Falklandin sota

Englanti tai Suomi ei ole Ruotsi. Kolonisaatio ei ole (suora) kausaliteetti. Jo pelkkä tämä rinnastus kertoo ajattelun lyhytnäköisyydestä. Espanja luopui vaatimuksistaan saariin jo 1770.

Puhut nyt aivan eri asioista. Ei ole tullut edes mieleeni että Espanja havittelisi Falklandia.
Kysymyshän on Gibraltarista Espanjan kohdalla eikä Falklandista. Gibraltarista Espanja on ilmoittanut halunsa hyvin selvästi.

Jos nyt sitten pitäisi(Argentiina) olla nokitusten Britannian kanssa niin tietenkin valitaan sellainen ajankohta että se toinen tukialuksista on pitkässä huollossa.
Espanjalle olisi oikea napata Gibraltar kun suurin osa brittien laivastosta onkin siellä Falklandilla.

Tämä sama logiikkaa koskee kaikkia muitakin Brittien intressejä mailmalla.

Britannialla on kokemusta siitä kuinka sotilaalliset resursseja ei ole laitettu sinne missä niitä oikeasti tarvitaan.

Nykyinen Britannian sotilaallinen läsnäolo estää hyökkäyksen mutta on kallista pitää joukkoja ja kalustoa Falklandeilla.

Mitä sitten öljyyn tulee niin se on aivan oikeutettu syy pitää Falklandeja.
Kuitenkaan pisaraakaan sitä öljyä ei ole tuotettu vieläkään vuosikymmenien pulinan jälkeen.
Kentät sijaitsevat hyvin kalliin tuotannon alueilla. Ne eivät ole kannattavia matalalla öljyn hinnalla.

Siinä tapauksessa että öljyntuotanto saataisiiin hyvään käyntiin, niin sitä enemmän Argentiina kiinnostuu saarista ja (kallista)sotilaallista läsnäoloa pitää lisätä.
Argentiinanhan ei tarvitse edes hyökätä saarille vaan häiritä öljyntuotantoa niin että siitä tulee kannattamatonta.

Falklandin saarista luopuminen olisi yksi niistä kaikkein pienimmistä luopumisista mitä Britannia on tehnyt.
Viimeisin suuri luopuminen oli Hongkong, jossa väestö ei olisi halunnut, mutta muuta mahdollisuutta ei ollut.

Puhun ainoastaan reaalipoliittisista näkökulmista enkä mistään kolonialismin vääryyksistä.

P.S
Kiteytettynä: Falklandin saarten pitäminen ei Britannian kanssallisten intressien mukaista.
 
Viimeksi muokattu:
Vai että omien kansalaisten ja maaperän puolustaminen ei ole kansallisten intressien mukaista. Mielenkiintoista. Vielä mielenkiintoisempaa on, että oman maaperän pitäminen vaatii "oikeutetun syyn", kuten luonnonvarat. Aivan.

Britannialla on joo kokemusta siitä, miten kävi kun sotilaallisia resursseja ei laitettu sinne missä niitä tarvittiin. Siitä syttyi sota. Juuri Falklandilla.

Jos todella haluat puhua reaalipolitiikasta, niin mites käy, kun voitetun sodan jälkeen toisen osapuolen vaatima alue luovutetaan vapaaehtoisesti hävinneelle osapuolelle? Mielenkiintoinen reaalipoliittinen viesti: meiltä saa kuka tahansa minkä tahansa halueen asevoimalla, riippumatta siitä miten itse sotatilanteessa käy. Edes Terijoen hallitus ei kyennyt tällaiseen reaalipolitiikkaan. Mitähän Espanja sitten tuumaisi Gibraltarista? Eihän sielläkään ole luonnonvaroja, joten ilmeisesti Britannialla ei siis ole oikeutettua syytä pitää sitä hallussaan. Käydään siis sota sen hallinnasta, Britannia luovuttaa sen lopulta sodan lopputuloksesta riippumatta. Tämä sama logiikka kun koskee kaikkia brittien intressejä maailmalla. Yhtä tärkeänä seikkana Falklandin väestöstä- eli he, joita asia välittömästi koskee - yli 90 % on brittejä ja haluaa pysyä britteinä. Valtion aivan ydintehtäviä, sen tärkeimpiä funktioita on puolustaa omaa aluettaan ja kansalaisiaan. Juuri reaalipoliittisesti siis Falklandista luopuminen ei ole mahdollista.

