F/A-18 E/F Super Hornet

[mechanicus]

LOT 26, joka tilattiin FY03, oli jo Block II:sta eli 185 vaikuttaisi oikealta lukemalta Block I:stä.

Ja näistä siis pitkälti toista sataa on ilmeisesti päivitetty Block II ja nyt ilmeisesti edelleen Block III. Blue Angels jatkanee noin 14:llä Block I koneella ja on niitä varmaan muutama koelento- ym. tehtävissä ja joku on tuhoutunutkin. Ei kyllä paljoa poistumaa tälle vuosikymmenelle ole tulossa.

F/A-18E/F "Super Hornet"

www.globalsecurity.org

 

[fulcrum]

Hauskasti Boeingin uutisoinnissa oli maininta ettei se enää ota vastaan lisää Super Hornet-tilauksia laivastolle: eihän tuollainen 8 koneen minitilaus voi olla enää kovin kannattavaa liiketoimintaa. Intian tilauksen kohtalo pitäisi selvitä kevään aikana, huhut ovat kuitenkin väittäneet että Rafale olisi voittamassa. Muita rautoja ei taida enää oikein olla ahjossa. (Ainahan on toki mahdollista että joku Taiwan ilmoittaa yhtäkkiä että he haluavat 200 uutta jenkkikonetta heti, ihan sama mitä.)
Laivaston tilausten kokonaismääräksi mainitaan 698 konetta. Aika hyvä määrä kuitenkin kun sitä ei koskaan saatu USMC:lle tuupattua. Osavalmistusta varmaan jatketaan vielä, kun modernisointeja on tiedossa ainakin vuoteen 2030 asti.

 

[mechanicus]

Voitko avata tuota hiukan (boldattu kohta)? Meinaan vaan, että tietäisin paremmin mistä on kyse.

Koska en parempaakaan ketjua löytänyt, vastaan täällä:

MLU2:ssa HN:n ohjaamon näytöt vaihdettiin samoihin kuin mitä käytetään Super Hornetissa ennen block III:sta. USA:n C/D-koneisiin tätä päivitystä ei tietääkseni ole tehty.

Kuvaputket vaihtuivat LCD-tekniikkaan, kuvan laatu parani, joku näyttö saattoi vähän suurentua ja varaosia saa muualtakin kuin museosta. Keskeisimpänä uutena ominaisuutena mekaaninen numeronäppäimistö HUD:in alla vaihdettiin kosketusnäyttöön, joka näppäimistön lisäksi voi näyttää samoja tietoja kuin muutkin näytöt. Käytössä olevien "head-down"-näyttöjen määrä siis kasvoi 3 -> 4 ja tämän johdosta kasvaneesta informaationvälityskyvystä on operatiivista hyötyä.

 

[atu-c2]

Koska en parempaakaan ketjua löytänyt, vastaan täällä:

MLU2:ssa HN:n ohjaamon näytöt vaihdettiin samoihin kuin mitä käytetään Super Hornetissa ennen block III:sta. USA:n C/D-koneisiin tätä päivitystä ei tietääkseni ole tehty.

Kuvaputket vaihtuivat LCD-tekniikkaan, kuvan laatu parani, joku näyttö saattoi vähän suurentua ja varaosia saa muualtakin kuin museosta. Keskeisimpänä uutena ominaisuutena mekaaninen numeronäppäimistö HUD:in alla vaihdettiin kosketusnäyttöön, joka näppäimistön lisäksi voi näyttää samoja tietoja kuin muutkin näytöt. Käytössä olevien "head-down"-näyttöjen määrä siis kasvoi 3 -> 4 ja tämän johdosta kasvaneesta informaationvälityskyvystä on operatiivista hyötyä.

Kiitos tästä, oli minulle täysin uutta.

 

[magitsu]

Kiitos tästä, oli minulle täysin uutta.

Näkyvin ero:
Hornetissa oli mekaanisella näppäimistöllä varustettu UFC (Up Front Controller).
Suomen Horneteissa on nykyään digitaalinen UFCD (Up Front Control Panel), joka on myös kaikissa Super Horneteissa/Growlereissa.

