Euro - onko järkee vai ei?

[roopeluhtala]

Neljä pohjoismaata

• Norja, ei Eurossa, menee tosi hyvin
• Ruotsi, ei Eurossa, menee tosi hyvin
• Tanska, puoliksi Eurossa kiinni, menee aika heikosti
• Suomi, Eurossa, menee tosi heikosti

Minua ihmetyttää, miksi euroa pidetään edelleen Suomelle siunauksellisena asiana.

Norjan menestystä selittää öljyvarat, Ruotsissa taas on tehty Reinfeldtin hallituksen aikana varsin hyvää liberaalia talouspolitiikkaa, mm. vapautettu kilpailulle raideliikenne ja apteekit, lakkautettu asevelvollisuus sekä laskettu työn ja vaihdannan verotusta. Suomessa moni näistä uudistuksista on vielä tekemättä: https://en.wikipedia.org/wiki/Reinfeldt_Cabinet#Implemented_reforms_and_legalizations

Rahan arvo tai arvonmuutokset eivät pitkällä aikavälillä vaikuta talouden toimintaan, joten euroon liittymisen syyttäminen Suomen vaikeuksista on aikalailla perusteetonta: https://en.wikipedia.org/wiki/Neutrality_of_money

 

[StmSvejk]

Norjan menestystä selittää öljyvarat, Ruotsissa taas on tehty Reinfeldtin hallituksen aikana varsin hyvää liberaalia talouspolitiikkaa, mm. vapautettu kilpailulle raideliikenne ja apteekit, lakkautettu asevelvollisuus sekä laskettu työn ja vaihdannan verotusta. Suomessa moni näistä uudistuksista on vielä tekemättä: https://en.wikipedia.org/wiki/Reinfeldt_Cabinet#Implemented_reforms_and_legalizations

Rahan arvo tai arvonmuutokset eivät pitkällä aikavälillä vaikuta talouden toimintaan, joten euroon liittymisen syyttäminen Suomen vaikeuksista on aikalailla perusteetonta: https://en.wikipedia.org/wiki/Neutrality_of_money

Ruotsin tärkein selittäjä lienee Suomea huolettomampi suhtautuminen yksityiseen ja julkiseen velkaan. Velan voimin on investoitu, Suomessa keskitytty kurjistamiseen. Talouspolitiikka on Suomessa merkantilistis-kameraalista jossa pyritään maksimoimaan vientitulot ja toisaalta kotimaassa siirtämään mahdollisimman suuri osuus omaisuudesta varakkaimpien käsiin.

 

[baikal]

Voin muuttaa kantaani, jos joku kertoisi selväsanaisesti miten lainani muuttuisivat markoiksi.

Nyt euroeroa kohkaavat ehdottavat, että velat säilyisivät euroissa, mutta palkat maksettaisiin jossakin uudessa devalvoitavassa valuutassa!

Edelleen voisi joku selittää miksi sisäinen devalvaatiota on paha, mutta ulkoinen olisi avain onneen. Eivät vissiin ymmärrä kenen selkänahasta markka-ajan devalvaatiot maksettiin.. Ja ei, maksajana eivät olleet suurpääoman edustajat.

Tehtiin mitä tehtiin, maksaja on kyllä ihan aina se tavon kansa. Ehkä devalvaatio on ulkoisena ollut aina kertaluokkaa rajumpi ja tulokset ovat olleet varmempia niissä oloissa, kun metsäteollisuuden tuotteet olivat SE juttu. Sellupaali tai lankkukasa....hintakisa on samalla tuotteella aina ollut kova versus kilpailijat. Kymmenen prosentin devalvaatio toi aina heti sen hintakilpailuedun. Sipilöintivatulointi-iterointi- mallissa devalvaatio on luvalla sanoen edelleen luokkaa irtopinnoja....vaikutus jää nähtäväksi.