Käytännössä ainoa reaalipoliittinen etu, mitä tässä Britannialle haet, on pitkälti marginaalinen säästö varuskunnan ja hävittäjien ylläpidosta Falklandilla. Hei me tienataan tällä!

Siitä öljystä vielä sen verran, että sen poraaminen olisi kallista ja kannattamatonta nykyisillä öljynhinnoilla - tai ainakin oli vielä vuosi pari sitten. Mitä vähempään öljyn tuotanto käy tai mitä suuremmaksi kysyntä kasvaa, sitä kannattavammaksi tulee hyödyntää aiemmin kannattamattomia öljylähteitä. Argentiinan asevoimat taas ovat olleet pitkään niin syvässä alennustilassa, että niiden kyky todellisuudessa häiritä öljynkuljetusta on aika rajallinen - ja siitähän se vasta lysti repeäisi, jos Argentiina upottaisi brittiläisen öljytankkerin. Se tarkoittaisi Argentiinan merivoimien täydellistä tuhoamista (Royal Navy on aika suvereenisti ylivoimainen) ja melkeinpä Venäjään verrattavaa eristämistä kansainvälisiltä markkinoilta (poliittisesti se olisi Argentiinalle katastrofi, vaikka muutama latinalaisen Amerikan maa voisi sitä tukeakin ainakin nimellisesti - tämä koeponnistettiin jo 1982). Tämä nyt siitä näkökulmasta, että sulle ilmeisesti ainoa oikeutettu syy valtiolle pitää mitään aluetta hallussaan on sen luonnonvarat.

Kolonialismia on aika vaikea soveltaa Falklandin tapaukseen, koska saarilla ei ole koskaan ollut alkuperäisväestöä jonka maata kolonisoida. Siksi sen omistus on käytännössä tyystin juridinen kysymys, ja siitä ei ole kahta sanaa mikä sen kysymyksen vastaus on.
 
Olen aikaisemmin ollut Falklandin saarten pitämisen kannalla mutta josku 10-15 sitten käsitykseni muuttui.

En ole lainkaan yksin näiden ajatusten kanssa.
Britit aivan oikeasti halusivat päästä eroon Falklandin saarista ja he olivat neuvottelemassa ”autonomiaa” Argentiinan kanssa.
Sitten diplomatia epäonnistui. Yksi syy siihen oli että Falklandilaisilta kysyttiin asiaa ja toinen varmaankin oli juntan periksiantamattomuus.

Argentiina nousi maihin Falklandin saarilla. Jonka jälkeen Margaret Thathcer päätti tehdä sotaretken Falklandille.
Retki maksoi vajaa 10 miljardia puntaa. Eikä sekään aivan kivutta mennyt. Alumiiniset sotalaivat paloivat kuin soihdut.

Falklandille rakennettiin sodan jälkeen ”hulppea” sotilastukikohta lentokenttineen ja satamineen, jossa on 1200 miestä ja kallista kalustoa.
Pitkät etäisyydet emämaahan tekevät toiminnasta entistäkin kalliimpaa.
Tämä ei ole halpaa puhaa vaikka kuinka olisi entinen imperiumi.
Tälläkin Kuningaskunnan talous on rapakunnossa. Näkisin paljon parempana sen että ne rahat laitettaisiin Ukrainan tukemiseen Falklandille kankkulan kaivoon.
Britannian turvallisuudelle on paljon tärkeämpää estää Venäjän eteneminen kuin Falklandin saaret.

Ne vanhat neuvottelupaperit kannattaisi kaivaa esille ja neuvotella Falklandilaisille laaja itsehallinto nyt kun Britannian neuvotteluasema on vahva.

Britannialla on paljon lähempä omilla saarillaankin tekemistä siinä että pitää Kuningaskunnan yhtenäisenä. Aina välillä Skotlannissa viritellään kansanäänestystä Kuningaskunnasta eroamisesta.

Britannialla kaksi uutta Queen Elisabeth -luokan lentotukialusten. Alunperin aluksiin piti laittaa EMALS-katapultti, mutta kun köyhiä niin pitäydyttiinkin hyppyrissä ja F-35B mallissa. Olisihan ne alukset myöhästyneet jos olisivat EMALSsin valinneet. Ei raha kasva puussa edes entisessä imperiumissa.

