Näitä muutaman energiasioihin paremmin perehtyneemmän kirjoittajan tekstejä lukiessa mieleen nousee väkisin yksi kysymys: Miksi näistä ongelmista ei juuri koskaan ole julkisesti puhetta missään? (Retorinen kysymys, ei tarvitse vastata...)
Euroopan energiakriisi
- Viestiketjun aloittaja Torstoi
- Aloitus PVM
-TripleX-
Respected Leader
Siinä on ehkä takana se, että epämiellyttävä totuus ei saa palstatilaa, mutta poliitikkojen maailmanhalaus saa vaikka se maksaisi yhteiskunnalle miljardeja. Ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä omaa parastaan, mutta luottavat siihen että poliitikot ymmärtäisivät. Ei energiapolitiikka ole helppoa ja se on, kuten nyt on nähty, hyvin sidoksissa geopolitiikkaan, mikä on useissa maissa haluttu vaieta puheenaiheista. Ei enää, mutta tehtyjen valuvikojen sekä puuttuvan kapasiteetin korjaaminen vie vuosia ja maksaa satoja miljardeja Euroopan tasolla.
Ero tulee hyvin esille vaikka siinä miten USA on huolehtinut omasta energiatarpeestaan, sehän on aina ollut kytköksissä suoraan geopolitiikkaan, ja vahvasti muuhunkin politiikkaan kuten sisäpolitiikkaan.
Hiljattain kuulin ensikädeltä miten saksalaiset ja ranskalaiset suuret kaasunkuluttajat pyrkivät eroon maakaasusta. Tavat ja mahdollisuudet lopettaa kaasuenergian käyttö jo tämän syksyn/talven aikana ovat monipuoliset ja niin siellä toimitaan. Eikä paluuta takaisin ole. Monilla yrityksillä vaihto kokonaan maakaasusta toiseen energialähteeseen ei ole mahdollista vielä tämän kuluvan talven aikana, mutta kulutuksen leikkauksia tai osittaista korvaamista pystyvät tekemään. Ensimmäiset ovat jo tehneet, mikä jo näkyy siinä että kaasun kulutus verrattuna edellisiin vuosiin kulkee nyt alemmalla käyrällä.
Vuonna 2023 tarve tulee olemaan jo selkeästi matalampi kun korvausta pystytään tekemään sähköenergian tuotannossa, kuluttajien lämmitysenergian käytössä ja kuntien sekä valtioiden laitosten tasolla. Muutos siis on liikkeellä, mutta vaatii aikaa.
mm. öljyllä
LNG eli nesteytetty maakaasu on se ratkaisu, sitä voidaan kuljettaa laivoilla pitkiä matkoja eikä tarvita suoraa putkea. Rakentavat uusia LNG-terminaaleja ja hankkivat laivoja, mutta tietysti tuo vaatii paljon aikaa eikä ole mikään välitön ratkaisu ongelmaan, siellä kun riippuvuus kaasusta on paljon suurempi(lämmitys jne). Suomikin vuokrasi yhdessä Viron kanssa LNG-tankkerin.
vilval
Eversti
Tämänhetkiseen tilanteeseen ei ole Vedystä apuja kuin prototyyppi tasolla autoilun suhteen.
Toyota on uhrannut tietääkseni pitkään tuotekehitystä vedyn suuntaan pitkään ja(fiksu)
energiajätti Chevron mukana tänä vuonna.
Elektrolyysiprosessi lienee isoin kantona kaskena, onhan tuota hypetetty Perämeren suunnalle uutena tervana
jahka saadaan asia kerrallaan järjestykseen.
Minulla ei ole Vetyä vastaan samanlaista inhoa kuin koska vetyautoilu olisi useita kymmeniä kertoja tehokkaampaa kuin energiaa
paljon kuluttavat sähköiset nelipyöräiset. Sähköautot lienee omiaan vuoristoisilla/mäkisillä seuduilla.
Sähkö voi sopia fillareihin jopa paremmin kuin autoihin.
Tuulivoima kuviot ovat vielä tanskalaisten heiniä , muka liki puolet heidän sähköstä Pohjanmereltä. Tanskalaisten tuulisähkö on euroopan tyyreimpiä keskihinnaltaan.
