Haavoittuneen taistelija kulku hoitoon - Keskustelua evakuointiketjusta.


Tuo örkki tapa hoitaa haavoittuneen evakuointi on kaukana mitä A-maassa taikka Irakissa nähtiin.
Haavoittunut hoitaa aina itse oman ensiavun, jos hän ei kykene siihen eli on tajuton yms, hän kuolee/on kuollut joka tapauksessa.
Kukaan ei mene hakemaan haavoittunutta tulen alla, haavoittunut itse menee turvaan ja hänet haetaan kun se on turvallista. Ryhmästä ei tapateta muita haavoittuneen takia.
Peli on raakaa.
 
Oliko savuja käytössä?
Se on hyvä kysymys, mutta on myös huomioitavaa että hyvin vähän savun käyttöä on näkynyt konflikti kuvissa. Itselle se ensimmäinen ajatus on peittää ukko savuun ja mennä perässä, kuin luottaa että se jaksaa kivuissaan pitää kiinni mistään.
 
Se on hyvä kysymys, mutta on myös huomioitavaa että hyvin vähän savun käyttöä on näkynyt konflikti kuvissa. Itselle se ensimmäinen ajatus on peittää ukko savuun ja mennä perässä, kuin luottaa että se jaksaa kivuissaan pitää kiinni mistään.
Olisihan se loogista.
Venäläisillä on kuitenkin ollut puutetta ihan perusasioista, joten miksei savuistakin.
Toisaalta onnistuihan se noinkin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ehkä tuossa myös korostuu se että ukko on adrenaliinitäpinöissä ja mieli on selkeästi kiinni siitä fight reaktiosta, samalla kun se myös panostaa siihen että nyt pitää päästä pakoon, eli flight. Joten 10 - 12 metriä ketjuvaijerisysteemin päässä ei ollut sille iso rasti ja ukossa oli selkeästi vielä nesteistä sisällä.

Mitä tapahtuisi jos tuolle antaisi adrenaliinia lisää, menisikö shokkiin vai olisiko enemmän täpinöissä?
 
Sen verran kommentoin...katsonut aika lailla venäläisiä (ja muitakin) treenivideoita taisteluensiavusta, ja ainakin Venäjällä tuo hihnalla vetäminen opetetaan osana lääkintä koulutusta. Kaikki temput on sallittuja, kunhan tekee tehtävänsä...
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

These color-changing films would be ideal for making bandages that change color in response to pressure, letting medical professionals know if they are wrapping a wound too tightly—an important factor when treating conditions like venous ulcers, pressure ulcers, lymphoedema, and scarring.
 
A wearable ultrasound sticker roughly the size of a postage stamp could help enable continuous medical imaging of internal organs for patients on the move, a new study finds.

Ultrasound imaging is one of the most common medical tools for scanning inside the body in a safe, noninvasive manner. Currently, to image with ultrasound, first a liquid gel is applied to a patient’s skin that helps transmit ultrasound waves. Then an ultrasound probe, or transducer, is pressed against the gel.

Continuous long-term ultrasound imaging could help shed light on potentially vital changes in a patient’s health over days or even months. However, ultrasound imaging currently requires bulky, rigid equipment, making long-term monitoring difficult.

In addition, capturing ultrasound images demands highly trained sonographers to properly apply and orient the ultrasound probes onto a patient’s body. Practically speaking, and even just to avoid repetitive motion injuries, these practical restrictions often limit the length of ultrasound sessions. For patients who need long periods of imaging, some hospitals offer probes on robotic arms that can hold a transducer in place without tiring. However, the liquid ultrasound gel flows away and dries out over time, interrupting the sessions and producing less-than-ideal results.
The devices stuck onto the skin of the volunteers and produced clear images of underlying structures for up to 48 hours. They could watch how the jugular vein widened after volunteers went from sitting or standing to a supine position; how the heart swelled after a half hour of exercise; how the lungs behaved during jogging and cycling; how the stomach distended and shrank as the volunteers drank juice that later flowed out; and how biceps became flooded with blood after lifting weights.
Currently, the devices need to be connected with instruments that can translate their ultrasound data into images. Even with this tethered design, the researchers suggest the stickers could have a variety of applications. For instance, they can be applied to patients in the hospital, similar to heart-monitoring EKG stickers, and help continuously scan internal organs without requiring a technician to hold a probe in place for long stretches of time.

