Euroopan energiakriisi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Torstoi
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuo linkkini yllä, en ole ymmärtänyt säätövoiman merkitystä ennen kuin nyt. Säätövoima ei pelkästään täytä aukkoja energian määrässä vaan pitää sähkön laadun kunnossa ja se tehdään monta kertaa sekunnissa.

Proffa tuossa suunnilleen kertoo, että pelkän aurinko -ja tuulivoiman varaan rakentaminen on mahdotonta, koska yksiköt ovat liian pieniä säätämään verkkoa nopeasti ja verkko kaatuu. Hänen mukaansa Euroopan energiapolitiikassa on unohdettu fysiikka ja luonnon lait.

”Hauskana” kaneettina toteaa, että 70-luvun öljykriisin jälkeen Ruotsi siirtyi öljystä ympäristöystävällisempään ydinvoimaan ja nyt kun ydinvoima ajettiin tuulivoiman alta pois, niin säätövoima on pakko tuottaa taas öljyllä. Aivan päätöntä touhua.

Muok. Ennen kuin joku sanoo vesivoima, niin pohjois- ja etelä ruotsi eivät proffan mukaan ole samassa kantaverkossa, koska siirtokapasiteetti ei riitä. Siksi etelässä oli ydinvoimaa ja nyt siellä tilanne on ollut jo pitkään kriittinen kun ydinvoimaa ei ole riittävästi.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja ainoana ns vihreistä energia muodoista pidän kääntöpiirien välisellä alueella aurinkoenergiaa aidosti jalostettavana arkeen & siinäkin lähinnä pieninä yksikköinä. Isossa mittakaavassa ydinvoima on kiistaton päästöttömistä.
 
Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja ainoana ns vihreistä energia muodoista pidän kääntöpiirien välisellä alueella aurinkoenergiaa aidosti jalostettavana arkeen & siinäkin lähinnä pieninä yksikköinä. Isossa mittakaavassa ydinvoima on kiistaton päästöttömistä.

Kyllä nyt alkaa ydinvoiman renesanssi. Saisivat vielä kehitettyä pienempiä yksiköitä , mini- ja mikrovoimaloita, jotka voitaisiin sijoittaa lähemmäksi kulutusalueita. Ne olisivat ehkä turvallisempia ja sähkön siirtohäviöt ja kustannukset pienenisivät.
 
Kenen öljyraaka-ainetta käyttää Lukoil jalostamo Haminassa ?
Olisi aika luonnollista että tuo isännältä rajan takaa. En tosin varmasti tiedä mutta oletan.
Ei kenenkään, sillä se ei ole öljynjalostamo vaan voiteluainetehdas: siellä ei käsitellä raakaöljyä. Maakaasu, jota käytetään Fischer-Tropsch-menetelmällä voiteluaineiden valmistamiseen on nyt LNG:tä, kun putkia pitkin ei enää tule kaasua. Se on hyvin mahdollisesti venäläistä.

Tosin niin se Shellinkin voiteluaineiden valmistuksessa käytetty maakaasu on pitkän aikaa ollut todennäköisesti venäläistä. Tilanne voi olla muuttunut viime aikoina, mutta tähän saakka putkikaasu on ollut ylivoimaisesti halvinta Shellin Saksan-tehtaiden raaka-aineeksi.
 
 
Nostan kyllä hattua saksalaisten pelitaidolle tässä tilanteessa kun paskasta pitää selviytyä; omille kansalaisille ohjataan reilusti sähkötukea, vaikka samaan aikaan kansainvälisellä foorumilla puhuvat "yhteisistä talkoista". Eli selkeää pelitaktiikkaa omien etujen ajamiseksi.

No mites Suomessa? Lintilä mennyt jo retkuun ja sätkii kuin mato ongessa ihan päinvastaista tarinaa.
" Kaikkein tärkeintä on tällä hetkellä yhtenäisyys. Yksittäiset kansalliset ratkaisut olisivat se suurin tuhon tie " Lintilä painottaa.

Jos hallituksen neuvottelijat tulee tuolta kokouksesta taas takaisin luu kädessä ja miljardi lisää kuluja Suomeen, niin vedän jo rateet auki.
Me haluamme kaikki nähdä osaamista ja onnistumisia Suomen kansalaisten eduksi, eikä mitään edustajillamme pöydän pyyhkimistä.



– Vakavalla mielellä sinne mennään.

.
 
Tuo linkkini yllä, en ole ymmärtänyt säätövoiman merkitystä ennen kuin nyt. Säätövoima ei pelkästään täytä aukkoja energian määrässä vaan pitää sähkön laadun kunnossa ja se tehdään monta kertaa sekunnissa.

Proffa tuossa suunnilleen kertoo, että pelkän aurinko -ja tuulivoiman varaan rakentaminen on mahdotonta, koska yksiköt ovat liian pieniä säätämään verkkoa nopeasti ja verkko kaatuu. Hänen mukaansa Euroopan energiapolitiikassa on unohdettu fysiikka ja luonnon lait.

