Haglund: Mihin pohjoismaista pataljoonaa käytettäisiin?

Tvälups

Ylipäällikkö
yle Uutiset Politiikka 13.7.2013 klo 11:57
Haglund: Mihin pohjoismaista pataljoonaa käytettäisiin?

Kriisinhallinnassa Ruotsin ehdottama pataljoona ei olisi ongelma, mutta Pohjoismaiden puolustaminen yhdessä edellyttäisi poliittisia päätöksiä.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson esitti Ruotsin Almedalenin keskusteluissa yhteisen pohjoismaisen joukon perustamista. Ylen haastattelussa Göransson sanoi, että pataljoona harjoittelisi ensimmäisen kerran vuonna 2016.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoo, että suuri kysymys on, mihin pataljoonaa käytettäisiin. Kriisinhallintatehtävissä EU:n ulkorajoilla käyttö olisi poliittisesti helposti hyväksyttävää, arvioi Haglund. Suomella ja Ruotsilla on esimerkiksi Afganistanin operaatiossa ollut yhteinen joukko. Jos yhteispataljoonaa käytettäisiin lähialueilla, tilanne olisi toisenlainen.

- Jos lähdetään siitä, että puolustetaan yhdessä Suomea, Ruotsia tai muita Pohjoismaita, silloin puhutaan ihan eri asiasta. Meillä ei ole sen tyyppisiä sopimuksia, että me puolustaisimme toisiamme, Haglund sanoo.

Suomi ja Ruotsi keskustelevat aloitteesta pian, sekä poliitikkojen että sotilaiden kesken.

Ruotsissa on intensiivinen Nato-keskustelu

Pohjoismaisen joukon perustaminen on ollut esillä aiemminkin. Ensimmäisen kerran se nostettiin esille ns. Stoltenbergin raportissa vuonna 2009, sen jälkeen se on ollut esillä aika ajoin.

Myös Haglund kävi Almedalenissa kuulemassa Ruotsin ajankohtaisia poliittisia keskusteluja. Puolustuspuheissa arvioidaan nyt Nato-jäsenyyden tarpeellisuutta.

- Ruotsissa viime vuosien aikana tehdyt ratkaisut ovat vieneet Ruotsin puolustuskyvyn tilaan, jossa heidän oma komentajansa on ollut huolestunut, miten pitkään Ruotsi pystyisi puolustamaan itseään. Ja se on johtanut hyvin intensiiviseen Nato-keskusteluun. Siinä mielessä Ruotsin Nato-keskustelu on hyvin erilainen kuin tämä Suomen keskustelu.

Haglund ei suostu arvioimaan, kumpi maa on lähempänä Nato-jäsenyyttä.

- Sekä Suomi että Ruotsi ovat Naton keskeisiä kumppaneita, Haglund sanoo.
 
Niin siis peräänkuuluttamani Kalmarin Unioon 2015 voisi alkaa tästä: Äkkiä vaan sopimaan, että Ruotsi hoitaa merihommat, Helsingin seudultahan vapautuu sopivasti satama- ja tukikohtakapasiteettia , ilmavalvonta ja -puolustus yhteisesti; muutamia kymmeniä Gripeneitä Suomen puolelle parkkiin, itärajojen puolustus jäänee Suomen maavoimien harteille, toki Swedut jeesaisi kalustolla ja ukoilla...

Sinällään tuo Haglund on jäljillä; valtiosopimuksia vain siis tarvitaan jos ja kun Unioni perustetaan...
 
Pelkään pahoin ettei sieltä saataisi avuksi kuin ruotsalaisten tykistö...
 
Suomen sotilaassa Kari Kuusela kertoi, että ennen Talvisotaa ruottalaisten sotilasjohdon suunitelmissa oli tuoda useampi divisioona Suomea puolustamaan. Kaikki oli suunniteltu valmiiksi ryhmitysalueita myöten. Sitten kun tuli kova paikka, niin poliittinen johto ei antanut lupaa sotilaalliseen apuun. Ei ollut kansakunnan etujen mukaista.

Minä uskon sotilaallisen liittoutumiseen sitten, kun rauhan aikana liittolaisten joukko-osastoja sijoitetaan rajan pintaan.
 
Ongelma ruotsalais-suomalaisen pataljoonan käytössä ulkomailla olisi myös se että suomalaiset tuppaavat olemaan jopa ruotsalaisten tiellä silloin kun luoteja on ilmassa. Suomalaiset ovat ulkomailla tunnettuja paitsi heikosta osaamisesta ja varustetason lisäksi siitä etteivät suomalaiset osallistu ns. koviin tilanteisiin.
 