-90-luvun alussa devalvaatio ei jäänyt 10 prosenttiin, ei jäänyt ei, tulokset olivat nopeita, itseasiassa merkittävä osa sen aikaisesta vientisektorista alkoi saada kauppaa hetikohta devalvaation jälkeen.

Mitä haluan sanoa? Demokratiassa on melko vaikeaa saada sellaista sisäistä devalvaatiota aikaiseksi, että sen vaikutukset olisivat suht "nopeita". Tuotantorakenne viennissä ei myöskään ole entinen.

Euroero tarkoittaisi suomalaiselle velalliselle sitä, että hän maksaisi velat euroina ja saisi palkkansa devalvoidulla valuutalla. Mitteepä lottootte, riittäisikö se, että velkamäärä kasvaisi 20 prosenttia vai olisiko 30 prosenttia lähempänä totuutta?

 

[Geronimo]

Tehtiin mitä tehtiin, maksaja on kyllä ihan aina se tavon kansa. Ehkä devalvaatio on ulkoisena ollut aina kertaluokkaa rajumpi ja tulokset ovat olleet varmempia niissä oloissa, kun metsäteollisuuden tuotteet olivat SE juttu. Sellupaali tai lankkukasa....hintakisa on samalla tuotteella aina ollut kova versus kilpailijat. Kymmenen prosentin devalvaatio toi aina heti sen hintakilpailuedun. Sipilöintivatulointi-iterointi- mallissa devalvaatio on luvalla sanoen edelleen luokkaa irtopinnoja....vaikutus jää nähtäväksi.

-90-luvun alussa devalvaatio ei jäänyt 10 prosenttiin, ei jäänyt ei, tulokset olivat nopeita, itseasiassa merkittävä osa sen aikaisesta vientisektorista alkoi saada kauppaa hetikohta devalvaation jälkeen.

Mitä haluan sanoa? Demokratiassa on melko vaikeaa saada sellaista sisäistä devalvaatiota aikaiseksi, että sen vaikutukset olisivat suht "nopeita". Tuotantorakenne viennissä ei myöskään ole entinen.

Sisäisessä devalvaatiossa mistä nyt on puhe, on myös sellainen vaikutus että se aikaansaa kysyntälaman ja deflatoorisen kehityksen jolloin rahan arvo palveluihin nähden nousee toisin kuin devalvaatiossa joka sysää inflaation liikkeelle jolloin kysyntälama jää lyhytaikaiseksi, kun nyt jo ollaan deflaatiossa niin mikä onkaan vaikutus kun sitä tehostetaan?'

Japani on pyörinyt deflaation ja matalan inflaation kourissa jo kohta parikymmentä vuotta eikä ulospääsyä näy, talous ei ole romahtanut koska maa ei ole velkaantunut ulospäin vaan velka on pääasiassa maan sisäistä, joten vertailukohtaa ei saada sieltäkään.

Se ainakin tiedetään että Euroopassa on monta tuntematonta tekijää joiden vaikutusta ei kukaan tiedä? onko pankit seuraava kriisin kohde mitä tapahtuu jos EKP`n setelielvytys ei tuotakkaan mitään muuta kuin nousevia pörssikursseja?

Euroero tarkoittaisi suomalaiselle velalliselle sitä, että hän maksaisi velat euroina ja saisi palkkansa devalvoidulla valuutalla. Mitteepä lottootte, riittäisikö se, että velkamäärä kasvaisi 20 prosenttia vai olisiko 30 prosenttia lähempänä totuutta?

Velalliselle on muitakin vaaroja kuin Euroero, pitkään jatkuva lama ja työttömyys sekä deflaatio tai jopa Euroopan laajuinen pankkikriisi jolloin sen maksajiksi pääsee myös nekin joilla rahaa on jos pankit alkaa kaatua, on nimittäin niin että mikään valtio ei pysty pelastamaan koko pankkisektoria jos Euroopan heikoimmat pankit jotka ovat Italiassa alkavat kaatua ja siihen ei riitä mitkään tunnetut kriisirahastot.