”Hauskana” kaneettina toteaa, että 70-luvun öljykriisin jälkeen Ruotsi siirtyi öljystä ympäristöystävällisempään ydinvoimaan ja nyt kun ydinvoima ajettiin tuulivoiman alta pois, niin säätövoima on pakko tuottaa taas öljyllä. Aivan päätöntä touhua.

Muok. Ennen kuin joku sanoo vesivoima, niin pohjois- ja etelä ruotsi eivät proffan mukaan ole samassa kantaverkossa, koska siirtokapasiteetti ei riitä. Siksi etelässä oli ydinvoimaa ja nyt siellä tilanne on ollut jo pitkään kriittinen kun ydinvoimaa ei ole riittävästi.
Perinteisesti sähköverkon säätyminen on perustunut kineettiseen energiaan. Sähköverkossa on kiinni määrä x (suuri luku) tahtigeneraattoreita joiden inertiaan on varastoitunut merkittävä energia. Kun verkosta otetaan tehoa enemmän kuin generaattoreihin syötetään (hyötysuhteet huomioiden), generaattoreiden pyörintänopeus pienenee ja verkon taajuus laskee. Säätöjärjestelmä pyrkii sitten pitämään nopeuden tasaisena ja Suomessa jopa otetaan menetetty nopeus kiinni.

Aurinkopaneeli tuottaa virtaa jännitettä vasten. Optimipisteessä teho P=UI. Jos aurinkopaneneelilta yritetään ottaa enemmän virtaa kuin optimipisteen virta hetkellisessä valaistusolosuhteessa, jännite laskee virran pysyessä lähes vakiona -> tuotettu teho pienenee. Siten aurinkopaneelia ei voi käyttää minkäänlaiseen säätämiseen eikä siinä ole minkäänlaista pyörivien generaattoreiden tapaista inertiaa. Aurinkopaneelijärjestelmä tarvitsee toimiakseen (jos ei ole akkuja) olemassaolevan verkon johon se moduloi valon mukaan säädön kannalta häiriöitä.

Tuulimyllyissä on inertiaa pyörivissä osissa. Generaattorit eivät kuitenkaan ole synkronissa verkon kanssa vaan teho syötetään verkkoon tehoelektroniikan kautta. Tehoelektroniikka sisältää luultavasti AC->DC->AC ketjun. Veikkaisin, että tuulimyllyjen tehontuotto vaatii aina olemassaolevan verkon jonka säätämiseen tuulimylly ei kykene osallistumaan. Edes tuulimyllyn osien hitausmomenttia ei voida käyttää verkkoa stabiloivana "vauhtipyöränä" tahtigeneraattoreiden tapaan.

Ydinvoima on hyvä tuottamaan tasaista pohjatehoa, mutta ei ole kovin käytännöllinen tehon säätämiseen reagointina kulutukseen tai muiden tuotantomuotojen (aurinko, tuuli) äkillisiin muutoksiin. Ydinvoimalassa toki on tahtigeneraattorit joiden hitausmomentti stabiloi verkkoa.

Säädön kannalta tilanne, että tuotanto koostuisi vain ydinvoimasta, tuulesta ja aurinkopaneeleista, olisi aika epätoivoinen. Tuuli ja aurinko vaativat aina vastineekseen verrannollisen määrän säätövoimaa. Jos tuulen / auringon määrä menee liian suureksi, niiden tuotannosta suuri osa olisi käytettävä säätövoiman ylläpitämiseen (esim pumppuvoimalat).
 
Tuo linkkini yllä, en ole ymmärtänyt säätövoiman merkitystä ennen kuin nyt. Säätövoima ei pelkästään täytä aukkoja energian määrässä vaan pitää sähkön laadun kunnossa ja se tehdään monta kertaa sekunnissa.

Proffa tuossa suunnilleen kertoo, että pelkän aurinko -ja tuulivoiman varaan rakentaminen on mahdotonta, koska yksiköt ovat liian pieniä säätämään verkkoa nopeasti ja verkko kaatuu. Hänen mukaansa Euroopan energiapolitiikassa on unohdettu fysiikka ja luonnon lait.

”Hauskana” kaneettina toteaa, että 70-luvun öljykriisin jälkeen Ruotsi siirtyi öljystä ympäristöystävällisempään ydinvoimaan ja nyt kun ydinvoima ajettiin tuulivoiman alta pois, niin säätövoima on pakko tuottaa taas öljyllä. Aivan päätöntä touhua.