Kansainvälisiin järjestelyihin pitäisi lähteä ainostaan sillä periaatteella, että muut korvamerkitsisivät Suomessa kriisin tullen käytettävät joukot ja niiden määrävahvuinen materiaali varastoitaisiin jo rauhan aikana pysyvästi Suomeen.
 
elso kirjoitti:
commando kirjoitti:
Suomalaiset ovat ulkomailla tunnettuja paitsi heikosta osaamisesta

Voitko vähän avata tätä.

No sanotaanko vaikka niin ettei suomalaisia pidetä sellaisina "ammattilaisina", jollaiseksi oma upseeristo miehistöään kehuu. Suomalaisilla on lähinnä ylimielinen asenne ja reserviläiset ja koulutusupseerit pitävät itseään "ammattilaisia" parempina, sillä ammattisotilaathan ovat paskasakkia jolle yhteiskunnasta ei muualta löydy paikkaa. Heh. Sitten meidän "ammattilaiset" ampuvat itseään ja partiokaveriaan heti kun saavat ammuksia patruunapesiin laittaa...
 
uudenmaan prikaatin puolustukseen....:D
 
commando kirjoitti:
elso kirjoitti:
commando kirjoitti:
Suomalaiset ovat ulkomailla tunnettuja paitsi heikosta osaamisesta

Voitko vähän avata tätä.

No sanotaanko vaikka niin ettei suomalaisia pidetä sellaisina "ammattilaisina", jollaiseksi oma upseeristo miehistöään kehuu. Suomalaisilla on lähinnä ylimielinen asenne ja reserviläiset ja koulutusupseerit pitävät itseään "ammattilaisia" parempina, sillä ammattisotilaathan ovat paskasakkia jolle yhteiskunnasta ei muualta löydy paikkaa. Heh. Sitten meidän "ammattilaiset" ampuvat itseään ja partiokaveriaan heti kun saavat ammuksia patruunapesiin laittaa...

Pääasia on, että ammattisotilas on teku-yhteensopiva fauni. Tämä siis karrikoiden. Pitkä rauhanaika on mahdollistanut eräänlaisen samuuden hautomon luomisen, joka ei saa kritiikkiä mistään, sitä ei voi kritisoida eikä arvioida muut kuin samuuden kyllästämä veljeskunta, joka taas sitä ei tee. Nuoret upseerit äänestävät jaloillaan, vanhemmat odottavat eläkeikää. Ja sitten jotkut harvat avaavat asiota, kun ovat turvallisesti eläkkeellä tahi siviiliduunissa.
 
Miksi pitäisi olla pohjoismainen pataljoona? Miksi näin pieni yksikkö pitäisi kasata useamman maan ukoista?
 
Kysy itseltäsi montako Pataljoonaa Ruotsi tänään pystyy näyttämään?

Kun löydät vastauksen tähän niin ymmärrät kyllä miksi Ruotsi mielellään haluaa yhteisen pataljoonan Suomen kanssa.

Toisaalta erittäin hauska nähdä että suomen puolustusministeri ei ole samaa mieltä ruotsin puolustusministerin kanssa ruotsin solidaariteettista heidän naapurimaihin. Nähtävästi Haglund näkee tämän pelkänä tyhjänä puheena...
 
No tämä I2014 jota sisältää (luulen 8 pataljoona) pitää olla valmis vuonna 2019
 
commando kirjoitti:
Ongelma ruotsalais-suomalaisen pataljoonan käytössä ulkomailla olisi myös se että suomalaiset tuppaavat olemaan jopa ruotsalaisten tiellä silloin kun luoteja on ilmassa. Suomalaiset ovat ulkomailla tunnettuja paitsi heikosta osaamisesta ja varustetason lisäksi siitä etteivät suomalaiset osallistu ns. koviin tilanteisiin.

Tämän kommentin voin todeta olevan p*skapuhetta perustuen niihin reiluun 20 kuukauteen jotka olen viettänyt yhdessä ruotsalaisten kanssa Afgoissa. Suomalaisilla on vähemmän poliittisia rajoitteita kuin ruotsalaisilla, osallistuimme ihan samoihin operaatioihin, samanlaisilla tehtävillä ja riskeillä. On käytännössä tuurista kiinni, että meiltä on mennyt hylkyyn vain 2 miestä kun naapureilta lähemmäs kymmenen. Tämän takia on syntynyt käsitekin - finska lyckan. Ammattitaidossa ei käytännössä ole juuri eroa. Kuntopuoli on ruotsalaisilla ammatti-aliupseereilla hieman kovempi.
 