Jos sellainen rytinä alkaa niin kun pöly on laskeutunut sen jälkeen ei ole montaakaan instituutiota ennallaan,

 

[Vonka]

Ruotsissa on joidenkin arvioiden mukaan vaarallinen asuntokupla:

Asuntohintaindeksi Nasdaq OMX kertoo, että asuntojen hinnat ovat nousseet Ruotsissa melkein 16 prosenttia vuodessa. Samaa viestiä tuo myös asuntokauppaa seuraava Svensk Mäklarsstatistik. Kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa 14 prosenttia, Göteborgissa ja Keski-Tukholmassa lähes viidenneksen. Asuntojen hintakehitys ei ole enää missään yhteydessä kansantuotteen, ostovoiman tai muiden hyödykkeiden hintojen kehitykseen eikä väestönkasvuunkaan.

Ruotsin asuntokupla puhkeaa. Kyse on vain siitä, milloin näin tapahtuu.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1444970520963

 

[roopeluhtala]

Ruotsin tärkein selittäjä lienee Suomea huolettomampi suhtautuminen yksityiseen ja julkiseen velkaan. Velan voimin on investoitu, Suomessa keskitytty kurjistamiseen.

Mihin perustat väitteen? Ruotsin valtionvelka on laskenut 2000-luvulla: http://www.tradingeconomics.com/sweden/government-debt-to-gdp , Suomessa valtionvelka taas on noussut: http://www.tradingeconomics.com/finland/government-debt-to-gdp

 

[Geronimo]

Ulkoinen devalvaatio on nopea ja toimiva, sisäinen devalvaatio hidas ja toimivuus on kysymysmerkki.

Itse asiassa tuo devalvatio on jo tapahtunut ja sillä ei ole ollut kovinkaan paljon positivista vaikutusta Suomelle.

Vaikka grafiikka on vanhaa niin kertoo se miten paljon Euro on devalvoitunut ja tässä dollarin kurssi tänään.
Dollarin kurssi nyt:
0.899 €
1 USD = 0.899 EUR 1 EUR = 1.112 USD

 

[StmSvejk]

Mihin perustat väitteen? Ruotsin valtionvelka on laskenut 2000-luvulla: http://www.tradingeconomics.com/sweden/government-debt-to-gdp , Suomessa valtionvelka taas on noussut: http://www.tradingeconomics.com/finland/government-debt-to-gdp

Velkasuhde on eri asia kuin velka. Ruotsin julkinen on kasvanut vuoden 2003 144 miljardista eurosta 187 miljardiin euroon, 43 miljardia euroa, vuoden 2014 loppuun mennessä huolimatta käytännössä jatkuvasta talouskasvusta.

http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/refreshTableAction.do?tab=table&plugin=1&pcode=teina225&language=en

Suomessa julkinen velka kasvoi samassa ajassa 65mrdE:stä 122mrdE:n, 57 miljardia euroa vaikka talous oli yskinyt jo vuodesta 2008. Suomalainen erikoisuus on, että velaksi ei investoida vaan mieluummin otetaan syömävelkaa ja minimoidaan investoinnit.

http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/refreshTableAction.do?tab=table&plugin=1&pcode=tipspd20&language=en

https://data.oecd.org/hha/household-debt.htm

Kotitalouksien velka Suomessa 2014: 127% tuloista, Ruotsissa 173%. Ruotsin tapaan velkaantumalla meillä olisi muutamia kymmeniä miljardeja euroja pistettäväksi kotimaiseen kulutukseen.

Onko Ruotsin malli sitten kestävä? En tiedä, mutta velkaa ei siellä pelätä.

 

[roopeluhtala]

Suomalainen erikoisuus on, että velaksi ei investoida vaan mieluummin otetaan syömävelkaa ja minimoidaan investoinnit.

Ei sillä elvyttävän vaikutuksen kannalta ole juuri merkitystä, investoiko julkinen sektori velkarahalla infrastruktuuriin vai tuottaako se velkarahalla palveluja.