Britannialla on kyllä uskomaton historia👏. Normannikuninkaiden ajalta periytyvä Windsorin linna, jossa Kuningatar vieläpä asuu jonkin verran.
 
Olen aikaisemmin ollut Falklandin saarten pitämisen kannalla mutta josku 10-15 sitten käsitykseni muuttui.

En ole lainkaan yksin näiden ajatusten kanssa.
Britit aivan oikeasti halusivat päästä eroon Falklandin saarista ja he olivat neuvottelemassa ”autonomiaa” Argentiinan kanssa.
Sitten diplomatia epäonnistui. Yksi syy siihen oli että Falklandilaisilta kysyttiin asiaa ja toinen varmaankin oli juntan periksiantamattomuus.

Argentiina nousi maihin Falklandin saarilla. Jonka jälkeen Margaret Thathcer päätti tehdä sotaretken Falklandille.
Retki maksoi vajaa 10 miljardia puntaa. Eikä sekään aivan kivutta mennyt. Alumiiniset sotalaivat paloivat kuin soihdut.

Falklandille rakennettiin sodan jälkeen ”hulppea” sotilastukikohta lentokenttineen ja satamineen, jossa on 1200 miestä ja kallista kalustoa.
Pitkät etäisyydet emämaahan tekevät toiminnasta entistäkin kalliimpaa.
Tämä ei ole halpaa puhaa vaikka kuinka olisi entinen imperiumi.
Tälläkin Kuningaskunnan talous on rapakunnossa. Näkisin paljon parempana sen että ne rahat laitettaisiin Ukrainan tukemiseen Falklandille kankkulan kaivoon.
Britannian turvallisuudelle on paljon tärkeämpää estää Venäjän eteneminen kuin Falklandin saaret.

Ne vanhat neuvottelupaperit kannattaisi kaivaa esille ja neuvotella Falklandilaisille laaja itsehallinto nyt kun Britannian neuvotteluasema on vahva.

Britannialla on paljon lähempä omilla saarillaankin tekemistä siinä että pitää Kuningaskunnan yhtenäisenä. Aina välillä Skotlannissa viritellään kansanäänestystä Kuningaskunnasta eroamisesta.

Britannialla kaksi uutta Queen Elisabeth -luokan lentotukialusten. Alunperin aluksiin piti laittaa EMALS-katapultti, mutta kun köyhiä niin pitäydyttiinkin hyppyrissä ja F-35B mallissa. Olisihan ne alukset myöhästyneet jos olisivat EMALSsin valinneet. Ei raha kasva puussa edes entisessä imperiumissa.

Britannialla on kyllä uskomaton historia👏. Normannikuninkaiden ajalta periytyvä Windsorin linna, jossa Kuningatar vieläpä asuu jonkin verran.
Et vissiin lukenut artikkeliani? Siinä käsitellään nuo väitteet ja myös vedetään matto niiden alta. Taino, väitteisiin alumiinisten laivojen palamisesta alumiinin vuoksi en mennyt, koska sellaista ajatusta ei missään vakavastiotettavassa lähteessä esitetty edes spekulatiivisessa mielessä (aumiiniset päällirakenteet ovat tosin herkkiä romahtamaan tulipalossa alumiinin alhaisen sulamispisteen vuoksi - myös pehmenemispiste alkaa tulla seiin jo jossain 300 asteen yläpuolella). Sinänsä hyvä opetus se sota oli siitä, miten tulenarkoja sotalaivat lopulta ovat, palokuormaa on paljon ja panssaria vähän. Ja sitä palokuormaa on niin pitkin laivaa, että siihen osuminen on melkeinpä väistämätöntä mikäli osumia tulee yhtään enempää. Sensijaan post-WW2- politiikka ja diplomatia saarten hallinnasta on selitetty aika seikkaperäisesti.

Pienenä lisämausteenä tässä juttu eräästä toisesta alumiinipäällirakenteisesta sotalaivasta, jonka rakenne romahti palossa:
https://theaviationgeekclub.com/in-...e-nickname-for-the-jfk-became-the-can-opener/

Tässäkään jutussa ei väitetä alumiinin vaikuttaneen itse paloon, vaan romahtaneen lämpökuorman alla.
 
Täytyy myöntää että toimittajien kirjoitukset olivat menneet täydestä tuossa alumiini-asiassa.
Tässä asiantuntija oikaisee NYTtiä.