The scientists now seek to make wireless versions of their device. In addition, they are working on integrating data-processing circuitry and other components onto the stickers. Moreover, they are developing software algorithms based on artificial intelligence that can better interpret and diagnose the stickers’ images.

The ultimate goal are wearable ultrasound stickers, each designed for a different location on the body, that patients could take home from a doctor’s office or even buy at a pharmacy or get shipped to them. The patches could communicate with your cellphone, where AI algorithms could then automatically analyze the images on demand.
 

Taisteluvammat ja kenttälääkintä​

Jaksossa käsitellään kenttälääkintää ja taistelukentän vammoja.
Asiantuntijoina puhuvat valmiusylilääkäri Jarmo Gauffin Sotilaslääketieteen keskuksesta, sekä kenttäsairaanhoitaja Konsta Talve Sotilaslääketieteen keskuksen Säkylän toimipisteeltä.

 
Se on hyvä kysymys, mutta on myös huomioitavaa että hyvin vähän savun käyttöä on näkynyt konflikti kuvissa. Itselle se ensimmäinen ajatus on peittää ukko savuun ja mennä perässä, kuin luottaa että se jaksaa kivuissaan pitää kiinni mistään.

Pelastusliinassa saisi olla iso karabiini päässä, että sen voi vähemmilläkin voimilla laittaa ympäri tai tetsarin ympäri vaikkapa olkaviilekkeen alta. Tetsarin remmit kuten molle-lenkit eivät ole periaatteessa tehty vetoa varten, mutta nekin kestävät varmaan sen verran hätätilanteessa, vaikka ompeleet saattavatkin ratketa. Tässä videossa puolestaan näytti että haavoittunut vetää köyden vyön tai vyötärön ympäri.

Teoriassa voisi olla joissain tilanteissa parempi jos yksi mies juoksee liinan kanssa tajuttoman luo, kiinnittää köyden ja sitten syöksyy itse lähimpään suojaan. Vähemmän miehiä alttiina vähemmän sekunteja. Tietenkin liinalla vetäminen toimii vain jos on suhteellisen tasainen kohta. Yhtään puskassa jos on niin vedettävä mies on nopeasti kiinni jossakin mättäässä tai kannossa. Mutta en ainakaan itse tuomitse tuota pelastusliinaa ajatuksena, se voi olla joissakin paikoissa hyödyllinen ja todennäköisesti köyttä tulee käytettyä muuhunkin. Haavoittunut tulee kokemaan niin paljon rytyyttämistä matkalla kohti EHP / sairaala että tuo liinalla vetäminen on pienimmästä päästä, sinänsä en näe sitä ongelmana.

En näin maallikkona näe että haavoittunutta kannattaa yleensäkään varoa kovinkaan paljoa, koska mikä parantaa ennustetta on se nopea saaminen ensimmäisen auttajan luo ja sen jälkeen reippaasti kohti sairaalaa. Repiminen ja rääkkääminen tai savun hengittäminen ei ole optimaalinen tilanne, mutta tuskin se enää pahentaa vammoja niin paljoa että mies kuolee sen vuoksi. Tai en ainakaan ole TCCC:ssä nähnyt kohtaa "yleisimmät estettävät kuolinsyyt: evakuoitiin liian ripeästi" 😁
 
Viimeksi muokattu:
Ukrainaketjussa oli hyvä video "ensihoitopaikan" (lanssi) päivästä, tämä täsmää hyvin ainakin oman mielikuvani kanssa.

Suuri määrä sirpalevammoja, rintakehän lävistäviä vammoja, nesteytystä, haavanpakkausta, kiristyssiteitä, yksi elvytystapauskin. Suurin osa kuitenkin suhteellisen hallittavia ja tajuissaan, ja sitten joukossa niitä kiireellisempiä.