Kotitalouksien velka Suomessa 2014: 127% tuloista, Ruotsissa 173%. Ruotsin tapaan velkaantumalla meillä olisi muutamia kymmeniä miljardeja euroja pistettäväksi kotimaiseen kulutukseen.

Valtio ei voi pakottaa kotitalouksia ottamaan lainaa. Toki voidaan luoda kannustimia lainanottoon, kuten esim. asuntolainojen korkojen verovähennyskelpoisuus, mutta tästä seuraa asuntokupla, joka puhkeaa, kun markkinoita vääristävästä verovähennysoikeudesta joskus luovutaan.

 

[Mustaruuti]

Norjan menestystä selittää öljyvarat, Ruotsissa taas on tehty Reinfeldtin hallituksen aikana varsin hyvää liberaalia talouspolitiikkaa, mm. vapautettu kilpailulle raideliikenne ja apteekit, lakkautettu asevelvollisuus sekä laskettu työn ja vaihdannan verotusta. Suomessa moni näistä uudistuksista on vielä tekemättä: https://en.wikipedia.org/wiki/Reinfeldt_Cabinet#Implemented_reforms_and_legalizations

Rahan arvo tai arvonmuutokset eivät pitkällä aikavälillä vaikuta talouden toimintaan, joten euroon liittymisen syyttäminen Suomen vaikeuksista on aikalailla perusteetonta: https://en.wikipedia.org/wiki/Neutrality_of_money

Ruotsissa on tehty hyviä uudistuksia, mutta tuskinpa raideliikenne tai apteekit selittävät eroa kovinkaan isolta osin. Asevelvollisuus ei juuri ollenkaan (Ruotsi käyttää joka tapauksessa paljon rahaa puolustusvoimiin). Verotusta on laskettu, mutta aikaisemmin se oli Suomea korkeampi, nyt se on Suomen tasolla. Mikään näistä ei siis toimi kovin hyvänä selittäjänä.

Taloustieteen historiassa on ollut paljon teorioita. Tuo kuuluu enemmän taloustieteen historiaan kuin taloustieteeseen. Miten muuten selittyvät seuraavat asiat?

• Inflaatio, hyperinflaatio ja hyperinflatorinen kriisi
  
• Deflaatio, deflatorinen lama
• Stagflaatio
• Talouden syklisyyttä (joihin velka liittyy oleellisella tavalla)
• Ylipäänsä, tuo ei edusta millään tavalla realistista kuvaa taloudesta, jossa pankit ja finanssijärjestelmä ovat mukana
• Tuo ei selitä Globaalia finanssikriisiä 2008
• Ei selitä Eurokriisiä
• Jne...

Tuon teorian perusteella esim. keskuspankkeja ei tarvittaisi. Jostain syystä ne kuitenkin nähdään aika kriittiseksi osaksi talousjärjestelmää.

Kiva, simppeli teoria, mutta ei rimmaa valitettavasti tosielämän kanssa.

 

[Mustaruuti]

Ei sillä elvyttävän vaikutuksen kannalta ole juuri merkitystä, investoiko julkinen sektori velkarahalla infrastruktuuriin vai tuottaako se velkarahalla palveluja.

Valtio ei voi pakottaa kotitalouksia ottamaan lainaa. Toki voidaan luoda kannustimia lainanottoon, kuten esim. asuntolainojen korkojen verovähennyskelpoisuus, mutta tästä seuraa asuntokupla, joka puhkeaa, kun markkinoita vääristävästä verovähennysoikeudesta joskus luovutaan.

Kyseisen finanssivuoden aikana ei ole, mutta järkevät investoinnit esim. infraan tai koulutukseen ja tieteeseen tuottavat tulevaisuudessa enemmän. Niiden vaikutuskerroin on siis selkeästi korkeampi.

Ei kai Svejk missään sanonutkaan että valtio pakottaisi ottamaan lainaa?