Vedyn ymppaaminen tuulivoimaan on kovin kaukaista täältä katsottuna mutta raskaimman terästeollisuuden omantunnon puhdistajana hyväksyttävää.
Laihialaisen maailmanmiehen mielestä energiatehokkuus ja energian säästö/optimointi ovat avainsanoja toivottavasti tulevana
leutona talvena.
Voinee olla siis iso merkitys keleillä!
Suomen keleistä paikalliset erot ovat olleet isoja tänä vuonna en tiedä Euroopan keleistä tarkempia
Toyota on uhrannut tietääkseni pitkään tuotekehitystä vedyn suuntaan pitkään ja(fiksu)
energiajätti Chevron mukana tänä vuonna.
Elektrolyysiprosessi lienee isoin kantona kaskena, onhan tuota hypetetty Perämeren suunnalle uutena tervana
jahka saadaan asia kerrallaan järjestykseen.
Minulla ei ole Vetyä vastaan samanlaista inhoa kuin koska vetyautoilu olisi useita kymmeniä kertoja tehokkaampaa kuin energiaa
paljon kuluttavat sähköiset nelipyöräiset. Sähköautot lienee omiaan vuoristoisilla/mäkisillä seuduilla.
Sähkö voi sopia fillareihin jopa paremmin kuin autoihin.
Tuulivoima kuviot ovat vielä tanskalaisten heiniä , muka liki puolet heidän sähköstä Pohjanmereltä. Tanskalaisten tuulisähkö on euroopan tyyreimpiä keskihinnaltaan.
Vedyn ymppaaminen tuulivoimaan on kovin kaukaista täältä katsottuna mutta raskaimman terästeollisuuden omantunnon puhdistajana hyväksyttävää.
Laihialaisen maailmanmiehen mielestä energiatehokkuus ja energian säästö/optimointi ovat avainsanoja toivottavasti tulevana
leutona talvena.
Voinee olla siis iso merkitys keleillä!
Suomen keleistä paikalliset erot ovat olleet isoja tänä vuonna en tiedä Euroopan keleistä tarkempia
Viimeksi muokattu:
Ei vuokrattu tankkeria, vaan terminaalilaiva. Vieläpä sellainen mikä ei itse kykene höyrystämään LNG:tä kaasuksi sillä tahdilla millä tarvittaisiin, vaan ne laitteistot on rakennettava erikseen maihin. Jos/kun höyrystämiseen tarvittavaa energiaa ei otetakaan jäähdyttämällä merivettä, niin sekin prosessi voi maksaa yllättävän paljon, esim jos poltetaan kaasua lämmön tuottamiseksi.
Jos vapaita LNG-tankkereita ei löydykään kuljettamaan sinne LNG:ta, oli kyseessä hukkainvestointi. Ja vaikka löytyisikin, ei kuljetuksen tai LNG:n hinnasta tulevana talvena liene mitään takuuta.
Mikään ylläolevasta ei sisällä sisäpiiritietoja, vaan lähteenä on yksinomaan mediassa julkaistua. Voi siis olla että tilanne on parempikin kuin tuosta pahimmillaan seuraisi. Alan toimijoita tai mediaa niistä asioista tiedottaminen ei kuitenkaan ole ollut kiinnostuksen kohteena.
Nyt se on todistettu: VTT:n mukaan tuulivoimaloiden käyttöaste on jo selvästi yli 30 prosenttia – ja uusimmissa se on jo yli 40 prosenttia
Talouselämä kertoo päivän olennaisimmat talousuutiset analysoiden ja taustoittaen. Aiheina yritykset, sijoittaminen, työelämä, kansantalous ja paljon muuta.
Jos kapasiteetin käyttöastetta taas hakee tilastoista, kuten https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoima_vuositilastot_2021-2.pdf
pitää huomioida että kapasiteetti on muuttunut vuoden aikana. Eli jos jakaa vaikkapa vuoden 2021 tuotannon (kWh) ko vuoden tuntien määrällä 8760h ja rakennetulla tuulivoimateholla, saadaan 2 eri tulosta sen mukaan onko laskennassa käytetty teho vuoden ensimmäisen vai viimeisen päivän mukainen.
Keskiarvon mukaan laskettaessa päädytään kuitenkin yli 30 prosentin käyttöasteeseen.