Voisiko todeta myös että syy ruotsalaisten hylkymäärään oli myös heidän suuremmassa määrässä? Tilannehan muuttui paljon juuri silloin tuolla kun vaalit tulivat ja suomalaisetkin saivat lopulta kunnon varusteet ja alkoivat osallistumaan kunnon operaatioihin, joiden vuoksi ko. aikakauden poikien ISAF:ssa voisi sanoa jopa olevan sotaveteraaneja. Onnenpartoja kasvatettiin ja lippaita tyhjennettiin yksittäiseen RPG-mieheen porukalla. Mutta yleensä ottaen historiallisesti eri operaatioissa suomalaiset ovat olleet sivustakatsojia enemmän kuin toimijoita vai oletko eri mieltä? Jos ISAF:ssa vaalien välittömässä yhteydessä palvelleiden sotakertomuksia olisi mediassa meillä ei olisi enää yhtään miestä Afgoissa. Nämä jutut ovatkin medialle hyshys-juttuja ja koko operaation sisällön muuttuminen aika hyvin pystyttiin kontrolloimaan mediassa. Näkisin että on hyvin epätod. näk. että suomalaiset lähtisivät mihinkään taistelutehtäviin ulkomaille vaan se onnistuisi vain ja ainoastaan hivuttamalla olemassaolevan operaation sisältöä aivan kuten tehtiin ISAF:n kohdalla.
 
Luonnollisesti kontingentin vahvuus vaikuttaa. Siitä huolimatta suhdeluku on ollut suomalaisille "edullinen". Olet ihan oikeassa vuosien 2009-2011 välisistä edesottamuksista Afgoissa. Olitko itsekin paikalla?
Historiallisessa tarkastelussa olen kyllä ihan samaa mieltä. Operaatioiden mandaatit ovat YK:n keikoilla olleet ja ovat edelleen satunnaisen matkailijan luokkaa. Kosovon aloitus oli käsittääkseni ihan railakkaa touhua mutta näivettyi parin vuoden jälkeen ilmeisesti varsin alkoholi-auto keskeiseksi ajantappamiseksi.

Mikäli suomalaiset ovat jossakin "tiellä" johtuu se nähdäkseni enemmän poliitikkojen pelokkuudesta kuin sotilashenkilöstön kyvyttömyydestä.
 
Valitettavasti minulla ei ollut kunniaa henk. koht. päästä ko. missioon ko. aikakautena valmiudesta huolimatta. Olen aivan samaa mieltä ettei se sotilashenkilöiden halukkuudesta kiinni vaan ihan puhtaasti poliittisesta kyvyttömyydestä luonnollisesti. Samaisessa missiossa ja ko. aikakautena suomalaisilla on ollut myös parhaiten koulutettu joukko sitten jatkosodan ulkomailla tai ehkä jopa yleensäkään aseissa edes kotimaan kamaralla. Silti minusta sotilastaidoissa - varsinkin asekäsittelyssä - on hirvittäviä puutteita näin taktiseen aseenkäyttöön intohimolla suhtautuvan mielestä.
 
"Vaalivahvennuksena" syksyllä -09 oli tosiaan Afgoissa paras ammattitaito mitä meillä maana on mihinkään heittää. Toki KOKO kontingentti ei tietenkään ollut eräästä rykmentistä tai merivoimien tukikohdasta Suomenlahdella ja esimerkiksi ase- ja ampumakoulutuksen taso oli heterogeeninen "liipasimenvetäjien" ja selustakulien välillä. Niin on tosin kaikilla kansallisuuksilla.

Suhtaudun itsekin asekäsittelyyn ja ampumiseen varsin intohimoisesti ja olen aika läheisesti tekemissä juurikin kyseisen kulttuurin parantamisen kanssa. Onko commandolla havaintoja joihin kommenttisi perustat. En sinänsä tarkoita yleisen turvallisen asekäsittelyn virheitä vaan nimenomaan taktisen asekäsittelyn ja ampumatekniikan puutteita jotka johtuisivat koulutuksesta tai sen puutteesta.
 
Zero the hero

oletkko sinä ollut Afganistanissa ja sotinut?
 
Back
Top