Gibraltarin kysymys

Leaderwolf

Respected Leader
0,1% prosentin mahdollisuus että laukaustakaan vaihdetaan. Mutta jos koko aika hullummaksi muuttuva maailma sekoaa, niin kaikkihan on mahdollista. Sotahullut imperiumiaan kaipailevat Britit ovat yksi asia, mutta Espanja ei ainakaan rauhoita tilannetta tempauksellaan.
GIBRALTARIN hallitus ilmoitti tiistaina, että Espanjan merivoimien alus tunkeutui joksikin aikaa sen aluevesille tiistaina.

Britannialle kuuluvalla Gibraltarilla on jännittynyt tunnelma, koska Britannia neuvottelee parhaillaan Euroopan unionista eroamisesta. EU-ero eli brexit on lietsonut konfliktia Britannian ja Espanjan välillä.
 
Kannattaa tosiaankin muistaa, että valtioilla ei ole pysyviä liittolaisia.

Sekä Iso-Britannia että Espanja kuuluvat Natoon.

Toisaalta Iso-Britannia antoi juuri ilmoituksen, että se on jällleen itsenäinen valtio. Espanja taas kuluu näihin välimerellisiin nettosaajiin. Voi hyvinkin olla, että EU:n valtaeliitin intresseissä on, että Espanjan ja Iso-Britannian välille syntyy kunnon kahina. Krim 2014 ja Gibraltar 2017. Nöyryyttävän tappion jälkeen Iso-Britannian pääministeri saataisiin pois virasta ja ehkä jopa mantereelle tuomittavaksi. Junkkerin alkoholisoituneissa aivoissa voi hyvinkin muhia tälläinen skenaario. Onhan juopot ennenkin aloittaneet sotia. Sitkeä huhu kertoo, että Jeltsin antoi luvan tsetsenian valtaamiselle kostean saunaillan yhteydessä.

Vastakkain on siis "separatistinen" itsenäisyysmielinen Iso-Britannia ja Espanja jota tukee EU.

Siinä olisikin Suomelle pähkäiltävää, että miten pitäisi suhtautua Espanjan merisaartoon ja EU:n vaatimukseen jäsenmaan puolustamiseksi.
 
Homma kuivuu kasaan viimeistään kun britannian pääministeri esittää sormi vihjailevasti punaista nappia hyväillen kysymyksen: "Haluatteko pitää Madridin ja Brysselin?" Brittejä voi haukkua munattomiksi ja vaikka miksi, mutta minun kokemukseni mukaan kunniakysymyksissä he jäävät toiseksi korkeintaan japanilaisille. Ja Gibraltar on briteille kunniakysymys ihan niin kuin Falklandin saaret olivat 1982.
 
Homma kuivuu kasaan viimeistään kun britannian pääministeri esittää sormi vihjailevasti punaista nappia hyväillen kysymyksen: "Haluatteko pitää Madridin ja Brysselin?" Brittejä voi haukkua munattomiksi ja vaikka miksi, mutta minun kokemukseni mukaan kunniakysymyksissä he jäävät toiseksi korkeintaan japanilaisille. Ja Gibraltar on briteille kunniakysymys ihan niin kuin Falklandin saaret olivat 1982.

No olipas jenkkifoorumityylinen analyysi.

Eiköhän ne ydinaseet pysy siellä varastobunkkerissa, kuten on käynyt kaikissa kriiseissä vuoden 1945 jälkeen.

Jos peilaa asiaa historian valossa, niin briteillä taisi olla vuonna 1982 Etelä-Atlantilla mukana muutama ydinsyvyyspommi sen varalta, että kolmas maailmansota puhkeaa ja niitä olisi tarvittu neuvostoliiton sukellusveneitä vastaan. Argentiinalaisia vastaan ydinaseita ei olisi käytetty missään tilanteessa. Eikä Argentiinan ilmahyökkäyksiä olisi muutenkaan syvyyspommeilla pysäytetty.
 
No olipas jenkkifoorumityylinen analyysi.

Eiköhän ne ydinaseet pysy siellä varastobunkkerissa, kuten on käynyt kaikissa kriiseissä vuoden 1945 jälkeen.