Ilmojen kynnysasejärjestelmä - Reserviläinen

Ilmavoimat luopuu Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjistään vuoteen 2030 mennessä.

reservilainen.fi

Tosin yllä olevassa kuvassa nimenomaan EI ole UFCD vaan UFC. Luonnollista, koska sen piti kuvata "ennen MLU2 modifikaatiota". Uutta aikaa viittaa siihen, että Super Hornetin kaikkea kamaa testattiin Hornetissa, eli niillä oli alussa lähes täysi yhteensopivuus. Vasta myöhemmin SH kasvoi omilleen. Suomi sai käyttöön uutta - käytännössä voisi sanoa ensimmäisen "glass cockpit" hävittäjän. AMRAAM heti uutena pakasta, Hornetin tutka ja moottorit oli myös muuttuneet jo alkuperäisistä).

IIn 1992, the original Hughes AN/APG-65 radar was replaced with the Hughes (now Raytheon) AN/APG-73, a faster and more capable radar.

Eli ei yllätä, että Hornet pesi F-16C/D:n kun oli upouusi tutka ja AMRAAM heti kättelyssä. F-16:een aluksi yrittivät tarjota Sparrowia (sittemmin oli pakko tarjota F-16C:tä).

(vasemmalla ja oikealla DDI Digital display indicator ja alla MPCD Multipurpose color display)

Vaan tässä on, Suomen MLU2 Hornetissa:

Ilmeisesti Sveitsissä on myös UFCD. Espanjalaisilla väitetään olevan joku oma ratkaisu.

Ei sinänsä hirveästi yllätä, että tuotannosta olevasta otetaan komponentteja siihen, joka poistui tuotannosta ja aktiivisemmasta kehityksestä aikapäiviä sitten.

Tässä on USA D-mallista TAMMAC (Tactical Airborne Moving Map Capability) kyky näytettynä (on käytössä kaikilla Kanada/Aussit jne.).

The TAMMAC Digital Map Computer provides military aircrews with sophisticated moving maps and other critical mission information via cockpit displays.

It provides aircrews with a graphical presentation of the aircraft's current position, as well as the relative positions of targets, threats, terrain features, planned mission flight effectiveness and other critical information.

Tammac tuli MLU1,
kuvaputkista lcdhen + UFCD, Litening-podi, Link 16 tietovuo MLU2.
JHMCS eli HMD + Sidukka 9X oli MLU1.

You are being redirected...

(elbit jhmcs)

(wanha A-D) vs Super

 

[mechanicus]

Kyllä TAMMAC oli jo alun perin. Jossain MLU:ssa (en muista varmaksi, ehkä 2) se korvautui uudemmalla karttanäyttöjärjestemällä.

 

[magitsu]

Kyllä TAMMAC oli jo alun perin. Jossain MLU:ssa (en muista varmaksi, ehkä 2) se korvautui uudemmalla karttanäyttöjärjestemällä.

Hornetien elinkaaripäivitykset​

Mid-Life Upgrade 1 (2006–10):

AIM-9X -infrapunaohjus JCHMCS-kypärätähtäinjärjestelmä TAMMAC-karttatietokone liikkuvan taktisen karttanäytön esittämiseen Omatunnuskyselijän asennus Uudentyyppiset radiot​

Mid-Life Upgrade 2 (2012–16):

Ilmasta maahan -suorituskyvyn käyttöönotto (lyhyen kantaman ohjautuva JDAM-pommi, keskipitkän kantaman JSOW-liitopommi sekä pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjus) Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tietovuojärjestelmä ja järjestelmän suorituskyvyn parantaminen verkostopuolustuksen periaatteiden mukaisesti kansallisessa puolustuksessa Maalinetsintä- ja osoitussäiliö LITENING AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto Uusien aseiden edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset BOL-omasuojajärjestelmä Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa LCD-näyttölaitteilla Sensorijärjestelmien päivityksiä Uusi GPS-satelliittipaikannusjärjestelmä Uusi koelentomittausjärjestelmä Kansainvälisten siviili-ilmailumääräyksien edellyttämiä suunnistus- ja kommunikointijärjestelmien muutoksia​

Kaikki Ilmavoimien Hornetit on nyt päivitetty MLU 2 -tasoon -

ilmavoimat.fi

Toinen laajempi:

Vuonna 2004 aloitettiin Horneteihin eliniän päivityksen ensimmäinen vaihe MLU 1 (Mid Life Update), mikä keskittyi koneen ilmataistelukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sen yhteydessä Horneteihin hankittiin muun muassa lähitaistelukykyä parantava JHMCS-kypärätähtäimen (Joint Helmet Mounted Cueing System) ja nykyaikaisen lämpöhakuisen AIM-9X-ohjuksen muodostama kokonaisuus.
AIM-9X-ohjuksen käyttövalmius edellytti digitaalisen dataväylän asentamista siivenkärjessä olevalle laukaisulaitteelle asti. AIM-9X:n käyttöönotto vaati myös entisen siivenkärjen LAU-7-laukaisulaitteen modifi oimisen LAU-7D/A- tasoon.
AIM-9X:llä on entistä parempi liikehtimiskyky ja siinä on paljon laajempi hakupään kääntymiskulma. Tämän ansiosta maali voidaan osoittaa jopa suoraan ampuvan koneen sivulta. Kypärätähtäin mahdollisti maalinseurannan ja maalinosoituksen päänliikkeiden mukaisesti. Kypärän visiiriin heijastettavat näyttötiedot noudattavat HUDin (Head Up Display) symboliikkaa. Uusi kypärä on Gentex-yhtiön valmistama HGU-55P.

MLU 1:ssä päivitettiin myös liikkuvan taktisen kartaston järjestelmä (Tactical Aircraft Moving Map Capability, TAMMAC). Tietovuojärjestelmä DLEC II päivitettiin uudella DLEC III versiolla.
Jo ennen MLU 1 -päivitystä tehtiin koneisiin ARC-210 Havequick -yhteysradion päivitys sekä korvattiin alkuperäinen APX-100 IFF-omakonetunnuslaite uudemmalla APX111 CIT:llä (Combined Interrogator-Transponder). MLU 1 saatiin päätökseen vuonna 2010

Hornetien toisen vaiheen päivitys MLU 2 toteutettiin vuosina 2012–16. Päivityksessä vanhat CRT-kuvaputkityyppiset yksiväriset MFD-näyttölaitteet korvattiin uudella MIDSjärjestelmän (Multifunctional Information Display System) suuremmilla monivärillisillä LCD-näyttölaitteilla, joiden luettavuus oli entisiä selkeästi parempi.

Entinen 1990-luvulta käytössä ollut kotimainen DLEC VIIRI -tiedonsiirtojärjestelmä vaihdettiin kansainvälisten standardien mukaiseen läntisten ilmavoimien kanssa yhteensopivaan Rockwell Collins UK Ltd:n valmistamaan Link 16 -järjestelmään. Tämä muutos vaati myös maa-asemien laitteiston uusinnan.
Koneeseen vaihdettiin myös uudet Rockwell Collins RT-1851 AN/ARC-210 -radiot, uusi maalinmääritykseen sopiva Raytheon MAGR2K GPS -laitteisto (Miniaturized Airborne GPS Receiver 2000) ja kansainvälisessä ilmatilassa lentämiseen tarpeellinen siviilimääräykset täyttävä omatunnuslaitteisto (transponderi).

Myös koneen sensoreita päivitettiin ja koneeseen lisättiin uusi Saabin BOL-omasuojaheitinjärjestelmä, jonka heittimet sijoitettiin siipiripustimien kylkiin, eivätkä siten rajoita ripustimen kuormauskykyä.
Tässä päivityksessä integroitiin varustukseen jo aiemmin kokeilukäytössä ollut Northrop-Grummanin valmistama elektro-optinen AN/AAQ-28 LITENING-maalinosoitussäiliö. LITENING-säiliössä on suuriresoluutioinen infrapunasensori (FLIR, Forward Looking Infra Red), joka antaa koneen näytölle maalin infrapunakuvan. Lisäksi säiliössä on CCD-kamera, jolla saadaan kuva näkyvän valon alueella.
Kaikki nämä uudet järjestelmät vaativat lisäksi uuden tehtävätietokoneen ohjelmiston päivityksen. Siten MLU 2:een liittyi myös uuden ohjelmistoversion SCS 23 X(F) kehittäminen, testaaminen ja lopullisen version vastaanotto.
MLU 2:n merkittävin Hornetin käytön laajennus oli ilmasta maahan -asejärjestelmien hankinta ja integroiminen koneeseen

https://www.koalakustannus.fi/WebRo...3DA/A774/0A0C/0617/D700/Hornet_lukunaeyte.pdf (s. 178)

Siitä ei ole kovin selvää hajua onko MIDS-LVT vai JTRS. Se tuntuu olevan kaikista viivästynein osuus MLUista. Sekä erittäin kallis, mutta kun ei ole puikko niin ei hehkuteta lehdissä.

 

[mechanicus]

"MLU 1:ssä päivitettiin myös liikkuvan taktisen kartaston järjestelmä (Tactical Aircraft Moving Map Capability, TAMMAC)."

Eli suomeksi: MLU 1:ssä vanha TAMMAC "päivitettiin" eli vaihdettiin uudempaan järjestelmään.