Asuntokupla puhkeaa, koska kaikki kuplat puhkeavat. Ei siihen tarvita mitään erityistä syytä.

 

[StmSvejk]

Ei sillä elvyttävän vaikutuksen kannalta ole juuri merkitystä, investoiko julkinen sektori velkarahalla infrastruktuuriin vai tuottaako se velkarahalla palveluja.

En ole taloustieteilijä, mutta jotenkin ajattelen että vaikkapa investoimalla infraan tai koulutukseen voidaan luoda tulevaisuuden pelimerkkejä toisella tavalla kuin ostamalla palveluja. Kai sitten vaan olen väärässä kuten vaikkapa nämä herrat tässä:

http://www.verkkouutiset.fi/talous/julkiset_infrainvestoinnit-47906

https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2016/wp1640.pdf

Valtio ei voi pakottaa kotitalouksia ottamaan lainaa. Toki voidaan luoda kannustimia lainanottoon, kuten esim. asuntolainojen korkojen verovähennyskelpoisuus, mutta tästä seuraa asuntokupla, joka puhkeaa, kun markkinoita vääristävästä verovähennysoikeudesta joskus luovutaan.

Ei toki, mutta Ruotsissa on de facto merkittävästi suurempi asunto- ja kulutusluottokanta. Asuntolainakantaa ei kaiken lisäksi edes lyhennetä. Tästä on tullut erittäin paljon enemmän rahaa kotimaiseen kulutukseen. Kuten sanoin, en tiedä onko tämä hyvä vai huono asia pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tämän voitaneen arvioida vaikuttaneen merkittävästi Ruotsin talouskehitykseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

 

[fulcrum]

Minä olen jo pitkään varoitellut hehkuttamasta liikaa Ruotsin talousmenestystä velkaantumislukujen vuoksi. Valtiot ja yritykset joilla menee sillä hetkellä hyvin ovat aina 'neroja' joista pitäisi ottaa mallia kunnes sitten yhtäkkiä poks, kulissit romahtavatkin. Islanti, Enron...

 

[StmSvejk]

Minä olen jo pitkään varoitellut hehkuttamasta liikaa Ruotsin talousmenestystä velkaantumislukujen vuoksi. Valtiot ja yritykset joilla menee sillä hetkellä hyvin ovat aina 'neroja' joista pitäisi ottaa mallia kunnes sitten yhtäkkiä poks, kulissit romahtavatkin. Islanti, Enron...

Juu, ja jos todellakin tarkastellaan bkt per capita -lukuja voi totuus olla tympeämpi. Mikähän lienee Ruotsin eläkevarantojen tila? Sielläkin väestö ikääntyy vauhdilla eikä uusruotsalaisista oikein verotuloja kerry.

 

[roopeluhtala]

En ole taloustieteilijä, mutta jotenkin ajattelen että vaikkapa investoimalla infraan tai koulutukseen voidaan luoda tulevaisuuden pelimerkkejä toisella tavalla kuin ostamalla palveluja.

Meillä taitaa nyt olla erilaiset määritelmät, itse määrittelen myös koulutuksen palveluksi.

Kai sitten vaan olen väärässä kuten vaikkapa nämä herrat tässä:
https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2016/wp1640.pdf

Tuossa tutkimuksessa ei verrattu, onko parempi käyttää rahat palveluihin vai infrastruktuuriin, vaan todettiin vain, että hyviin infrastruktuurihankkeisiin käytetyt rahat tuottavat hyötyä. Palveluihin käyttämisen hyödyllisyyttä olisikin hyvin vaikea arvioida, sillä on hankala laskea miten talouskasvuun ja hyvinvointiin vaikuttaa esim. poliisitoimesta leikkaaminen.

Ei toki, mutta Ruotsissa on de facto merkittävästi suurempi asunto- ja kulutusluottokanta. Asuntolainakantaa ei kaiken lisäksi edes lyhennetä. Tästä on tullut erittäin paljon enemmän rahaa kotimaiseen kulutukseen. Kuten sanoin, en tiedä onko tämä hyvä vai huono asia pitkällä aikavälillä.