Jos peilaa asiaa historian valossa, niin briteillä taisi olla vuonna 1982 Etelä-Atlantilla mukana muutama ydinsyvyyspommi sen varalta, että kolmas maailmansota puhkeaa ja niitä olisi tarvittu neuvostoliiton sukellusveneitä vastaan. Argentiinalaisia vastaan ydinaseita ei olisi käytetty missään tilanteessa. Eikä Argentiinan ilmahyökkäyksiä olisi muutenkaan syvyyspommeilla pysäytetty.
WE.177A oli kyllä mahdollista käyttää kaikissa moodeissa, ei vain syvyyspainesytytteisenä. Enkä ole tietoinen että Thatcher tai kukaan muukaan olisi antanut lupausta olla käyttämättä ydinasetta; ulkopuolelta sellaisia toiveita tai vaateita varmasti on esitetty. Tlatelolcon sopimuksen vaikutuksesta minulla ei ole tietoa, mutta se on voinut periaatteessa estää Britanniaa käyttämästä ydinasetta. En silti usko että Lontoo olisi jättänyt tämän kortin käyttämättä jos maihinnousu olisi epäonnistunut. Ei unohdeta että Thatcher oli tavattoman epäsuosittu pääministeri ja olisi hävinnyt seuraavat vaalit ilman sotaa. Sen häviäminenkään ei siis ollut vaihtoehto.

Oletko muuten laskenut, kuinka monta kertaa ydinaseiden käytöllä on uhattu vuoden 1945 jälkeen? Luku on aika iso, varsinkin jos hienovaraiset vihjauksetkin lasketaan. Ja tätä uhkaamistahan minä esitin, en suoraa laukaisua ilman varoitusta.

Toki nuo pommit kerättiin tuki- ja huoltoalusten paremmin suojattuihin säilöihin ennen taisteluun liittymistä. Huomaa että vaikka tämä liike vaikuttaisi osoittavan haluttomuutta niiden käyttöön, niin itse asiassa se keskitti aseet juuri sinne mistä niitä olisi paras käyttää maakohteita vastaan eli Harrierien tukialuksille. Julkisuudessa ei ole tietoa onko aseita siirretty pois aluksilta ennen sotatoimia; jokatapauksessa nämä alukset pysyttelivät poissa Tlatelolcon sopimuksen määrittelemältä alueelta myös sotatoimien päättymisen jälkeen.

Ja kaiken tämän päälle tiedätkö sinä missä brittien Polaris-sukellusveneet olivat sodan aikana ja minne ne kulkivat? Minä en tiedä.
 
Mitään avoimia vihollisuuksia ei Espanjan ja Britannian välille ehtisi syntyä, kun jo katalaani- ja ehkä baskiseparatistitkin aloittaisivat rajun itsenäisyyskamppailun. Luonnollisestikaan briteillä ei olisi mitään tekemistä näiden vapaustaistelijoiden eikä varsinkaan niiden varustamisen kanssa :rolleyes:.
 
Jos tästä aiheesta jotakin sanon, niin konfliktissa on ainakin lukemattomia muuttujia. Espanjalla olisi puolellaan yllätys, ja jos espanjalaiset ovat valmiita maksamaan mitä hyvänsä Gibraltarista, niin Britannian olisi vaikea vallata sitä takaisin fyysisesti. Sen sijaan painostuksella ja muilla sotatoimilla Gibraltarin palauttaminen on hyvinkin mahdollista.

Britannian vastaus espanjalaisiin Leopardeihin Gibraltarin kaduilla tulisi luultavasti pitkälti painostuksena ja ilmaoperaatioina. Se on ainoa tapa ratkaista konflikti ilman suuria ja raskaita maataisteluita. Maataistelut eivät käytännössä ole realistinen vaihtoehto, koska se tarkoittaisi sodan venymistä vuosiin ja valtavaa sinkkiarkkujen virtaa.

Kuninkaallisilla ilmavoimilla on 14 ilmatankkauskonetta ja 6 (7) AWACS-konetta. Näin ollen operointi manner-Britanniasta käsin on realistinen mahdollisuus. Typhooneja on ~140 ja Tornadojakin ~80. Tämä ei ole murskaava ylivoima, mutta epäilen, ettei Espanjan ~60 Typhoonia ja ~90 geriatrista Hornetia riitä uhan torjumiseen.

Mikäli ilmasota ei tuota toivottua tulosta, Britannialla olisi mahdollisuus Espanjan merentakaisten alueiden valtaamiseen ja vaihtokaupan käymiseen. Kuninkaallinen laivasto voisi eristää esimerkiksi Kanariansaaret espanjalaisten joukkojen lisätoimituksilta ja ne voitaisiin vallatakin nimellisesti.