Muok. Ennen kuin joku sanoo vesivoima, niin pohjois- ja etelä ruotsi eivät proffan mukaan ole samassa kantaverkossa, koska siirtokapasiteetti ei riitä. Siksi etelässä oli ydinvoimaa ja nyt siellä tilanne on ollut jo pitkään kriittinen kun ydinvoimaa ei ole riittävästi.
Vesivoima nimenomaan on hyvää säätövoimaa, ja vielä siitä hyvää että infrastruktuuri on jo olemassa (ja maksanut itsensä takaisin) ja tuotanto on halpaa ja nopeasti säädettävissä. Se että Ruotsi on ryssinyt siirtoverkon investoinnit on lähinnä tragikoomista. Suomestahan viedään sähköä Etelä-Ruotsiin, joka taas ostetaan Pohjois-Ruotsista ja Norjasta. Verkko pitää rakentaa riittävän perusvoiman varaan, joka on järkevintä tuottaa ydinvoimalla. Loput katetaan uusiutuvilla, joiden investointi ja tuotantokustannukset on tällä hetkellä halpoja ja rakennusajst lyhyitä. Niitäa tukemaan pitää rakentaa energiavarastointia, esim. vedyn tuotantoa. Vesivoimaa ja vetyä voidaan käyttää sitten säätövoiman tuotantoon. Yksi mielenkiintoinen tätä täydentävä teknologia on siirtyä PJ-jakeluverkoissa tasasähköverkkoon johon liitettäisiin myös akusto. Kun tuotannosta on ylijäämää, voidaan ladata akkuja. Tämä on ensisijaisesti ajateltu myrskyjen aiheuttamia kaapelivaurioita varten, mutta voisi toimia myös uusiutuvien tuotannon tasoittamiseen.

Aukot tuotannossa = sähkönlaatu, ne on oikeastaan taajuussäädetyssä verkossa sama asia. Jos tuotanto ei riitä, verkkotaajuus laskee. Kun se laskee riittävästi, alkaa voimalaitosten generaattorit irrottaa itseään verkosta yksi kerrallaan => valtakunnasta pimeni valot.
 
Perinteisesti sähköverkon säätyminen on perustunut kineettiseen energiaan. Sähköverkossa on kiinni määrä x (suuri luku) tahtigeneraattoreita joiden inertiaan on varastoitunut merkittävä energia. Kun verkosta otetaan tehoa enemmän kuin generaattoreihin syötetään (hyötysuhteet huomioiden), generaattoreiden pyörintänopeus pienenee ja verkon taajuus laskee. Säätöjärjestelmä pyrkii sitten pitämään nopeuden tasaisena ja Suomessa jopa otetaan menetetty nopeus kiinni.

Aurinkopaneeli tuottaa virtaa jännitettä vasten. Optimipisteessä teho P=UI. Jos aurinkopaneneelilta yritetään ottaa enemmän virtaa kuin optimipisteen virta hetkellisessä valaistusolosuhteessa, jännite laskee virran pysyessä lähes vakiona -> tuotettu teho pienenee. Siten aurinkopaneelia ei voi käyttää minkäänlaiseen säätämiseen eikä siinä ole minkäänlaista pyörivien generaattoreiden tapaista inertiaa. Aurinkopaneelijärjestelmä tarvitsee toimiakseen (jos ei ole akkuja) olemassaolevan verkon johon se moduloi valon mukaan säädön kannalta häiriöitä.

Tuulimyllyissä on inertiaa pyörivissä osissa. Generaattorit eivät kuitenkaan ole synkronissa verkon kanssa vaan teho syötetään verkkoon tehoelektroniikan kautta. Tehoelektroniikka sisältää luultavasti AC->DC->AC ketjun. Veikkaisin, että tuulimyllyjen tehontuotto vaatii aina olemassaolevan verkon jonka säätämiseen tuulimylly ei kykene osallistumaan. Edes tuulimyllyn osien hitausmomenttia ei voida käyttää verkkoa stabiloivana "vauhtipyöränä" tahtigeneraattoreiden tapaan.

Ydinvoima on hyvä tuottamaan tasaista pohjatehoa, mutta ei ole kovin käytännöllinen tehon säätämiseen reagointina kulutukseen tai muiden tuotantomuotojen (aurinko, tuuli) äkillisiin muutoksiin. Ydinvoimalassa toki on tahtigeneraattorit joiden hitausmomentti stabiloi verkkoa.

Säädön kannalta tilanne, että tuotanto koostuisi vain ydinvoimasta, tuulesta ja aurinkopaneeleista, olisi aika epätoivoinen. Tuuli ja aurinko vaativat aina vastineekseen verrannollisen määrän säätövoimaa. Jos tuulen / auringon määrä menee liian suureksi, niiden tuotannosta suuri osa olisi käytettävä säätövoiman ylläpitämiseen (esim pumppuvoimalat).
Olipa taas inhottavaa faktaa.. Oletko kokeillut mitä näihin yleensä sanovat tuulimyllynlämmittäjät ja aurinkopanelistit?
 