Suomessa puhkesi asuntokupla viimeksi 1990-luvun alussa. Uutta kuplaa on verokannustimin (asuntolainojen korkovähennys, oman asunnon myynnin verovapaus, liian matala maapohjan kiinteistövero jne) rakennettu nyt yli 20 vuotta. Jos markkinat toimisivat oikein, asuntojen hintojen kehitys seuraisi elinkustannusindeksiä, eli oheisen hintakuvaajan tulisi olla vaakasuora viiva:

Vanhojen kerrostalojen reaalihintaindeksi - Tilastokeskus

 

[StmSvejk]

Meillä taitaa nyt olla erilaiset määritelmät, itse määrittelen myös koulutuksen palveluksi.

Lasketaan vaan, mutta eri palvelulajeihin investoimisellakin on eroja.

Suomessa puhkesi asuntokupla viimeksi 1990-luvun alussa. Uutta kuplaa on verokannustimin (asuntolainojen korkovähennys, oman asunnon myynnin verovapaus, liian matala maapohjan kiinteistövero jne) rakennettu nyt yli 20 vuotta. Jos markkinat toimisivat oikein, asuntojen hintojen kehitys seuraisi elinkustannusindeksiä, eli oheisen hintakuvaajan tulisi olla vaakasuora viiva:

http://www.ekonomifakta.se/Fakta/Ekonomi/Hushallens-ekonomi/Bostadspriser/

En ole varma ovatko diagrammit täysin vertailukelpoisia mutta Ruotsin asuntohintakehitys on aivan toiselta planeetalta. Inflaatiokorjattunakin Suur-Tukholman indeksi on 449 jos 1986 taso on 100.

Täydellisesti toimiva markkintalous on kuin kommunismi, toimii niin kauan kun ihmiset eivät ole sotkemassa asioita.

 

[Sakararäjähdepanos]

Ei toki, mutta Ruotsissa on de facto merkittävästi suurempi asunto- ja kulutusluottokanta. Asuntolainakantaa ei kaiken lisäksi edes lyhennetä. Tästä on tullut erittäin paljon enemmän rahaa kotimaiseen kulutukseen. Kuten sanoin, en tiedä onko tämä hyvä vai huono asia pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tämän voitaneen arvioida vaikuttaneen merkittävästi Ruotsin talouskehitykseen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tämä on kyllä noteeraamisen arvoinen asia. Lisäksi Ruotsi verottaa 40 - 60 000 euroa tienaavaa 6.3 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi (lähde: Veronmaksajain keskusliitto, Yle). Ruotsin iloisempaa talouskehitystä on yritetty pistää monen asian piikkiin, mutta voisivatko ikuiset asuntolainat ja kevyemmistä veroista käteen jäävät 200 lisäeuroa kuussa selittää asiaa hiukan yksinkertaisemmin? Kulutusta syntyy kun on millä kuluttaa.

Kovin kestävällä pohjalla tämä touhu vain ei ole. Näillä näkymin kupla kyllä ehtii kasvaa vielä hetken aikaa, koska sattuneesta syystä Ruotsin valtio ja kunnat maksavat edelleen ylärajattomia summia mistä tahansa mörskästä, ja yksityiset kamppailevat samoilla markkinoilla siten kuin pystyvät - käytännössä hulppealla velkarahalla. Ei tämä silti loputtomiin voi jatkua. Jossain vaiheessa peruna käy liian kuumaksi ja joku taho pistää rahahanat tiukasti kiinni. Nopeimmat ehtivät myydä ja kenties vaihtaa maata. Hitaammilla kyyti on kylmää. Sitä en uskalla arvata, milloin tämä tarkalleen tapahtuu. Jos tietäisin, löisin sillä tiedolla rahoiksi. Valitettavasti "joskus" ja jälkiviisasteltu "mitäs minä sanoin" eivät käy tarkasta tiedosta. Olen ollut jo pari kertaa väärässä siitä, kuinka kauan Suomen asuntohintojen ja asumismenojen kehitys voi jatkua tällaisena.