Suuri merkitys olisi myös muiden valtioiden suhtautumisella. Mitä tuossa äkkiseltään katselin Sipriä, niin Britannialle on toimitettu luokkaa 360 Amraamia ja Meteoreja on tulossa X määrä. Espanjalle on toimitettu luokkaa 430 Amraamia ja Meteoreja on tilattu 100 kpl. Aika pieniä määriä, jos maat aikovat mättää toisiaan oikein olan takaa. (Suomella on enemmän Amraameja kuin kummallakaan edellä mainituista valtioista!) Sotamateriaalin lisätoimitukset jommalle kummalle osapuolelle voisivat ratkaista ilmasodan tuloksen. Puhumattakaan tietysti, jos muut valtiot asemoituvat suoraan sotilaallisesti toiselle osapuolelle.

Ei silti kuulu tähän osioon nykymeriiteillään - ja tämä ei minään vinoilula ole tarkoitettu teikäläiselle - ihan kiinnostava aihe on.

Kelpaa :salut: Toivotaan etteivät meriitit tulekaan riittämään. Vaikka Royal Navy vs Spanish Armada re-match onkin kutkuttava ajatus, niin mieluummin vain simulaatioissa.

Tässä asiassa minun on pakko kääntyä Leaderwolfin tulkinnan kannalle. Onhan tällä alueella sellaisiakin ketjuja kuin "Kansannousu Venäjällä", "Valko-Venäjän tilanne" ja "Koukussa tappamiseen". Lisäksi on useita terrori-iskuja käsitteleviä ketjuja ja ties mitä juttua hybridistä...
 
Jotenkin tuntuu siltä, että Britannia ei jättäisi maasotaakaan pois laskuista, jos Espanja yrittäisi tehdä Argentiinat. Kuten @Jukkis mainitsi, Britanniassa se vanha eurooppalainen kunniakäsitys, joka on Manner-Euroopasta jo kadonnut, voi vielä hyvin, eikä se kyllä sallisi jättää vastaamatta aggressioon riittävän kovasti.

Jos tästä aiheesta jotakin sanon, niin konfliktissa on ainakin lukemattomia muuttujia. Espanjalla olisi puolellaan yllätys, ja jos espanjalaiset ovat valmiita maksamaan mitä hyvänsä Gibraltarista, niin Britannian olisi vaikea vallata sitä takaisin fyysisesti. Sen sijaan painostuksella ja muilla sotatoimilla Gibraltarin palauttaminen on hyvinkin mahdollista.

Britannian vastaus espanjalaisiin Leopardeihin Gibraltarin kaduilla tulisi luultavasti pitkälti painostuksena ja ilmaoperaatioina. Se on ainoa tapa ratkaista konflikti ilman suuria ja raskaita maataisteluita. Maataistelut eivät käytännössä ole realistinen vaihtoehto, koska se tarkoittaisi sodan venymistä vuosiin ja valtavaa sinkkiarkkujen virtaa.

Kuninkaallisilla ilmavoimilla on 14 ilmatankkauskonetta ja 6 (7) AWACS-konetta. Näin ollen operointi manner-Britanniasta käsin on realistinen mahdollisuus. Typhooneja on ~140 ja Tornadojakin ~80. Tämä ei ole murskaava ylivoima, mutta epäilen, ettei Espanjan ~60 Typhoonia ja ~90 geriatrista Hornetia riitä uhan torjumiseen.

Mikäli ilmasota ei tuota toivottua tulosta, Britannialla olisi mahdollisuus Espanjan merentakaisten alueiden valtaamiseen ja vaihtokaupan käymiseen. Kuninkaallinen laivasto voisi eristää esimerkiksi Kanariansaaret espanjalaisten joukkojen lisätoimituksilta ja ne voitaisiin vallatakin nimellisesti.

Suuri merkitys olisi myös muiden valtioiden suhtautumisella. Mitä tuossa äkkiseltään katselin Sipriä, niin Britannialle on toimitettu luokkaa 360 Amraamia ja Meteoreja on tulossa X määrä. Espanjalle on toimitettu luokkaa 430 Amraamia ja Meteoreja on tilattu 100 kpl. Aika pieniä määriä, jos maat aikovat mättää toisiaan oikein olan takaa. (Suomella on enemmän Amraameja kuin kummallakaan edellä mainituista valtioista!) Sotamateriaalin lisätoimitukset jommalle kummalle osapuolelle voisivat ratkaista ilmasodan tuloksen. Puhumattakaan tietysti, jos muut valtiot asemoituvat suoraan sotilaallisesti toiselle osapuolelle.
Kieltämättä kyseessä on mehevä skenaario.