 

[magitsu]

 

[fulcrum]

! chemtrail-levittäjä itse teossa

 

[Einomies1]

Hornetien elinkaaripäivitykset​

Mid-Life Upgrade 1 (2006–10):

AIM-9X -infrapunaohjus JCHMCS-kypärätähtäinjärjestelmä TAMMAC-karttatietokone liikkuvan taktisen karttanäytön esittämiseen Omatunnuskyselijän asennus Uudentyyppiset radiot​

Mid-Life Upgrade 2 (2012–16):

Ilmasta maahan -suorituskyvyn käyttöönotto (lyhyen kantaman ohjautuva JDAM-pommi, keskipitkän kantaman JSOW-liitopommi sekä pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjus) Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tietovuojärjestelmä ja järjestelmän suorituskyvyn parantaminen verkostopuolustuksen periaatteiden mukaisesti kansallisessa puolustuksessa Maalinetsintä- ja osoitussäiliö LITENING AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto Uusien aseiden edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset BOL-omasuojajärjestelmä Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa LCD-näyttölaitteilla Sensorijärjestelmien päivityksiä Uusi GPS-satelliittipaikannusjärjestelmä Uusi koelentomittausjärjestelmä Kansainvälisten siviili-ilmailumääräyksien edellyttämiä suunnistus- ja kommunikointijärjestelmien muutoksia​

Kaikki Ilmavoimien Hornetit on nyt päivitetty MLU 2 -tasoon -

ilmavoimat.fi

Toinen laajempi:

https://www.koalakustannus.fi/WebRo...3DA/A774/0A0C/0617/D700/Hornet_lukunaeyte.pdf (s. 178)

Siitä ei ole kovin selvää hajua onko MIDS-LVT vai JTRS. Se tuntuu olevan kaikista viivästynein osuus MLUista. Sekä erittäin kallis, mutta kun ei ole puikko niin ei hehkuteta lehdissä.

Se mikä tieto yleisemmistä lähteistä usein puuttuu, on suomen F/A-18- koneiden vaihdettu HD-tason HUD-näyttö. Sen on suunnitellut ja asentanut Insta Defence Oy.

Usein ei myöskään mainita että Hornetin APG-73 tutkaan lisättiin päivityksessä mm. muistia lisää ja SAR-moodi. SAR-moodi eli Synthetic Aperture Radar, mahdollistaa U-2 (90`s)ja F-15E Strike Eaglen APG-70 tutkien tasoisen, elektronisen kuvan luomisen maa/merikohteista. Tämä on Hornetin ilmasta-maahan kyvyn tärkeimpiä osia, koska järjestelmä on sääriippumaton ja mahdollistaa hävittäjän oman maalinetsinnän ja varmistuksen yhdessä Liteningpodin kanssa.

JF-35 koneen APG-81 / 85 tutkissa on sitten jo paljon kehittyneempi, nopeampi ja parempi HD SAR- moodi, sekä tietysti koneälyä, joka automaattisesti tunnistaa ja luokittelee maamaalit taustastaan.

 

[mechanicus]

Se mikä tieto yleisemmistä lähteistä usein puuttuu, on suomen F/A-18- koneiden vaihdettu HD-tason HUD-näyttö. Sen on suunnitellut ja asentanut Insta Defence Oy.

Siitä ei ole kovin selvää hajua onko MIDS-LVT vai JTRS. Se tuntuu olevan kaikista viivästynein osuus MLUista. Sekä erittäin kallis, mutta kun ei ole puikko niin ei hehkuteta lehdissä.

Kannatta lukea lähteestä uudelleen ja tarkkaan minkä laitteen Insta kehitti, HUD se ei ollut.

Link16 kyky tuli ajallaan kaikkien muiden kykyjen kanssa MLU2-Hornetiin. Nykyään Hornetissa on se parempi noista kahdesta.

 

[Einomies1]

Kannatta lukea lähteestä uudelleen ja tarkkaan minkä laitteen Insta kehitti, HUD se ei ollut.

Link16 kyky tuli ajallaan kaikkien muiden kykyjen kanssa MLU2-Hornetiin. Nykyään Hornetissa on se parempi noista kahdesta.

Joo, en kyllä huomaa jutuissa mitään siihen viittaavaa. Voi olla että muistan väärin siinä että se liittyi HUD-kuvan nauhoitukseen, mutta jokatapauksessa HUD-järjestelmään se kuului.

