John Snow oli omasta mielestäni kirjoitettu viimeisellä kaudella vaisuksi, mutta ilmeisen tarkoituksella. Sarjan toimintasankarina toimineen hahmon vaisuus selittyi sillä, että mies oli ajettu varsin ristiriitaiseen tilanteeseen. Rakkaus valkoista kuningatarta kohtaan sitoi kädet, ja mies selvästi kipuili velvollisuuden ja sydämen asioiden välissä. Velvollisuus voitti. Ehkä hieman erikoinen ratkaisu lähettää mies rangaistukseksi takaisin yövartioon, varsinkin kun koko organisaatio oli Yön kuninkaan kuoleman jälkeen tarpeeton, mutta toki tarinankaarellisesti selkeä. Mitä John Snowlla olisi ollutkaan muuta enää jäljellä, elämä Kuningattarentappajana?
Tyrionin tarinankaari sai arvoisensa lopun, sisarusten viimeinen kohtaaminen Kings Landingin raunioissa oli sydäntäsärkevä ja roolisuorituksena sarjan vakuuttavinta kamaa. Pikkumies onnistui kuitenkin vielä kerran muuttamaan, kylmän logiikan ja tunteisiin pohjautuvan vetoomuksen avulla, John Snown tekemään sen mitä velvollisuus vaati. Tyrionin viimeinen kohtaus uuden kuninkaan Kätenä oli herkullisuudessaan vertaansa vailla.
Daenerys. Melkein arvasin että näin hänelle kävisi. Targaryenien hulluus puhkesi lopullisesti kukkaan. Kohtaus jossa Daenerys kävelee Kings Landingin raunioista puhumaan joukoilleen, ja Drogonin siivet taustalla muodostavat lähes demonisen imagon, kertoo kaiken. "Valloitamme koko maailman koska olemme hyviä, ja tapamme kaikki jotka eivät alistu hyvyytemme alle, tjsp." Kukkuu. Tämä oli melko selvästi tuotu esiin jo sarjan alkuvaiheilta lähtein, mutta piilotettu hienosti Danyn silloisen selviytymistaistelun alle. Upea roolisuoritus muuten myös Drogonilta, lohikäärmeen tuska ja suru oli saatu käsinkosketeltavaksi Danyn ruumiin ääressä.
Sansa Stark oli myös melko sivussa koko kauden, mutta hänellekin kävi melko lailla kuten arvelin. Pohjoisen kuningatar, ei huonompi homma hänelle, vaikka virka lankesikin lähinnä siksi, että oli viimeisiä elossa olevia Starkeja. Hänen tarinankaarensa osoittautui sitten varsin tarkoitusperäiseksi, kaikki hänen kokemansa kouli häntä tähän virkaan.
Arya Starkista taas ei tullut brutaalia psykopaattia kuten vähän pelkäsin, vaan sai sisäisen rauhan ja alkoi toteuttaa itseään toisin. Hieno loppukohtaus hänelläkin.