Mutta ajatella sitä brittituristien örvellystä Kanarialla, jos se olisi osa Britanniaa. Tai ehkä he käyttäytyisivät hillitymmin oman valtakunnan alueilla.

Junkkerin alkoholisoituneissa aivoissa voi hyvinkin muhia tälläinen skenaario.
Tarkoitat kai Junckerin takapirun?
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005004423.html
 
Jotenkin tuntuu siltä, että Britannia ei jättäisi maasotaakaan pois laskuista, jos Espanja yrittäisi tehdä Argentiinat. Kuten @Jukkis mainitsi, Britanniassa se vanha eurooppalainen kunniakäsitys, joka on Manner-Euroopasta jo kadonnut, voi vielä hyvin, eikä se kyllä sallisi jättää vastaamatta aggressioon riittävän kovasti.

Pelkkä sillanpääaseman saaminen ja pitäminen olisi luultavasti briteille hyvin vaikea tehtävä, puhumattakaan sitten koko Espanjan armeijan lyömisestä. Aktiivipalveluksessa olevien miesten määrä on hyvin samankaltainen (n. 75 000 vs. 80 000 brittien hyväksi), briteillä on päälle 30 000 reserviläistä ja espanjalaisilla 90 000 santarmiansa. Kalustomäärissäkään ei maalla ole kovin suurta epäsuhtaa kummankaan osapuolen hyväksi.

Populaatiota Britanniassa on n. 50 prosenttia enemmän kuin Espanjassa ja talous on suunnilleen kaksinkertainen Espanjaan nähden. Kohtuullisen pieniä eroja silti.

Eniten vaikutusta olisi uskoakseni yhä kolmansien valtioiden osallistumisella. Tukisiko Yhdysvallat varauksetta Britanniaa? Saisiko Britannia taakseen entiset alusmaansa Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin? Olisiko Espanja yksin, vai tukisivatko EU-maat sitä laajalti? Suoraan vai materiaalisesti?
 
iso-Britanniassa menee perseelleen kun räyhälehdistö on suoltanut vuosia valeuutisia , joissa EU:ta syytetään kaikesta jota brittipoliitikot ovat hölmöilleet.

Kun rankka totuus Brexitistä ja sen seurauksista alkaa valjeta, viritetään hieman patrioottista puhinaa Gibraltarista.
 
Näköjään EU on ainakin voitolla tiedotussodassa Suomessa, kun kovin varmasti kriisiä aletaan työntämään brittien syyksi.

Ydinaseiden käyttökelpoisuus on nykyään lähellä nollaa. Nojatuolikenraalit tai -amiraalit voivat loputtomasti miettiä niiden käyttöä, mutta niiden pelotevaikutuskin on nykyään vähän niin ja näin. Falklandin sota on tästä ihan hyvä esimerkki. Iso-Britannialla oli ydinaseita ja käytännössä kyky tuhota vaikka kaikki Argentiinan ilmavoimien tukikohdat tai vaikka kaikki Argentiinan vähänkin suuremmat kaupungit. Jos ydinasepelote olisi ollut uskottava, ei Falklandin saarille olisi koskaan hyökätty. Ydinsotaa pohtineet teoreetikot varsinkin 50- ja 60-luvuilla olivat sitä mieltä, että ydinasevaltiot pystyvät kriiseissä painostamaan ydinaseettomia valtioita miten halusivat. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Israel oli vuosikymmenet alueen ainoa ydinasevalta, mutta ei se silti Israelia haavoittumattomaksi ole tehnyt.