Kovaa hommaa. Ihmettelen vähän kun muistelen miten intin aikaan lämäreille ehkä vähän naureskeltiin. Hommahan on kuitenkin kovimpia mitä tuolla rintamalla joutuu tekemään. Moni saa olla kiitollinen jos siihen sattuu pätevät kaverit auttamaan, kun kranut tai vastaavat on pistäneet kropan paskaksi.
 
Jospa joku voisi auttaa, omat tiedot loppuu tässä asiassa:
kun ollaan vaikka maak:issa TRA-harjoituksissa, niin miten rakennuksissa käytetään taistelupelastajaa? Siis kulkeeko taistelupelastaja mukana ryhmässä, niinkuin maastossakin? Vai jääkö taistelupelastaja evakuointitasalle/evakuointipaikalle ulkopuolelle odottamaan "normi"taistelijoiden kantamia potilaita?
Vai onko ulkopuolella ihan sitten joukkueen varsinainen lääkintämies? Miten tämä homma oikeasti menee? Kaikki apu tervetullutta.
 
Jospa joku voisi auttaa, omat tiedot loppuu tässä asiassa:
kun ollaan vaikka maak:issa TRA-harjoituksissa, niin miten rakennuksissa käytetään taistelupelastajaa? Siis kulkeeko taistelupelastaja mukana ryhmässä, niinkuin maastossakin? Vai jääkö taistelupelastaja evakuointitasalle/evakuointipaikalle ulkopuolelle odottamaan "normi"taistelijoiden kantamia potilaita?
Vai onko ulkopuolella ihan sitten joukkueen varsinainen lääkintämies? Miten tämä homma oikeasti menee? Kaikki apu tervetullutta.
Nykyään koulutetaan ryhmästä yksi henkilö taistelupelastajaksi.
Taistelijan oppaasta kopioitu "Taistelupelastaja Taistelupelastaja on ryhmän taistelija, jolla on muita ryhmän taistelijoita laajempi lääkintävarustus ja -koulutus. Taistelupelastajan tehtäviin kuuluvat jo annetun hätäensiavun täydentäminen ja lääkintämateriaalin täydentäminen. Taistelupelastaja vastaa osaltaan taisteluensiavun kouluttamisesta ryhmässään. Taistelupelastajan lääkintävarustukseen voi kuulua mm. kiristys- ja ensisiteitä, nenänieluputkia, välineet paineilmarinnan purkamiseen (mikäli on koulutettu niiden käyttöön), venttiilisiteitä rintakehävammoihin, hypotermiapussi sekä luokittelu- / hoitokortteja."
 
Jospa joku voisi auttaa, omat tiedot loppuu tässä asiassa:
kun ollaan vaikka maak:issa TRA-harjoituksissa, niin miten rakennuksissa käytetään taistelupelastajaa? Siis kulkeeko taistelupelastaja mukana ryhmässä, niinkuin maastossakin? Vai jääkö taistelupelastaja evakuointitasalle/evakuointipaikalle ulkopuolelle odottamaan "normi"taistelijoiden kantamia potilaita?
Vai onko ulkopuolella ihan sitten joukkueen varsinainen lääkintämies? Miten tämä homma oikeasti menee? Kaikki apu tervetullutta.

Periaatteessa taistelupelastaja on kiväärimies ja menee ryhmän mukana. Lääkm rooli on joukkueen evakuointipaikalla, kuten metsässäkin. EP tulee yleensä tunkeutumispisteen/JJ läheisyyteen sopivaan kohtaan.

Käytännössä sitten soveltaminen tilannekohtaisesti, lääkm voi esim. auttaa ensimmäisten potilaiden evakuoinnissa jos ei ole muuten kädet täynnä, mutta muuten lääkm rooli on huolehtia evakuoitavista potilaista ja edistää kuljetuksia eteenpäin.
 
Back
Top