Toisen maailmansodan edetessä monet valtiot turvautuivat laadukkaiden, suorituskyky edellä rakennettujen henkilökohtaisten aseiden rinnalla halpoihin ja helposti massatuotettaviin aseisiin armeijoidensa varustamiseksi. Britit kehittivät Sten-konepistoolin, Yhdysvalloissa kehitettiin M3 "Grease Gun" ja Suomessa tuotettiin Peltiheikkeinä tunnettuja neuvostoliittolaisen PPS-43:n kopioita. Saksalaiset puolestaan valmistivat sodan loppuvaiheissa vähän joka sortin aseistusta kodinturvajoukoilleen, niin MP 3008 -nimellä tunnetun brittiläisen Stenin kopion kuin "kansanrynnäkkökivääri" Volkssturmgewehrin. Prototyyppiasteelle jäi muita saman filosofian aseita, kuten Volkspistole ja EMP 44.
Onko tuonkaltaisilla aseilla paikkaa tulevaisuuden taistelukentillä vai ovatko ne enää terrorijärjestöjen ja vastarintaliikkeiden kalustoa? Onko sodankuvan muutos yhä teknisempään suuntaan yhdessä kasvaneen teollisen tuotantokapasiteetin kanssa tehnyt kertakäyttöaseista perspektiivittömiä konventionaalisten asevoimien riveissä?
Mitä kertakäyttö aseita nämä olivat ( Sten-konepistoolin, M3 "Grease Gun" PPS-43 )?
Ne kyllä tehtiin/suunniteltiin hätätilassa, mutta niitä kehitettiin edelleen.
PPS-43 valmistettiin ja kopioitiin useissa maissa vielä sodan jälkeenkin.
Nämä aseet syrjäytti vasta rynnäkkökiväärit.
Ja halvalla tekeminen on ymmärtääkseni yksi massatuotannon perus periaatteista.
Miksi tällaisia sitten tehdään.
Koska ei mitään muuta ole saatavilla.
(Siksi talvisodassa käytiin panssarien kipuun polttopulloin ja kasapanoksin.
Eikä pst- kiväärein ja tykein. Koska armeija oli ryssinyt homman perusetelisetti.)
Tai
Sota ei vastaakaan sitä mihin on valmistauduttu.
Ja joukoilta puutuu välineet.