Britannian entisillä siirtomailla ei todennäköisesti olisi minkäänlaista roolia mahdollisen sodan aikana. Brittiläinen kansainyhteisö on enemmänkin keskustelukerho. Valtioiden päätöksiin vaikuttavat huomattavasti enemmän intressit, kuin jotkut tunnepitoiset siteet (eli ne paljon puhutut "arvot", välillä tuntuu foorumia lukiessa, että joillekkin länsimaiset "arvot" on vähän kuin naisille tunteet, naisten tunteet on tunnetusti kuin löysä paska - tosi vaikea pidätellä). Esimerkiksi Australia oli Iso-Britannian uskollinen liittolainen ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Toisessa maailmansodassa joukkoja lähetettiin brittien käyttöön jopa niin paljon, että Australian oma turvallisuuskin vaarantui. Kulttuurillisten siteiden ja kruunun alamaisuuden sijaan Australian ratkaisut saneli geopolitiikka. Australia oli ja on yhä edelleen merenkulusta riippuvainen valtio. Meriteiden pitäminen avoimena on Australialle elintärkeä intressi. Niin tärkeä intressi, että sen takia omia poikia kannattaa tapattaa muiden sodissa. Kun Iso-Britannia ei enää hallinnut meriä, astui kuvaan toinen liittolainen Yhdysvallat. Kanada ja Uusi-Seelanti ovat enemmän tai vähemmän samassa asemassa kuin Australia ja niiden intresseissä on ennenkaikkea liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltojen suhtautuminen kriisiiin on kanssa mielenkiintoinen kysymys. Kummatkin maat ovat Naton jäsenmaita. Iso-Britannia on Yhdysvaltojen tärkeä liittolainen ja Espanja on vähemmän tärkeä liittolainen. Todennäköisesti Yhdysvallat ei mene avoimesti kummankaan maan puolelle. Sen sijaan brittejä autetaan tiedustelutiedoilla, varaosilla ja mahdollisesti toimittamalla ohjuksia yms. materiaalia vaikka Iso-Britanniassa sijaitsevista tukikohdista. Falklandin sodassa asetelma oli vähän samankaltainen britannia oli tärkeä liittolainen ja argentiina vähemmän tärkeä liittolainen. Lisäksi brittiupseereilla oli henkilökohtaiset ja toimivat yhteydet amerikkalaisiin upseereihin. Erilaisia asioita saatiin siis hoidettua ihan vain soittamalla tutulle upseerille rapakon taakse.

Todennäköisesti jakolinja tulee olemaan se, että EU antaa tukensa Espanjalle joka on EU:n uskollinen vasallivaltio ja Yhdysvallat tulee antamaan epävirallisen tukensa briteille.

Epäilen, että Eurostoliitto tulee tässä kriisissä paljastamaan todellisen karvansa. Aivan kuten Neuvostoliitto aikoinaan Eurostoliitto on vallanhimoinen suurvalta joka ei halua luovuttaa "senttiäkään omaa maata" kuten tunnettu fraasi kuului. Irrottautumaan pyrkiviä imperiumin osia pyritään myös taloudellisesti vahingoittamaan ja saattamaan epävakaaseen tilaan. Kun neuvostoliitto alkoi hajota KGB ryhtyi tukemaan ja välillä luomaankin separatistista liikehdintää irroittautuvien alueiden sisälle. Virossa tuota KGB:n masinoimaa toimintaa edusti Inter-liike. Toisaalta joillakin alueilla toiminta kantoi paremmin hedelmää, kuten vaikka Abhasiassa.

Ison-Britannian oikeus Gibraltariin on täysin kiistaton. Osa foorumilaisista näköjään kuitenkin nielee neukkutyylisen propanganda väitteen, että kriisissä perussyynä olisi "brittien kansallissovinistinen pullistelu". Krimin riistäminen Ukrainalta on siis rikos, mutta Gibraltarin saa kyllä viedä Eurostoliitosta eronneilta "pettureilta"? Neuvostoliitossakin kriisien syynä oli lähes aina "kansallinen sovinismi" tai separatismi.
 
Viimeksi muokattu:
Ison-Britannian oikeus Gibraltariin on täysin kiistaton. Osa foorumilaisista näköjään kuitenkin nielee neukkutyylisen propanganda väitteen, että kriisissä perussyynä olisi "brittien kansallissovinistinen pullistelu".
Hyvä kirjoitus. Nyt on hieman kiire joten tartuin vain tähän, sillä tuntuu että yksi MIRVeistä oli tähdätty minun sanavalintoihin sotahulluista briteistä ja imperiumista yms. Minusta Gibraltar kuuluu Britannialle, asia on absoluuttisen selvä. Krim kuuluu Ukrainalle, mutta Gibraltar on vielä paljon selvemmin osa Britanniaa, vaikka onkin erossa maantieteellisesti. Jokainen joka on käynyt Gibraltarilla ymmärtää että ihmiset siellä ovat brittejä, he haluavat olla brittejä, he ovat ylpeitä siitä, ja heillä on siihen oikeus. Ja Britannialla on oikeus ja velvollisuus puolustaa kansalaisiaan ja aluettaan Gibraltarilla, sotilaallisestikin, jos tilanne niin vaatii. Se, miten se onnistuisi, ja mitä siitä seuraisi, on sitten täysin eri asia. Mutta jos lähdetään jenkkityyliseen ajatukseen osapuolista ja oikeutuksesta, niin siinä sodassa Britit voisivat todeta "God is on our side", sillä he puolustautuisivat epäoikeudenmukaista hyökkääjää vastaan. Ugh. Ei varmaan jäänyt epäselväksi kumman puolella olisin. Mahdottoman tapahtuessa, ja sodan syttyessä, minut varmaan haetaan syytteeseen maanpetturuudesta suurta Eurostoliittoa kohtaan tämän viestin perusteella.
 