 

[Mustaruuti]

Tämä on kyllä noteeraamisen arvoinen asia. Lisäksi Ruotsi verottaa 40 - 60 000 euroa tienaavaa 6.3 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi (lähde: Veronmaksajain keskusliitto, Yle). Ruotsin iloisempaa talouskehitystä on yritetty pistää monen asian piikkiin, mutta voisivatko ikuiset asuntolainat ja kevyemmistä veroista käteen jäävät 200 lisäeuroa kuussa selittää asiaa hiukan yksinkertaisemmin? Kulutusta syntyy kun on millä kuluttaa.

Kovin kestävällä pohjalla tämä touhu vain ei ole. Näillä näkymin kupla kyllä ehtii kasvaa vielä hetken aikaa, koska sattuneesta syystä Ruotsin valtio ja kunnat maksavat edelleen ylärajattomia summia mistä tahansa mörskästä, ja yksityiset kamppailevat samoilla markkinoilla siten kuin pystyvät - käytännössä hulppealla velkarahalla. Ei tämä silti loputtomiin voi jatkua. Jossain vaiheessa peruna käy liian kuumaksi ja joku taho pistää rahahanat tiukasti kiinni. Nopeimmat ehtivät myydä ja kenties vaihtaa maata. Hitaammilla kyyti on kylmää. Sitä en uskalla arvata, milloin tämä tarkalleen tapahtuu. Jos tietäisin, löisin sillä tiedolla rahoiksi. Valitettavasti "joskus" ja jälkiviisasteltu "mitäs minä sanoin" eivät käy tarkasta tiedosta. Olen ollut jo pari kertaa väärässä siitä, kuinka kauan Suomen asuntohintojen ja asumismenojen kehitys voi jatkua tällaisena.

Ruotsissa ja Norjassa tulee vielä puhkeamaan. Tanskassahan se tapahtui jo 2007.

Suomessahan, erästä taloushistorian legendaarista lausahdusta lainaten, "prices have reached what looks like a permanently high plateau".

 

[Mortti]

Rahan arvo tai arvonmuutokset eivät pitkällä aikavälillä vaikuta talouden toimintaan, joten euroon liittymisen syyttäminen Suomen vaikeuksista on aikalailla perusteetonta: https://en.wikipedia.org/wiki/Neutrality_of_money

Paitsi että vaikuttavat. Tuon linkkisi esittämä ydinsanoma menee jokseenkin niin, että jos rahan arvo muuttuu, niin ennen pitkää muutos heijastuu palkkoihin ja hintoihin. Tässä on ainakin pari huomautettavaa seikkaa suhteessa siihen, mitä väitit, eli etteikö valuuttakurssilla olisi käytännön merkitystä:

1. Kyseessä on suuntaa-antava teoria eikä erityisen vahvasti yleispäteväksi todistettu fakta. Esimerkiksi helposti rajat ylittävien ja globaaleilla markkinoilla vaihdettavien hyödykkeiden kohdalla teoria varmasti on oikeassa, koska on tyhmää myydä tavaraa muita halvemmalla ja toisaalta ei voi pyytää korkeampaakaan hintaa, kuin mitä muut myyjät pyytävät. Suhde paikallisiin palkkoihin sekä paikallisesti tuotettavien ja kulutettavien tuotteiden ja palveluiden hintoihin sen sijaan on huomattavasti löyhempi. Esimerkiksi Japanin jenin valuuttakurssi on vaihdellut viimeisten 10 vuoden aikana aika paljonkin (ollut jossain vaiheessa 1 euro = 165 jeniä, toisessa taas suunnilleen 1 euro = 100 jeniä), mutta maan kotimainen hinta- ja palkkataso on pysynyt varsin vakaana.
2. Keskuspankki pystyy ohjailemaan valuuttakurssia huomattavasti nopeammin kuin mitä tasapainoon hakeutuminen vie aikaa. Toisin sanoen, jos niin halutaan, on mahdollista harjoittaa sellaista politiikkaa, joka heikentää valuutan arvoa, jos kustannustaso ulkoisiin maihin nähden uhkaa kääntyä liian korkealle.

