivoimainen. Hän on entinen EU-parlamentaarikko, kansanedustaja, valtiovarainministeri, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri ja pääministeri. Weberin ansioluettelossa on valiokuntajäsenyyksiä europarlamentissa ja EPP-ryhmän puheenjohtajuus.

Stubb voittaa myös, jos arvioi, millaisia linjauksia EU tarvitsee: avoimuutta ja nationalismin vastaisuutta sekä demokratian ja sananvapauden puolustamista. Tuoreen eurobarometrin mukaan tällaisille näkemyksille on eurooppalaisten mielestä kannatustakin. Kyselyssä unionille tarjottiin aika yleisesti toimia, joita jäsenmaiden on yksin vaikea hoitaa. Ilmastonmuutoksen vastustamista ja ihmisoikeuksien yleistä puolustamista pidettiin unionin tehtävistä tärkeimpinä.

WEBERIN linjoja on vähän vaikea arvioida, sillä hän ei niitä paljon esittele. Tämä johtuu siitä, että Weber ei hankkisi voittoaan omilla henkilökohtaisilla avuillaan tai linjauksillaan vaan hänen tukijoukkojensa vallalla ratsastamalla. Tuen hän on saanut syntymällä Saksaan, olemalla varovainen – esimerkiksi Unkarin ja Puolan demokratian tilasta keskusteltaessa – ja istumalla EPP:ssa asemassa, joka tekee mahdolliseksi hankkia itselle tukea lehmänkaupoilla.

Mutta suljetussa lippuäänestyksessä ennalta sovitut, kansallisten puolueiden päätökset ehdokkaasta voivat vaihtua henkilökohtaisiin valintoihin, protesteihin sekä maakohtaisiin sympatioihin ja antipatioihin. Se on Stubbin hetki.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005868787.html
 
Missäköhän nämä haastattelut tapahtuvat, yliopiston kahvilassa?
1.011 haastattelua 08 - 23/09/2018 Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain

Henkilökohtaiset haastattelut
Henkilökohtaiset haastattelut toteutetaan tableteilla tai perinteiseen tyyliin paperilomakkeilla. Koulutetut haastattelijamme kiertävät haastattelemassa suomalaisia heidän kodeissaan tai tekevät haastatteluja keskitetysti esimerkiksi suurissa liikekeskuksissa. Suurin tekemämme henkilökohtainen haastattelukenttä on Eurobarometri-tutkimus http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion

https://www.kantar.fi/tutkimusvastaaja
 
Henkilökohtaiset haastattelut
Henkilökohtaiset haastattelut toteutetaan tableteilla tai perinteiseen tyyliin paperilomakkeilla. Koulutetut haastattelijamme kiertävät haastattelemassa suomalaisia heidän kodeissaan tai tekevät haastatteluja keskitetysti esimerkiksi suurissa liikekeskuksissa. Suurin tekemämme henkilökohtainen haastattelukenttä on Eurobarometri-tutkimus http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion

https://www.kantar.fi/tutkimusvastaaja
Tuli joskus oltua markkinatutkimusfirmassa töissä, siellä tutkimuksen tulos tuli lopulta olemaan tilaajan haluama...
 
Back
Top