miheikki
Greatest Leader
http://fof.se/tidning/2012/7/svenska-skolor-brinner-mest
http://rahmispossu.net/2012/08/17/ruotsin-koulupalot-omaa-luokkaansa-maailmassa/
http://rahmispossu.net/2012/08/17/ruotsin-koulupalot-omaa-luokkaansa-maailmassa/
Julkaistu: 17-08-2012
Ruotsin koulupalot omaa luokkaansa maailmassa
Tuskin missään muualla palaa kouluja samaan tahtiin kuin Ruotsissa. Tutkijoiden on vaikea ymmärtää miksi, mutta on olemassa paljon konsteja, joilla tulipalojen määrää voidaan vähentää.
Kesän kynnyksellä Bussenhusskolania kohtasi tuhopolttojen sarja. Tekijät käyttivät muun muassa molotovin cocktaileja.
“Tällä alueella on ollut tulipaloja aikaisemminkin. Niitä on yleensä juuri lomien alla tai niiden aikana”, kertoo koulun rehtori Raija Ikonen.
Oppilaat ovat huolissaan ja sattumuksissa ei heistä ole mitään järkeä. Opetusta on jouduttu järjestämään tilapäisratkaisuin, koska monet luokkahuoneet ovat kärsineet tulipaloissa. Osa koulusta joudutaan rakentamaan uusiksi, joistain vaurioista selvitään saneeraamalla.
“Poliisilta olemme kuulleet, että sytyttäjät eivät käyneet meidän kouluamme. He olivat vanhempia, mutta jotkut oppilaistamme näkivät tulipalon”, Ikonen kertoo.
Joka vuosi Ruotsissa palaa sadoissa kouluissa. Vähintään puolet tulipaloista on tahalleen sytytetty ja niiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2009 tehtiin ennätys. Tuolloin yhteiskunnalle aiheutui 500 miljoonan kruunun lasku koulupaloista.
Kansainvälisen vertailun tekeminen on hankalaa, koska eri maissa käytetään erilaisia määritelmiä. Jotain kuitenkin kertoo se, että koulupaloista aiheutuneet kustannukset ovat Ruotsissa suuremmat kuin Amerikan Yhdysvalloissa”, kertoo palotekniikan professori Patrick van Hees Lundin teknisestä korkeakoulusta.
Ruotsalaisena joskus hävettää kansainvälisissä konferensseissa. Minun ulkomaalaiset kollegani eivät voi käsittää, mitä Ruotsissa oikein tapahtuu. Kreikassa kouluissa tulipaloja ei ole kuin viisi vuodessa.
“Tahallaan sytytettyjen tulipalojen seuraukset niiden aiheuttaman hengenvaaran ja kustannusten vuoksi ovat selviö, mutta näiden päälle tulee vielä evakuointeihin tärveltyvä kouluaika ja koulun arjen turvattomuuden lisääntyminen. Peräti 70% opettajista on joutunut kärsimään tulipalojen seurauksista työpaikallaan”, kertoo Ruotsin palotutkimusorganisaation Brandforskin johtaja Per-Erik Johansson ja esittää samalla retorisen kysymyksen;
“Mikä muu ammattiryhmä pääsee edes lähelle tätä lukua?”
“Koulupaloja suvaitaan yllättävän paljon. Jos joku sytyttää tulipalon työpaikallasi, todennäköisesti sinulta menisi hermot, eikö vain? Saatikka, jos joku tuikkaisi kotisi tuleen. Sekä opettajat ja tulipaloja sytyttelevien kakaroiden asenne saattaa kuitenkin olla ylisovitteleva, mikä hämmästyttää minua”, Per-Erik Johansson sanoo.
Paloturvallisuuslaitoksen Susanne Hessler, joka johtaa “koulu palaa”-projektia, sanoo, että vaikka puolet koulujen tulipaloista on tahallaan sytytettyjä, pimentoon jää paljon sattumuksia.
“Monissa kouluissa pienemmät palot sammutetaan itse, eikä niistä kerrota muille”, hän sanoo.
Epäselvissä tapauksissa palon syttymissyyksi merkitään tuntematon, vaikka monet näistä paloista ovat varmuudella tahallaan sytytettyjä.
Susanne Hesslerin mukaan koulupaloja esiintyy pääsääntöisesti kouluissa, missä esiintyy ilkivaltaa, loukkaavaa kielenkäyttöä ja kiusaamista.
“Koulut, joissa oppilaat viihtyvät, eivät pala”, hän sanoo.
Kun paloaalto oli kuumimmillaan, käynnistettiin monia tutkimusprojekteja, jotta palojen syistä ja niiden sosiaalisesta kontekstista päästäisiin paremmin perille. Yhtä tutkimuksista johti sosiologian professori Sven-Åke Lindgren Göteborgin yliopistosta.
“Koulupyromaanien kohdalla kyseessä on pieni ryhmä, jos heitä verrataan esimerkiksi niihin, jotka ovat kulkeneet puukko mukanaan, varastelleet jotain tehneet muuta rikollista. Kyseessä ovat etupäässä pojat, joita vanhemmat eivät kontrolloi, pojat, jotka notkuvat toisten, rikollisten poikien kanssa kartsalla”, Sven-Åke Lindgren sanoo.
Sven-Åke Lindgren ei ole yksin ilmiötä ihmetellessään.
“Olemme miettineet, miksi tulipalojen määrä on kasvanut, mutta yleisesti ottaen emme tiedä mistä se johtuu”, sanoo Malmön korkeakoulun kulttuurimaantiedon professori Per-Olof Hallin.
Hän johtaa projektia, missä tutkitaan tulipaloja Malmössä. Vaikka professori ei tiedäkään syitä, joitain löydöksiä on tehty. Palavat koulut sijaitsevat haasteellisilla alueilla, missä työttömyyttä ja asutaan ahtaasti. Myös jatkuva muuttoliike ja nopea väestön kasvu jollain alueella johtaa alentuneeseen sosiaaliseen kontrolliin, mikä on riskitekijä. Tämä nähtiin Malmössä vuosina 2008 ja 2009, kun nuorukaiset olivat jatkuvasti tukkanuottasilla poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.
Tukholman koulukiinteistöjen turvallisuussuunnittelija Barbro Johansson neuvoo, että koulujen lähistöltä pitää siivota pois kaikki helposti syttyvä, kuten puulavat, autonrenkaat, penkit, leikkikalut ja roskat.
“Usein tilaisuus tekee pyromaanin, joten pitää vain minimoida mahdollisuudet sytyttää tulipaloja”, hän neuvoo.
Per-Olof Hallin kytkee ongelman siihen, että monet nuorisotalot on suljettu.
Forskning & Framsteg