 

[StmSvejk]

Tämä on kyllä noteeraamisen arvoinen asia. Lisäksi Ruotsi verottaa 40 - 60 000 euroa tienaavaa 6.3 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi (lähde: Veronmaksajain keskusliitto, Yle). Ruotsin iloisempaa talouskehitystä on yritetty pistää monen asian piikkiin, mutta voisivatko ikuiset asuntolainat ja kevyemmistä veroista käteen jäävät 200 lisäeuroa kuussa selittää asiaa hiukan yksinkertaisemmin? Kulutusta syntyy kun on millä kuluttaa.

Veronmaksajain keskusliiton vertailuun en täysin luottaisi. Esimerkiksi Saksan ja Iso-Britannian osalta eläkemaksuja ei tuossa ole huomioitu, Suomen osalta taas on. Lapsilisiä ei ole Suomen osalta huomioitu, Iso-Britannian lapsivähennys sen sijaan on. Saksan sairasvakuutusmaksu on jätetty myös huomiotta. Toisaalta Ruotsissa on myös mielenkiintoisia vähennysmahdollisuuksia, esimerkiksi kymmenkunta vuotta sitten öljylämmityksen muuttamista maalämmöksi omakotitaloissa tuettiin erittäin reippaasti suorilla tuilla sekä verovähennyksillä.

Nuo kulutusluotot ovat mielenkiintoinen esimerkki suomalaisista erityisolosuhteista. Ruotsissa on kuulemma ylikuumentunutta, silti vaikkapa pohjoismainen pankki Nordea tai espanjalainen Santander tarjoavat suoraan jo blocketin (paikallinen tori.fi) pikamainoksissa merkittävästi alhaisempaa korkoa kuin samat pankit Suomessa. (todellinen korkohan on aina neuvottelun tulos). Toivottavasti Suomenkin lainamarkkinoille tulisi todellista kilpailua.

Valitettavasti "joskus" ja jälkiviisasteltu "mitäs minä sanoin" eivät käy tarkasta tiedosta. Olen ollut jo pari kertaa väärässä siitä, kuinka kauan Suomen asuntohintojen ja asumismenojen kehitys voi jatkua tällaisena.

Näinpä! Itse olen miettinyt, että suomalainen tapa pistää kaikki irti lähtevä raha asuntolainaan on perusteiltaan väärä. Moni ei varmaan mieti (tai viimeistään vaimo ei mieti) että tyytymällä vähän pienempään, vanhempaan tai vaikka hiukan kauempana olevaan asuntoon jää parhaimmillaan satoja euroja kuussa käyttöön niin elintason nostoon kuin myös, mikä tärkeintä, muuhun kuin asuntoon liittyvään säästämiseen. Hankitaan asunto sitä lyhyttä elämänvaihetta varten jolloin lapsia on kotona ja he kaikki tarvitsevat oman huoneen. Tottahan toki se lisää asumismukavuutta, ei siinä mitään, mutta vertaiskustannuksiakin ja riskiejä kannattaisi varmaankin pohtia.

Toisaalta kun miettii toista suomalaista pyhää lehmää, autoiluun käytettävää rahaa, ei tämä vaikuta enää suurelta ongelmalta suomalaisten taloudenpidossa. Asunnoilla on edes teoreettinen ja usein realisoituvakin mahdollisuus hinnan säilyttämiseen tai jopa nousuun...

Disclaimerina itsehän teen aina kaikki taloudelliset päätökset täysin rationaalisesti, olipa kyse sitten auton valinnasta ratin päällysteen perusteella tai investoinnista lottoamiseen!