En ole allaolevan linkin foorumipostauksen kirjoittaja enkä tiedä käytettyä lähdettä, mutta tulokset näyttää minusta uskottavilta:
Tiede
Lue Helsingin Sanomien tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet tieteestä. Täältä löydät myös tiedemaailman uusimmat ilmiöt ja lasten tiedekysymykset.
www.tiede.fi
Parhaiten tilannetta kuvaa kuitenkin saman kirjoittajan tämä: https://www.tiede.fi/comment/3314795#comment-3314795
ja sen alla oleva postaus. Kuvaajassa kun näkyy suoraan miten tuulivoiman teho jakautuu koko vuoden tunneille.
Noin 1200 tuntia vuodessa keskiteho on alle 10% nimellistehosta, ja noin 400 tuntia yli 80% nimellistehosta.
Tämänkin osalta todetaan vielä sama uudestaan:
En ole ylläolevan linkin foorumipostauksen kirjoittaja enkä tiedä käytettyä lähdettä, mutta tulokset näyttää minusta uskottavilta.
Viimeksi muokattu:
Jotain lähdettä tälle?
Hukkasin sen linkin. Oli jossain mediassa keväällä, kun aluksen vuokraaminen tuli julkiseksi. Syyksi mainittiin meriveden jäätyminen aluksen ympäriltä, koska lahden pohjassa ei ole riittävästi virtauksia, ja talvella merivesi on alle +4 asteista jo ennestään, pinnassa tietysti pakkasen puolella ja jäässä. Sama alus jossain lämpöisemmissä olosuhteissa siis pystyisi höyrystämään kaasun ihan itse, muttei sijoituspaikassaan Inkoossa. Voi toki olla että Gasgrid tai jokin muu toimija on tehnyt jotain asialle, siis meriveden kiertämisen edistämiseksi, mutta siitä ei mitään tietoa liene julkisesti saatavilla.
Löysin kuitenkin nyt yhden uuden, mikä ei suoraan käsittele meriveden jäätymistä, vaan vesi-glykoliseoksen jäätymistä lämmönsiirtimessä LNG:n höyrustämisen yhteydessä:
Yhtä lukuunottamatta vesiglykoliseoksen lämpötila on lämmönvaihtimelle tullessaan kuitenkin selvästi suurempi kuin mikä olisi mahdollista, jos se lämmitetään yksinomaan merivedellä. Kuvasta 33 alkaen saattaisi kuitenkin olla sovellettavissa tähän tapaukseen.
Joka tapauksessa tuosta linkistä kyllä selviää että jäätyminen on todellinen ongelma. Olipa se sitten siirtimessä taikka merivedessä aluksen ympärillä.
Toinen asiakokonaisuus on sitten mitä tarkoitetaan ilmaisullani: "sillä tahdilla millä tarvittaisiin"
Kun pula LNG-infrasta käsittää monia muitakin EU-maita, onko pitää terminaalilaiva paikassa missä siitä saadaan irti vain pieni osuus siitä mitä sama laiva saisi aikaan muualla, jos LNG_tankkerikapasitteettia olisikin riittävästi?
Eli jos riittää Suomen tarpeeseen, ja osin Viron, mutta sama laiva muualla riittäisi koko Baltian ja Suomen tarpeeseen, ja osin riittäisi kapasiteettia vielä Puolan/Saksankin markkinoille, niin onko sijoitus Suomen talveen järkevä? Operoinnista muille menevään kaasuun saisi tietysti voittoa, mikä jää saamatta jos laiva on Inkoossa ja tekee vain pienen osan siitä mihin se on suunniteltu. Tämä siis sillä oletuksella että Baltic-connector riittäisi tomittamaan kaiken Suomen haluaman LNG:n, jos ko laiva sijoitettaisiin Viroon. Omaa etua tietenkin saa ja pitääkin ajaa, mikäli kyseisen putken kapasiteetti ei meille riittäisi, jos alus olisi Virossa. Enkä tiedä sitäkään olisiko jossain käytettävisä olevassa Viron satamissa riittävän paljon lämpimämpää merivettä, ja tarpeeksi virtauksia, sekä myös riittävän syvää vettä?
ak.tied
Greatest Leader
Puhumattakaan siitä, että koko Eurooppa alkaisi näitä tekemään, niin äkkiä loppuu akkumateriaalit /-metallit kesken ja sen tasausakuston hinta on 5x.