Olipa taas inhottavaa faktaa.. Oletko kokeillut mitä näihin yleensä sanovat tuulimyllynlämmittäjät ja aurinkopanelistit?
Ei uusiutuvia ajavatkaan ole noita unohtaneet, jos nyt ei lasketa jotain seinähulluja Kallion ikihippejä - mutta niiltä ei yleensä kannata kysyä mielipidettä yhtään mihinkään kun eivät elä samassa universumissa meidän muiden kanssa.

Mutta nykyisessä tilanteessa uusiutuvien rakentaminen on kannattavampaa kuin muiden voimalaitostyyppien koska tariffien, päästökauppojen ja valmistuksen skaalan takia ne ovat investointikuluiltaan halvempia: OL3 tuottaa valmistuessaan sähköä 1600MW ja on maksanut vajaa 10mrd. Saman kapasiteetin rakentaminen tuulivoimana maksaisi n. 2,5mrd, eli tuulivoimaa voisi rakentaa samalla rahalla ainakin kaksin kertaisen määrän. Investointikulut tulee myös todennäköisesti vielä pienentymään entisestään. €/MWh vertailussa tuuli on yhtä halpaa kuin ydinvoima ennen päästökauppoja, n. 40€/MWh (aurinko on kallein n. 100€/MWh, vesi halvin 20€/MWh). Se on myös ihan tosiasia, että Suomessa on mieletön määrä rakentamatonta tuulivoimapotentiaalia, arvioiden mukaan jotain 6000-18000MW väliltä, eli jos nuo kaikki käytettäisiin niin tuulisella kelillä ei tarvitsisi edes mitään muuta voimalaitoksia pyörittää ja riittäisi vielä vientiinkin. Rakennettua kapasiteettia on n. 3000MW. Myllyjen teknologia myös menee koko ajan eteenpäin. Siinä missä perinteinen kaasuturbiini tai höyrylauhdelaitos on tutkijoiden puolesta jo pitkälti kaluttu loppuun ja saavutettavat edut on minimaalisia, tuuliturbiinit on vielä aika verrattain tekniikkaa jossa voidaan odottaa kehitystä. Eli rahamielessä tuulivoima on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin muut, ei olla edes samassa kisassa.

Tuulivoiman ongelma tosiaan on, että tuulta ei aina ole saatavilla. Perusvoima tarvitaan siis muualta, käytännössä ydinvoimasta. OL4 ja Loviisa 3 tulisikin ottaa uudestaan tarkasteluun. Säätövoimaksi on siis hyvä olla vesivoimaa, jota Suomessa on rakennettu n. 3000MW, mutta edes ydinvoima (about 4000MW kun OL3 valmistuu) + vesivoimakombolla ei saada katettua koko tuotantovajetta (joka jäisi n. 1000-2000MW luokkaan). Tämän takia onkin ehdotettu monia ratkaisuja joista varmaan lupaavin on vedyn tuottaminen ylituotannon aikana elektrolyysin avulla. Vety palaa puhtaasti, sitä voi käyttää sekä lämmön- että sähköntuotantoon, polttoaineena autoissa, ja maakaasun korvaamiseen teollisissa prosesseissa, eli se on älyttömän monikäyttöinen. Vetyautot myös helpottaisi sähköverkon kuormitusta, kun koko autokantaa ei tarvitse siirtää sähkölle + vetyautojen kehitys todennäköisesti on halvempaa kuin sähköautojen. Elektrolyysin ongelmana on tuotannon huonohko hyötysuhde, n. 30%, ja varastoinnin hankaluus (joka ei kylläkään ole ylitsepääsemätön pulma). Yksi paljon mietitty vaihtoehto on veden pumppaaminen ylijäämäsähköllä vesivoimaloiden altaisiin, jotta saadaan puskuria tyyntä keliä varten. Tämäkään ei sinällään olisi huono vaihtoehto täydentämään palettia.

Aurinkovoima kylläkin on sen verran kallista, että se ei sovi kuin yksityistalouksille oman sähkönkulutuksen paikkaamiseen.
 
Ei uusiutuvia ajavatkaan ole noita unohtaneet, jos nyt ei lasketa jotain seinähulluja Kallion ikihippejä - mutta niiltä ei yleensä kannata kysyä mielipidettä yhtään mihinkään kun eivät elä samassa universumissa meidän muiden kanssa.

