Tvälups
Ylipäällikkö
yle Uutiset Politiikka 13.7.2013 klo 11:57
Haglund: Mihin pohjoismaista pataljoonaa käytettäisiin?
Kriisinhallinnassa Ruotsin ehdottama pataljoona ei olisi ongelma, mutta Pohjoismaiden puolustaminen yhdessä edellyttäisi poliittisia päätöksiä.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson esitti Ruotsin Almedalenin keskusteluissa yhteisen pohjoismaisen joukon perustamista. Ylen haastattelussa Göransson sanoi, että pataljoona harjoittelisi ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoo, että suuri kysymys on, mihin pataljoonaa käytettäisiin. Kriisinhallintatehtävissä EU:n ulkorajoilla käyttö olisi poliittisesti helposti hyväksyttävää, arvioi Haglund. Suomella ja Ruotsilla on esimerkiksi Afganistanin operaatiossa ollut yhteinen joukko. Jos yhteispataljoonaa käytettäisiin lähialueilla, tilanne olisi toisenlainen.
- Jos lähdetään siitä, että puolustetaan yhdessä Suomea, Ruotsia tai muita Pohjoismaita, silloin puhutaan ihan eri asiasta. Meillä ei ole sen tyyppisiä sopimuksia, että me puolustaisimme toisiamme, Haglund sanoo.
Suomi ja Ruotsi keskustelevat aloitteesta pian, sekä poliitikkojen että sotilaiden kesken.
Ruotsissa on intensiivinen Nato-keskustelu
Pohjoismaisen joukon perustaminen on ollut esillä aiemminkin. Ensimmäisen kerran se nostettiin esille ns. Stoltenbergin raportissa vuonna 2009, sen jälkeen se on ollut esillä aika ajoin.
Myös Haglund kävi Almedalenissa kuulemassa Ruotsin ajankohtaisia poliittisia keskusteluja. Puolustuspuheissa arvioidaan nyt Nato-jäsenyyden tarpeellisuutta.
- Ruotsissa viime vuosien aikana tehdyt ratkaisut ovat vieneet Ruotsin puolustuskyvyn tilaan, jossa heidän oma komentajansa on ollut huolestunut, miten pitkään Ruotsi pystyisi puolustamaan itseään. Ja se on johtanut hyvin intensiiviseen Nato-keskusteluun. Siinä mielessä Ruotsin Nato-keskustelu on hyvin erilainen kuin tämä Suomen keskustelu.
Haglund ei suostu arvioimaan, kumpi maa on lähempänä Nato-jäsenyyttä.
- Sekä Suomi että Ruotsi ovat Naton keskeisiä kumppaneita, Haglund sanoo.
Haglund: Mihin pohjoismaista pataljoonaa käytettäisiin?
Kriisinhallinnassa Ruotsin ehdottama pataljoona ei olisi ongelma, mutta Pohjoismaiden puolustaminen yhdessä edellyttäisi poliittisia päätöksiä.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson esitti Ruotsin Almedalenin keskusteluissa yhteisen pohjoismaisen joukon perustamista. Ylen haastattelussa Göransson sanoi, että pataljoona harjoittelisi ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoo, että suuri kysymys on, mihin pataljoonaa käytettäisiin. Kriisinhallintatehtävissä EU:n ulkorajoilla käyttö olisi poliittisesti helposti hyväksyttävää, arvioi Haglund. Suomella ja Ruotsilla on esimerkiksi Afganistanin operaatiossa ollut yhteinen joukko. Jos yhteispataljoonaa käytettäisiin lähialueilla, tilanne olisi toisenlainen.
- Jos lähdetään siitä, että puolustetaan yhdessä Suomea, Ruotsia tai muita Pohjoismaita, silloin puhutaan ihan eri asiasta. Meillä ei ole sen tyyppisiä sopimuksia, että me puolustaisimme toisiamme, Haglund sanoo.
Suomi ja Ruotsi keskustelevat aloitteesta pian, sekä poliitikkojen että sotilaiden kesken.
Ruotsissa on intensiivinen Nato-keskustelu
Pohjoismaisen joukon perustaminen on ollut esillä aiemminkin. Ensimmäisen kerran se nostettiin esille ns. Stoltenbergin raportissa vuonna 2009, sen jälkeen se on ollut esillä aika ajoin.
Myös Haglund kävi Almedalenissa kuulemassa Ruotsin ajankohtaisia poliittisia keskusteluja. Puolustuspuheissa arvioidaan nyt Nato-jäsenyyden tarpeellisuutta.
- Ruotsissa viime vuosien aikana tehdyt ratkaisut ovat vieneet Ruotsin puolustuskyvyn tilaan, jossa heidän oma komentajansa on ollut huolestunut, miten pitkään Ruotsi pystyisi puolustamaan itseään. Ja se on johtanut hyvin intensiiviseen Nato-keskusteluun. Siinä mielessä Ruotsin Nato-keskustelu on hyvin erilainen kuin tämä Suomen keskustelu.
Haglund ei suostu arvioimaan, kumpi maa on lähempänä Nato-jäsenyyttä.
- Sekä Suomi että Ruotsi ovat Naton keskeisiä kumppaneita, Haglund sanoo.