New York Times 3.7.1982
To the Editor:

It's unfortunate, but understandable, that the fast-paced action of war often leads to erroneous reports of what is actually happening. The continuing circulation of misinformation concerning the sinking of H.M.S. Sheffield and H.M.S. Coventry in the Falkland Islands conflict is an example.

A number of media continue to report that H.M.S. Sheffield had an aluminum superstructure. This is alleged to have led to the sinking of the ship after it was struck by an Argentine Exocet missile.

On June 19, a news story in The Times asserted that ''the first effective use of the Exocet, when it wrecked the British destroyer Sheffield, raised the significant issue of the use of aluminum in ship construction. The metal, according to reports, burned uncontrollably and resulted in the total loss of the ship.''

The report is erroneous. H.M.S. Sheffield and H.M.S. Coventry were both all-steel type 42 vessels, built by the same builder (Vickers) in the same shipyard.

The fact that the Sheffield had both a steel superstructure and a steel hull has been confirmed to us by the United States Navy and by the Aluminium Federation in Great Britain. In addition, aluminum as used on ships cannot, under any circumstances, burn.
On his return from the Falklands to Great Britain, James Salt, commanding officer of H.M.S. Sheffield, commented on BBC: ''Now, people have said aluminum catches fire. It doesn't, actually. It melts, or certainly deforms, and becomes soft at a temperature of about 600 degrees centigrade. (The melting point of aluminum actually is 1,220 degrees Fahrenheit.) Well, that is so hot that anybody in the vicinity would be stone cold dead, long before the aluminum had melted.

''People have said that it made it more difficult to fight the fires. I myself doubt whether this is true. I had nothing whatever to do with fitting aluminum there, but I unhesitatingly would support it, because it's the only way that you can preserve stability in a small hull.'' At this point the BBC interviewer said, ''What's been overlooked in the aluminum debate is that the Sheffield was made almost entirely of steel. The fire which raged through her was not caused by aluminum.''
The reports that falsely blame aluminum for loss of ships in the South Atlantic, can only have a deleterious effect on the Navy and on the aluminum industry and its thousands of employees. Now that hostilities in the have ceased and a careful investigation of the war can be made, I am hopeful that the facts will be reported. I am certain that they will vindicate the use of aluminum on modern warships.
JOHN E. BLOMQUIST, President, Reynolds Aluminum, Richmond, Va., June 24, 1982

 
Britannialla kaksi uutta Queen Elisabeth -luokan lentotukialusten. Alunperin aluksiin piti laittaa EMALS-katapultti, mutta kun köyhiä niin pitäydyttiinkin hyppyrissä ja F-35B mallissa. Olisihan ne alukset myöhästyneet jos olisivat EMALSsin valinneet.
Kyllä ne alun perin oli tarkoitus rakentaa hyppyrimallisiksi mutta vähän ennen rakentamisen aloittamista päätettiin rakentaa ne jenkkityylisiksi katapultti ja jarruvaijeri tukialuksiksi ja konetyypiksi F-35C. Amerikkalaiset nosti äläkän koska päätös olisi vaikeuttanut F-35 B -mallin kehitystä ja jopa keskeyttänyt sen (Britit oli merkittävä rahoittaja B-mallin kehittelyssä). Jenkit he saivat Britit palaamaan takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan.
Olisihan se katapulteilla varustettu tukialus monipuolisempi, Ranskan ja US navyn koneet olisi voineet operoida ristiin myös Brittien tukialuksilta. Mutta EMALS ei vielä vakuuta, USS Gerald Ford otettiin palvelukseen 9 vuotta sitten ja se ei vieläkään ole saavuttanut täyttä operaatiokykyä koska katapultit ovat liian epäluotettavia.
 
Mutta EMALS ei vielä vakuuta, USS Gerald Ford otettiin palvelukseen 9 vuotta sitten ja se ei vieläkään ole saavuttanut täyttä operaatiokykyä koska katapultit ovat liian epäluotettavia.