Mutta nykyisessä tilanteessa uusiutuvien rakentaminen on kannattavampaa kuin muiden voimalaitostyyppien koska tariffien, päästökauppojen ja valmistuksen skaalan takia ne ovat investointikuluiltaan halvempia: OL3 tuottaa valmistuessaan sähköä 1600MW ja on maksanut vajaa 10mrd. Saman kapasiteetin rakentaminen tuulivoimana maksaisi n. 2,5mrd, eli tuulivoimaa voisi rakentaa samalla rahalla ainakin kaksin kertaisen määrän. Investointikulut tulee myös todennäköisesti vielä pienentymään entisestään. €/MWh vertailussa tuuli on yhtä halpaa kuin ydinvoima ennen päästökauppoja, n. 40€/MWh (aurinko on kallein n. 100€/MWh, vesi halvin 20€/MWh). Se on myös ihan tosiasia, että Suomessa on mieletön määrä rakentamatonta tuulivoimapotentiaalia, arvioiden mukaan jotain 6000-18000MW väliltä, eli jos nuo kaikki käytettäisiin niin tuulisella kelillä ei tarvitsisi edes mitään muuta voimalaitoksia pyörittää ja riittäisi vielä vientiinkin. Rakennettua kapasiteettia on n. 3000MW. Myllyjen teknologia myös menee koko ajan eteenpäin. Siinä missä perinteinen kaasuturbiini tai höyrylauhdelaitos on tutkijoiden puolesta jo pitkälti kaluttu loppuun ja saavutettavat edut on minimaalisia, tuuliturbiinit on vielä aika verrattain tekniikkaa jossa voidaan odottaa kehitystä. Eli rahamielessä tuulivoima on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin muut, ei olla edes samassa kisassa.

Tuulivoiman ongelma tosiaan on, että tuulta ei aina ole saatavilla. Perusvoima tarvitaan siis muualta, käytännössä ydinvoimasta. OL4 ja Loviisa 3 tulisikin ottaa uudestaan tarkasteluun. Säätövoimaksi on siis hyvä olla vesivoimaa, jota Suomessa on rakennettu n. 3000MW, mutta edes ydinvoima (about 4000MW kun OL3 valmistuu) + vesivoimakombolla ei saada katettua koko tuotantovajetta (joka jäisi n. 1000-2000MW luokkaan). Tämän takia onkin ehdotettu monia ratkaisuja joista varmaan lupaavin on vedyn tuottaminen ylituotannon aikana elektrolyysin avulla. Vety palaa puhtaasti, sitä voi käyttää sekä lämmön- että sähköntuotantoon, polttoaineena autoissa, ja maakaasun korvaamiseen teollisissa prosesseissa, eli se on älyttömän monikäyttöinen. Vetyautot myös helpottaisi sähköverkon kuormitusta, kun koko autokantaa ei tarvitse siirtää sähkölle + vetyautojen kehitys todennäköisesti on halvempaa kuin sähköautojen. Elektrolyysin ongelmana on tuotannon huonohko hyötysuhde, n. 30%, ja varastoinnin hankaluus (joka ei kylläkään ole ylitsepääsemätön pulma). Yksi paljon mietitty vaihtoehto on veden pumppaaminen ylijäämäsähköllä vesivoimaloiden altaisiin, jotta saadaan puskuria tyyntä keliä varten. Tämäkään ei sinällään olisi huono vaihtoehto täydentämään palettia.

Aurinkovoima kylläkin on sen verran kallista, että se ei sovi kuin yksityistalouksille oman sähkönkulutuksen paikkaamiseen.
Muuten ihan asiaa, mutta...
Koskaan ei pidä laskea tuulivoimaa (tai aurinkokennoja) sen nimelliskapasiteetin mukaan. Tuulivoimala tilastollisesti tuottaa noin 25% nimellistehostaan ja kuten juuri nähtiin, peräkkäisinä päivinä tuulta ja sitä myöten tuulivoimaa voi olla aivan eri määrät tarjolla.
 
Muuten ihan asiaa, mutta...
Koskaan ei pidä laskea tuulivoimaa (tai aurinkokennoja) sen nimelliskapasiteetin mukaan. Tuulivoimala tilastollisesti tuottaa noin 25% nimellistehostaan ja kuten juuri nähtiin, peräkkäisinä päivinä tuulta ja sitä myöten tuulivoimaa voi olla aivan eri määrät tarjolla.
Juu, se tuli vähän epäselvästi tuohon muotoiltua, mutta siihen yritin tosiaan vihjata kun sanoin että rakentamatonta tuulivoimakapasiteettia on moninkertaisesti yli kulutuksen, ja että OL3 hinnalla voisi rakentaa huomattavasti isomman määrän tuulivoimaa kuin OL3 nettoteho tulee olemaan. Ja tuulivoima tosiaan on arvaamatonta, siksi tarvitaan sitä ydin + vesivoimaa rinnalle sekä tapa varastoida energiaa ylituotannon aikana. Mielestäni tavoite pitäisi olla, että tuulivoimalla tehdään hyvän sään aikana vetyä puskuriksi (koska muuttuvilta kustannuksiltaan se on halvinta), eikä pistetä sähköä vientiin. Vety + vesivoima voisi sitten kattaa sen ajan, kun tuulivoimaa ei ole saatavilla. Tähän voi rinnalle myös virittää smart gridiä, AC-> DC -> AC jakeluverkot paikallisilla akustoilla, tai mitä muuta nyt keksikään. Näistä olisi myös tämän foorumin teemaan liittyen hyötyä huoltovarmuusmielessä, kun sähkön varastointi olisi hajautetumpaa.