Siivet-lehdessä oli tästä juttua joku vuosi sitten ja siinä haastateltiin Tikkakoskelta lennonohjaajakoulutuksen pääjehua(en muista nimeä) ja Insate Def&Sec pomoa. USN / USMC:n Hornet-pilotit olivat kateellisina katselleet korkeatasoista kuvaa jostain harjoituslennolta kun heillä ei vastaavaa ollut.

Tästä pidän kyllä kiinni kunnes toisin todistetaan.

 

[fulcrum]

Suomen (ja Sveitsin) Hornetteihin laitettiin myös päivitetty ohjausjärjestelmä, jonka myötä kohtauskulmarajoitukset poistuivat: tämä osaltaan vaikutti siihen miksi ao. maiden lentonäytösdemot on vähän komeampaa settiä kuin pohjoisamerikkalaisten nynnylentely Ainakin sveitsiläisillä tätä muutosta symboloi 'No Limits' hihamerkki.
Suomi/Sveitsi-hornetteja on joskus kuvailtu niin, että ovat Super Hornetteja classicin rungolla.

 

[mechanicus]

Suomen (ja Sveitsin) Hornetteihin laitettiin myös päivitetty ohjausjärjestelmä, jonka myötä kohtauskulmarajoitukset poistuivat: tämä osaltaan vaikutti siihen miksi ao. maiden lentonäytösdemot on vähän komeampaa settiä kuin pohjoisamerikkalaisten nynnylentely Ainakin sveitsiläisillä tätä muutosta symboloi 'No Limits' hihamerkki.
Suomi/Sveitsi-hornetteja on joskus kuvailtu niin, että ovat Super Hornetteja classicin rungolla.

Ominaisuus tuli ohjelmistopäivityksessä FCC OFP 10.7, josta löytyy erinomainen kuvaus linkistä. Se oli alkujaan amerikkaisten projekti ja on myös siellä käytössä.

 

[magitsu]

@mechanicus Kuulostaako uskottavalta? Eli, että harjoiteltaisiin yksimoottorilaskeutumisia. (simulla miksipä ei, mutta oikeasti?)

When does a Super Hornet turn off one of its F414 to conserve fuel?

They practice single-engine landings, so its not implausible to run a thrust imbalance.

View topic - F-35B (Non-US) Pocket Carriers • F-16.net

Military aviation forum since 2003, with high quality discussion focusing on the F-16, F-35 and F-22 jet fighters and the C-130.

www.f-16.net

 

[mechanicus]

En muista kuulleeni, että yksimoottorilaskuja harjoiteltaisiin oikealla koneella, mutta ei se sulje sitä pois että niin tehtäisiin.

Polttoainetta toisen moottorin sammuttaminen voisi säästäisi, mutta toisaalta yhdellä moottorilla lentäminen tuskin mahdollistaa optimikorkeuksilla lentämistä, mikä lisää kulutusta.

Edit: Cassicissa ainakin moottorin sammutusta seuraava generaattorin putoaminen linjasta pakottaa pienentämään sähkönkulutusta. Hydrauliikka ei myöskään ole erityisen innoissaan (nestemäärät eivät pysy rajoissa ja järjestelmään saattaa kertyä ilmaa) jatkuvasta yhdellä moottorilla ajosta, vaikka pelkällä oikealla moottorilla kaikki toimiikin. /Edit

HN on melko haasteellinen kone yhdellä moottorilla, moottorit on asennettu joitakin asteita vinoon (edestä kauempana toisistaan), mikä lisää epäsymmetristä työntövoimaa. Lisäksi koneen sivuvakaajat ja -peräsimet eivät ole erityisen isot ja rungon alla ei ole sivuttaisvakautta lisääviä eviä. En nyt löytänyt, mutta netistä löytyy raportti ja animaatio superista, joka menee mereen tukialukselta lähdön jälkeen toisen moottorin sammuttua. Kuski saa koneen vaakalentoon, mutta laskukierroksen aikana nopeus pääsee pienemään ja kone menee virheliikkeeseen. Yksi moottori ei riitä pitämään konetta laskuasussa vaakalennossa ilman jälkipolttoa.

 

[wargame]

 

[wargame]

Vielä päivitystä pukkaa….

Raytheon awarded $80 million contract for revolutionary Electronic Warfare prototype for F/A-18 E/F Super Hornet – Alert 5

 

[mechanicus]

Vielä...? Eihän tuotankokaan ole vielä päättynyt. Legacy sai _vielä_ AESA-tutkan, vaikka elinkaarta on jäljellä reilu 5 vuotta. Superi lentää tukialuksilta vielä 2050-luvulla.