Uusien teknologioiden käyttöönotossa yleinen ilmiö. Kuitenkaaan ei ole esitetty mitään periaatteellista estettä etteikö EMALssia ja AAG:tä saataisi luotettaviksi.
Höyrykatapultti on äärimmäisen mutkikas ja toimii suurella miehistöllä, kokemuksella sekä huollolla. EMALssissa (ja AAG:ssä) on niin paljon etua että höyryyn ei ole paluuta. Se tehdään tarvittaessa vaikka väkisin.
Ranska on toinen maa Yhdysvaltojen lisäksi, joka käyttää höyrykatapultteja ja heilläkin on Charles de Gaullessa amerikkalaista perää oleva C13-3 katapultti.
Ranskalaiset haluavat EMALssin (ja AAG:n) lentotukialukseen jota aletaan rakentamaan 2025 ja otetaan käyttöön 2038.
Intialaiset haluaisivat EMALssin omiin purkkeihinsa, mutta intialaisten neuvottelut ovat tyypillisen intialaisia.
 
Argentiina on konkurssikypsä maa jolla ei käytännössä ole enää kunnollisia asevoimia.
Briteillä lentotukialukset F-35 koneineen sekä
Typhoonit. Tosin puuttuu kyky lähettää armada eteläiselle Atlantille. Se kyky löytyi vielä 80 luvun alussa mutta ei enää.
 
Argentiina on konkurssikypsä maa jolla ei käytännössä ole enää kunnollisia asevoimia.
Briteillä lentotukialukset F-35 koneineen sekä
Typhoonit. Tosin puuttuu kyky lähettää armada eteläiselle Atlantille. Se kyky löytyi vielä 80 luvun alussa mutta ei enää.

Eihän sitä pitänyt silloinkaan olla. Briteillä on toisaalta tätä nykyä monessa suhteessa parempikin valmius kuin 80-luvun alussa. Silloin oli purettu monta olennaista kykyä ja asioita on sittemmin myös paikkailtu.

40 vuotta on tietysti pitkä aika ja operaatiosta tulisi nyt kovasti erinäköinen. Briteillä on kuitenkin olemassa olennaisin eli halu ja sen päälle löydettäisiin myös kyky. Etenkin suhteessa vastapuolen nykytilaan.
 
Vielä 40 vuoden jälkeen enemmistö argentiinalaisista vaatii saaria takaisin.
Jokseenkin vastenmielistä kun tietää että lähes kaikki falklandilaiset haluavat kuulua Britanniaan :( Argentiinalla olisi varmaan omia ja paljon isompiakin ongelmia kuin muutaman pikkusaaren omistaminen ja siihen liittyvä "kunnia".
 
Eihän sitä pitänyt silloinkaan olla. Briteillä on toisaalta tätä nykyä monessa suhteessa parempikin valmius kuin 80-luvun alussa. Silloin oli purettu monta olennaista kykyä ja asioita on sittemmin myös paikkailtu.

40 vuotta on tietysti pitkä aika ja operaatiosta tulisi nyt kovasti erinäköinen. Briteillä on kuitenkin olemassa olennaisin eli halu ja sen päälle löydettäisiin myös kyky. Etenkin suhteessa vastapuolen nykytilaan.
Jos on halu, löytyy varmasti myös kyky. Eli vanhaa tatuointi-vitsiä lainaten " Where is a mill, there is a road" , suomeksi "Missä on mylly, siellä on tie." Pienellä kirjoitusvirheellä tahto siis muuttui myllyksi..
Mutta Venäjän kekkulointien valossa voidaan myös alkaa miettimään, miten pitkä matka näistä puheista sitten on aktiiviseen toimintaan?
 
Jokseenkin vastenmielistä kun tietää että lähes kaikki falklandilaiset haluavat kuulua Britanniaan :( Argentiinalla olisi varmaan omia ja paljon isompiakin ongelmia kuin muutaman pikkusaaren omistaminen ja siihen liittyvä "kunnia".
Valtionjohdolle ei ole ollenkaan huono juttu jos vaikka yleinen mielenkiinto onkin muualla kuin arkisessa todellisuudessa. Mieluiten jossain pitkäkestoisessa.
 
Valtionjohdolle ei ole ollenkaan huono juttu jos vaikka yleinen mielenkiinto onkin muualla kuin arkisessa todellisuudessa. Mieluiten jossain pitkäkestoisessa.
Asiaa sivuten voi todeta että Argentinan WWII jälkeisen historian pitäisi varoittaa myös suomalaisia: maailman huipulta failed stateksi. Meillä on aivan sama suunta aina henkilökultteja myöten.
 
Back
Top