Toki SMR-reaktorit on varteenotettava vaihtoehto myös jos/kun ne tulee markkinoille mutta epäilen, että siinä menee vielä vuosia tai vuosikymmeniä ja kulut tulee olemaan alkuvaiheessa aika kovia.
 
Juu, se tuli vähän epäselvästi tuohon muotoiltua, mutta siihen yritin tosiaan vihjata kun sanoin että rakentamatonta tuulivoimakapasiteettia on moninkertaisesti yli kulutuksen, ja että OL3 hinnalla voisi rakentaa huomattavasti isomman määrän tuulivoimaa kuin OL3 nettoteho tulee olemaan. Ja tuulivoima tosiaan on arvaamatonta, siksi tarvitaan sitä ydin + vesivoimaa rinnalle sekä tapa varastoida energiaa ylituotannon aikana. Mielestäni tavoite pitäisi olla, että tuulivoimalla tehdään hyvän sään aikana vetyä puskuriksi (koska muuttuvilta kustannuksiltaan se on halvinta), eikä pistetä sähköä vientiin. Vety + vesivoima voisi sitten kattaa sen ajan, kun tuulivoimaa ei ole saatavilla. Tähän voi rinnalle myös virittää smart gridiä, AC-> DC -> AC jakeluverkot paikallisilla akustoilla, tai mitä muuta nyt keksikään. Näistä olisi myös tämän foorumin teemaan liittyen hyötyä huoltovarmuusmielessä, kun sähkön varastointi olisi hajautetumpaa.

Toki SMR-reaktorit on varteenotettava vaihtoehto myös jos/kun ne tulee markkinoille mutta epäilen, että siinä menee vielä vuosia tai vuosikymmeniä ja kulut tulee olemaan alkuvaiheessa aika kovia.
Muistelen sellaisen nyrkkisäännön tuulivoiman mitoituksesta, että voit tarjota vuosikeskiarvona max. 25% nimellistehosta ja toimitusvarmuutta alle 10%.
Ja kuten huomasitkin, ei tekstini ollut sinua vastaan vaan täydentämään tekstiäsi.
 
Muistelen sellaisen nyrkkisäännön tuulivoiman mitoituksesta, että voit tarjota vuosikeskiarvona max. 25% nimellistehosta ja toimitusvarmuutta alle 10%.
Ja kuten huomasitkin, ei tekstini ollut sinua vastaan vaan täydentämään tekstiäsi.
Ihan aiheellinen täydennys. Ja jotain tuommoisia lukuja muistan itsekin lukeneeni, eli tuulivoimaa on pakko rakentaa "yli tarpeen", mutta se ei sinällään ole ongelma (tai ainakaan suurin ongelma) kuin luulisi kun tuotanto- ja investointikustannukset on niin halpoja vaihtoehtoihin verrattuna.
 
Ihan aiheellinen täydennys. Ja jotain tuommoisia lukuja muistan itsekin lukeneeni, eli tuulivoimaa on pakko rakentaa "yli tarpeen", mutta se ei sinällään ole ongelma (tai ainakaan suurin ongelma) kuin luulisi kun tuotanto- ja investointikustannukset on niin halpoja vaihtoehtoihin verrattuna.

Laitapa jotain ihan oikeita numeroita "niin halpoja" vaihtoehdosta.
 
Laitapa jotain ihan oikeita numeroita "niin halpoja" vaihtoehdosta.
Peruutetaan tämä viesti. Tarkistin viikonlopun kalenterista, enkä ehdi pyöritellä numeroita.

Pahoittelut #ultimateidiot
Laitoin nyt kuitenkin sikäli jotakuta muutakin kiinnostaa:
OL3 tuottaa valmistuessaan sähköä 1600MW ja on maksanut vajaa 10mrd. Saman kapasiteetin rakentaminen tuulivoimana maksaisi n. 2,5mrd, eli tuulivoimaa voisi rakentaa samalla rahalla ainakin kaksin kertaisen määrän.
LUT:n tutkimuksen mukaan kokonaan uuden ydinvoimalan tuotantokustannuksiksi tulee n. 55,4€/MWh, kun tuulivoimalan on 41,4€/MWh. Tämä on siis se hinta millä sähkö myydään, että tuotantoyhtiö saa omansa pois. Samaisen lähteen perusteella tuulivoiman rakentaminen maksaa n. 1500€/kW. OL3 kokonaishinta ei taida olla julkista tietoa mutta jos arvioidaan, että se on maksanut n. 9mrd niin sen rakennuskustannuksiksi tulee yli 5000€/kW. TVO on arvioinut sille koituviksi kustannuksiksi 5,5mrd, ja silläkin rakennuskustannuksiksi tulee n. 3500€/kW. (Sivuhuomiona, että tuo OL3 hinta on vielä halpa - Flamanvilleen rakenteilla olevaan reaktoriin en viitsinyt edes verrata, sen hintalappu taitaa pyöriä 20mrd paikkeilla. Kiinalaiset pytyt on sitten taas ihan oma lukunsa.). Eli vaikka tuulivoiman käyttöaste on matala n. 25%, niin pelkästään TVO:n maksamalla hinnalla saisi yli kaksinkertaisen määrän tuulivoimaa (3500/1500=2,33). Tämä on syynä siihen, miksi tuulivoimaa on esisuunnitteluasteella tai pidemmällä yli 50000MW edestä, ja luvitettu sekä rakenteilla yli 6MW edestä, ja ydinvoimaa ei kukaan edes tosissaan harkitse koska pääomakustannukset ja -riskit on niin hillittömät, että siihen on harvalla yhtiöllä Suomessa varaa. Lupakierroksista nyt puhumattakaan.