Ajatella, päättäjillä luulisi tämä kaikki olleen tiedossa ja vuosia/-vuosikymmeniä ja silti tätä on päätetty lähteä ajamaan kuin käärmettä pyssyyn. Sitrakin hehkuttelee kuinka tuulivoima kymmenkertaistetaan.
Joko täydellistä idiotismia tai sitten yksinkertaisesti tarkoituksellista pahansuopaisuutta.
Edit: typot. Uudet rillit ja mä en fiddu nää näillä kunnolla
Viimeksi muokattu:
Hallituksellamme on miljardihanke vetyputkiston rakentamiseksi. Tällä on tarkoitus tehdä Suomesta vedyn "suurvalta" tai jotakin sinne päin. Tavoite on sikäli haasteellinen, että Suomessa ei juurikaan valmisteta vetyyn liittyviä komponentteja tai omata muuta erityisosaamista.
Olen työtehtävissä joutunut sekaantumaan vetyasioihin. Vedyn varastointi, kompressointi ja ostaminen on erittäin kallista ja hankalaa tällä hetkellä. Matalan tiheyden takia kompressointi syö valtavasti energiaa verrattuna lämpöarvoon. Käytännöllisempää olisi muuttaa vety heti valmistuksen jälkeen parempaan muotoon, esim metaani -> metanoli. Kaikissa vaiheissa menetetään kuitenkin energiaa alkaen elektrolyysistä (kaupallisten laitteiden hyötysuhde lienee 70 - 80 %).
Vedyn kanssa turvallisuusasiat ovat hankalia, koska mm. pieni molekyyli vuotaa helposti, syttyminen tapahtuu helposti laajalla ilmakerroinalueella ja palorintaman nopeus on erittäin suuri. Erilaisia vedyn palamiskokeita on tehty 6 m konteissa. Palonopeus oli niin suuri, että kontin seinät antavat periksi vaikka katto tai pääty olisi avoin. Maakaasulla tapahtuisi vain leimahdus vastaavassa tilanteessa. Koesarjan video suljetulla kontilla:
Euroopan parlamentti päättää, miten se suhtautuu puun polttamiseen energiaksi
Euroopan parlamentti kokoontuu maanantaista alkaen Strasbourgiin täysistuntoviikolle, jonka keskiössä ovat ilmasto, ympäristö ja energia.
www.mtvuutiset.fi
vilval
Eversti
Mites Ammoniakin mahdollisuudet polttoaineena, kysyn koska en ole kemisti.
Joo varmasti näin ja haasteita on, onneksi tässä ei ole kuitenkaan kiire kehitellä näitä uusia energiamuotoja.. Eipä
Tulevana talvena voi palaa kaikki minkä vaan saa palamaan.Euroopan parlamentti päättää, miten se suhtautuu puun polttamiseen energiaksi
Euroopan parlamentti kokoontuu maanantaista alkaen Strasbourgiin täysistuntoviikolle, jonka keskiössä ovat ilmasto, ympäristö ja energia.
vilval
Eversti
Erdokani röyhistelee kuin puolukkahumalainen Metso Kreikkalaisille.
Jossain luin, että USN panostaa ammoniakkiin vahvasti.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Artikkelia lukiessani nousi mieleen juuri se mitä sanotaan "suomalaisten omaan jalkaan ampumiseksi".Euroopan parlamentti päättää, miten se suhtautuu puun polttamiseen energiaksi
Euroopan parlamentti kokoontuu maanantaista alkaen Strasbourgiin täysistuntoviikolle, jonka keskiössä ovat ilmasto, ympäristö ja energia.
Siis aiheesta on ensimmäinen teksti julkisuudessa ja älymystömme alkaa heti pohtimaan kuinka ongelmallisia piirteitä tässä meille on. Ei mikään ihme että vaikeammaksi vaan menee jatkossakin.
Lukisin kyllä mieluummin sellaista tekstiä jossa pohditaan millä keinoin Suomessa varmistetaan Suomen oloihin sopiva kestävä puunkäyttö. Puunpolton rajoittaminen oikeasti on niiden maiden ongelma jotka on jo metsänsä tuhonneet. Rajoittaminen ei edes koske Suomea.
.