Neukkutyylinen propanganda väite, vasallivaltio, eurostoliitto ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä:

"paljon puhutut "arvot", välillä tuntuu foorumia lukiessa, että joillekkin länsimaiset "arvot" on vähän kuin naisille tunteet, naisten tunteet on tunnetusti kuin löysä paska - tosi vaikea pidätellä"
tää oli todella kova ja huipentui loppua kohti
 
Ugh. Ei varmaan jäänyt epäselväksi kumman puolella olisin. Mahdottoman tapahtuessa, ja sodan syttyessä, minut varmaan haetaan syytteeseen maanpetturuudesta suurta Eurostoliittoa kohtaan tämän viestin perusteella.
Lähdetään sitten samassa jonossa. :salut:
 
Gibraltar oli Francon ajoista alkaen saarrettu manteren puolelta enemmän tai vähemmän tiukasti. Kun UK liittyi EU:n aukeni Gibraltarille yhteiseurooppalainen ilmatila ja maayhteys Espanjaan. Lisäksi Gibraltar on tiukasti integroitu Espanjan tieto- ja sähköverkkoon. 10 000 Espanjalaista käy päivittäin Gibraltarin puolella töissä ja siviilitalous perustuu vahvasti uhkapeli- ja rahoituspalveluihin ja verovapaan tupakan salakuljetukseen. Sotilaallisesti UK voi istua kalliollaan ikuisesti, konflikti Espanjan ja UK:n välillä on absurdi, mutta mikäli Gibraltarin asemasta Brexitini jälkeen ei päästä sopimukseen romahtaa enklaavin siviilitalous.

TS Espanjan ei ole pakko tehdä mitään muuta kuin valvoa EU:n ulkorajaa olemassa olevien säädösten mukaisesti ja The Rock muuttuu jumalanhylkäämäksi takapihaksi jossa asuu korkeintaan komennuksella oleva sotilashenilöstö.
 
Huh huh mitä demonisointia ja onanointia taas mitä tulee Euroopan sisäiseen kiistaan. Rintamalinjat vedetään puhtaasti omia agendoja korostaen ja oikeastaan ilman mitään faktapohjaa.

Jos konflikti syttyisi Espanjan aloitteesta niin voidaan olla lähes 100% varmoja, ettei EU yhtenäisesti asettuisi kummallekkaan puolelle ja tyytyisi antamaan nootteja Espanjalle huonosta käytöksestä ja yhteisten sopimusten rikkomisesta.

Britannian aloitteesta syntynyt konflikti todennäköisesti johtaisi sitten jo talouspakotteisiin ja yksittäisten valtioiden suoraankin tukeen, mutta en näe yhtään kunnollista syytä miksi Britit itse alkaisivat sapeleita kalistelemaan.

EU on toiminut lopulta kaikissa konflikteissa hyvin johdonmukaisesti ja vaikka en itse pysty täysin asettumaan niiden periaatteiden taakse miten ulkopolitiikkaa unionin sisällä harjoitetaan, niin johtuen olemattomasta keskushallinnosta sama tyyli tulee jatkumaan myös hamassa tulevaisuudessa. Aseellista konfliktia unioni-tasolla vältetään loppuun asti. Voimapolitiikkaa hoitavat siis jäsenvaltiot ja EU sitten katsoo sormien läpi tai tuomitsee miten se omiin agendoihin sillä hetkellä sopii.

EU:n agendaan ei millään tasolla kuulu "rauha Euroopassa" aatteen tuhoaminen ja siloposkisen julkikuvan romuttaminen yhden jäsenvaltion imperialististen pyrkimysten täyttämiseksi.

Lisäksi en usko, että Espanja on hetkeäkään aidosti edes miettinyt aseellista konfliktia brittien kanssa 30 tuhannen ihmisen maapläntin takaisin saamiseksi.
 
Back
Top