Mutta korostan edelleen, että tämä ei tietenkään poista OL3 tai ydinvoiman tarvetta ja sitä pitäisikin rakentaa mielestäni lisää, koska verkkoon tarvitaan riittävä määrä sähköntuotantoa joka hetkellä, mutta se tarkoittaa sitä että emme ole niin riippuvaisia ulkomaisista fossiilisistä kuin luulisi.

Edit: lisätään vielä, että molemmat tuuli- ja ydinvoima vaatii erittäin suuria pääomia, ja sitä pitäisi satsata paljon enemmän jos tuulella haluttaisiin korvata myös ydinvoima - käytännössä niin järkyttävä määrä ettei siinä ole järkeä. Tämän vuoksi en usko 100% uusiutuvaan sähköntuotannon ikinä toteutuvan, koska se tuottaisi merkittävän ylikapasiteetin joka sitoisi pääomaa hukkaan, vaan tuotanto tulisi rakentaa ydinvoiman perustuotannon varaan, jota täydennetään tuulella ja säädetään vedellä. Ylituotannon aikana voidaan em. menetelmillä tuottaa vetyä, jolla korvataan maakaasu teollisuuden ja kaukolämpöfirmojen kattiloissa, sekä turbiinivoimaloissa jotka vastaa Fingridin taajuushäiriöreservistä. Tällä yhdistelmällä päästään jo tänä päivänä taloudellisesti eroon riippuvuudesta ulkomaisesta fossiilienergiasta, saadaan Suomi sähköomavaraiseksi ja sähkönhinta alas, sekä pystytään tarvittaessa myös myymään sitä vientiin (koska Ruotsi tuskin tekee mitään järkeviä päätöksiä tämänkään asian saralla). Tulevaisuudessa tuulen tilalle voi harkita SMR-reaktoreita, jos teknologiset ja luvitustekniset asiat saadaan ratkaistua, mutta siihen menee vielä useita vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin sillä saralla mitään tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Laitoin nyt kuitenkin sikäli jotakuta muutakin kiinnostaa:

LUT:n tutkimuksen mukaan kokonaan uuden ydinvoimalan tuotantokustannuksiksi tulee n. 55,4€/MWh, kun tuulivoimalan on 41,4€/MWh. Tämä on siis se hinta millä sähkö myydään, että tuotantoyhtiö saa omansa pois. Samaisen lähteen perusteella tuulivoiman rakentaminen maksaa n. 1500€/kW. OL3 kokonaishinta ei taida olla julkista tietoa mutta jos arvioidaan, että se on maksanut n. 9mrd niin sen rakennuskustannuksiksi tulee yli 5000€/kW. TVO on arvioinut sille koituviksi kustannuksiksi 5,5mrd, ja silläkin rakennuskustannuksiksi tulee n. 3500€/kW. (Sivuhuomiona, että tuo OL3 hinta on vielä halpa - Flamanvilleen rakenteilla olevaan reaktoriin en viitsinyt edes verrata, sen hintalappu taitaa pyöriä 20mrd paikkeilla. Kiinalaiset pytyt on sitten taas ihan oma lukunsa.). Eli vaikka tuulivoiman käyttöaste on matala n. 25%, niin pelkästään TVO:n maksamalla hinnalla saisi yli kaksinkertaisen määrän tuulivoimaa (3500/1500=2,33). Tämä on syynä siihen, miksi tuulivoimaa on esisuunnitteluasteella tai pidemmällä yli 50000MW edestä, ja luvitettu sekä rakenteilla yli 6MW edestä, ja ydinvoimaa ei kukaan edes tosissaan harkitse koska pääomakustannukset ja -riskit on niin hillittömät, että siihen on harvalla yhtiöllä Suomessa varaa. Lupakierroksista nyt puhumattakaan.

Mutta korostan edelleen, että tämä ei tietenkään poista OL3 tai ydinvoiman tarvetta ja sitä pitäisikin rakentaa mielestäni lisää, koska verkkoon tarvitaan riittävä määrä sähköntuotantoa joka hetkellä, mutta se tarkoittaa sitä että emme ole niin riippuvaisia ulkomaisista fossiilisistä kuin luulisi.

Edit: lisätään vielä, että molemmat tuuli- ja ydinvoima vaatii erittäin suuria pääomia, ja sitä pitäisi satsata paljon enemmän jos tuulella haluttaisiin korvata myös ydinvoima - käytännössä niin järkyttävä määrä ettei siinä ole järkeä. Tämän vuoksi en usko 100% uusiutuvaan sähköntuotannon ikinä toteutuvan, koska se tuottaisi merkittävän ylikapasiteetin joka sitoisi pääomaa hukkaan, vaan tuotanto tulisi rakentaa ydinvoiman perustuotannon varaan, jota täydennetään tuulella ja säädetään vedellä. Ylituotannon aikana voidaan em. menetelmillä tuottaa vetyä, jolla korvataan maakaasu teollisuuden ja kaukolämpöfirmojen kattiloissa, sekä turbiinivoimaloissa jotka vastaa Fingridin taajuushäiriöreservistä. Tällä yhdistelmällä päästään jo tänä päivänä taloudellisesti eroon riippuvuudesta ulkomaisesta fossiilienergiasta, saadaan Suomi sähköomavaraiseksi ja sähkönhinta alas, sekä pystytään tarvittaessa myös myymään sitä vientiin (koska Ruotsi tuskin tekee mitään järkeviä päätöksiä tämänkään asian saralla). Tulevaisuudessa tuulen tilalle voi harkita SMR-reaktoreita, jos teknologiset ja luvitustekniset asiat saadaan ratkaistua, mutta siihen menee vielä useita vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin sillä saralla mitään tapahtuu.
Ja, kuten aiemmin täydensin, tuulivoimaa tulee rakentaa noin nelinkertainen kapasiteetti nimellistarpeeseen nähden, jotta haluttu teho olisi keskimäärin myytävissä. Tuo nostaa tuulivoiman investointikustannuksia rajusti.
 
Ja, kuten aiemmin täydensin, tuulivoimaa tulee rakentaa noin nelinkertainen kapasiteetti nimellistarpeeseen nähden, jotta haluttu teho olisi keskimäärin myytävissä. Tuo nostaa tuulivoiman investointikustannuksia rajusti.

Ja silti jää niitä päiviä / viikkoja kun myllyt ei vaan pyöri, eli ei perusvoimaksi ennen kuin sähkö saadaan suuressa mittakaavassa talteen jonnekin.
 
Ja, kuten aiemmin täydensin, tuulivoimaa tulee rakentaa noin nelinkertainen kapasiteetti nimellistarpeeseen nähden, jotta haluttu teho olisi keskimäärin myytävissä. Tuo nostaa tuulivoiman investointikustannuksia rajusti.
Vielä rajummin tuulivoiman kustannuksia nostaa säätövoiman tarve. Tuulivoima sopii hyvin vesivoiman kaveriksi tiettyyn rajaan saakka, suomessa tuo raja on vaan jo ohitettu aikoja sitten kun rajallista vesivoimaa tarvitaan vuorokausikulutuksen huippujen leikkaamiseenkin.
Joet ovat melko tarkoin rakennettu ja lisärakentaminenkin aiheuttaa massiivista vastarintaa. (enkä itsekään kalamiehenä ole erityisen innostunut loppujen jokien pilaamisesta)

Varastointiratkaisut oli sitten kyseessä vety, akut tai vesitankit nostaakin sitten tuulivoiman helvetin kalliiksi. Vety on edelleen ihan lastenkengissä jos ajatellaan edes Suomen kantaverkon suuruisia tarpeita. Akustot saattaisivat olla kannattavia nykyisillä sähkön hinnoilla/hintavaihteluilla mutta nykyinen sähkönhinta onkin kestämättömällä tasolla.
Teslan giga/megapack akustot ovat nykyisellään suurimpia: pyöreesti 1MW, 3MWh ja 1Meur.
Suomeen rakennetun 3GW tuulivoiman tasoittelu maksaisi n. 3 miljardia eikä sillä rahalla saisi kuin 3 tunnin tuotannon tasaavan akuston. 2 viikon tyveniä jaksoja sattuu kuitenkin joka vuosi ja siihenkin pitäs keksiä jotain. Lisäksi noilla on rajallinen käyttöikä, varovasti arvioiden yht 3000MWh säätösähköä = 3000MWh/1Meur = 3kWh/eur = 0.33eur/kWh
Tuulivoiman kustannuksiin kun lisätään tuo 0.33eur/kWh niin mua ei ainakaan paljoa naurata, ja edelleen ollaan tilanteessa että säätösähköä on 3 tunnin tyveneen.

Tuulivoima tuottaa matala-arvoista jäte-energiaa: Kun tuulee kunnolla niin sähkön hinta tippuu alas ja kun sähkö on kallista niin ei ole mitä myydä. Pahimmillaan tuulisähköllä on negatiivinen hinta.
 
Back
Top