Harvinaisia ja erikoisia sotakuvia

Liekö ollut jo täällä, en tiedä, mutta minusta todella vaikuttavia valokuvia.
Liittyy osaksi tähän taisteluun, ja sieltähän Vlasov saatiin sotavangiksi. Jossain kirjassa noita olosuhteita on käsitelty, saarrettuina ja ilman huoltoa, talvinen suomaasto suli keväällä ja vettä oli metsät täynnä. Tammikuusta huhtikuuhun kesti, ja valokuvista näkee kyllä hyvin olosuhteet ja mitä se aiheutti..
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Lyuban

PHOTO DIARY OF THE GERMAN 291 INFANTRY DIVISION: FROM LATVIA TO BATTLE FOR THE VOLCHOV POCKET, 1941-42. PHOTOS BY GEORG GUNDLACH. PART I
 
Toi kuva on otettu (oletan) yhteis-operaatiosta Lapissa. Mukana tehtävässä oli myös Saksalaisia Brandenburg erikoisjoukkoja. Muistaakseni tuosta on tehty kirjakin?
 
Ja edellisen SA-kuvanumero on 110159: " Kanoottipartio valmistautuu partioretkelle. Kanooteissa on erikoinen ulkolaitamoottori vetolaitteena. Pääjärven suunta 1942.09.22"

SA 110158 (tässä osaleikkaus) näyttää koko kanootin hiukan paremmin, keulassa saksalaisella fraktuuralla maalattu nimi, joka kertonee kanoottien alkuperän:

110158.jpg

1580022016085.png
SA 87666 (...86672) sitten esitteleekin täysin kotimaisen avainlipputuotteen:
87666.jpg
 
Last edited by a moderator:
AKE-ukki kirjoitti:
Toi kuva on otettu (oletan) yhteis-operaatiosta Lapissa. Mukana tehtävässä oli myös Saksalaisia Brandenburg erikoisjoukkoja. Muistaakseni tuosta on tehty kirjakin?
Klikkaa laajentaaksesi...
430874359-m.jpg
 
@Ottoville Olikos tuossa kirjassa kuvia, missä suomalaiset sissit olivat poikkeuksellisesti pukeneet Waffen-SS maastopuvut päällensä? muistan joskus nähneeni sellaisen kuvan.
 
AKE-ukki kirjoitti:
@Ottoville Olikos tuossa kirjassa kuvia, missä suomalaiset sissit olivat poikkeuksellisesti pukeneet Waffen-SS maastopuvut päällensä? muistan joskus nähneeni sellaisen kuvan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kirjassa oli kuvia (mutta en muista mitä) mutta tuo ”univormu asia” mainittiin tekstissä ainakin.

www.wikiwand.com

Suomen kaukopartiotoiminta - Wikiwand

Suomen kaukopartiotoiminta oli Suomen armeijan lähinnä päämajan johdolla tai sen käskemänä tapahtunutta tiedustelu- ja tuhoamistoimintaa syvällä vihollisen selu...
www.wikiwand.com
 
Viimeksi muokattu:
Asejeesus pohtii, miksi pst-kiväärejä ei käytetty tarkka-ammuntaan? https://www.forgottenweapons.com/why-antitank-rifles-were-not-sniper-rifles/

Miksi vaivautua, kun samaan hommaan voi käyttää tykkiäkin? ;)

Tampellan tekemä 37 PstK/36 on saanut TA-kiikaritähtäimen (SA-kuva 54236) "Tykistökomppanian päällikkö kapteeni Nummelin panssarintorjuntatykin kiikaritähtäimen edessä. 4. Divisioonan alue 1941.10.03.":
54236.jpg
1580050355513.png
 
veeteetee kirjoitti:
Asejeesus pohtii, miksi pst-kiväärejä ei käytetty tarkka-ammuntaan? https://www.forgottenweapons.com/why-antitank-rifles-were-not-sniper-rifles/

Miksi vaivautua, kun samaan hommaan voi käyttää tykkiäkin? ;)

Tampellan tekemä 37 PstK/36 on saanut TA-kiikaritähtäimen (SA-kuva 54236) "Tykistökomppanian päällikkö kapteeni Nummelin panssarintorjuntatykin kiikaritähtäimen edessä. 4. Divisioonan alue 1941.10.03.":
Katso liite: 36792
Katso liite: 36794
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätähän kuulemma kokeili myös kuuluisa Vasili Zaitsev. Homma vaan kaatui siihen, että neuvostoliittolaiset pst-tykin ammukset olivat laadultaan erittäin epätasaisia.
 
Sardaukar kirjoitti:
Tätähän kuulemma kokeili myös kuuluisa Vasili Zaitsev. Homma vaan kaatui siihen, että neuvostoliittolaiset pst-tykin ammukset olivat laadultaan erittäin epätasaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Inttikaverin suosituimpia sanontoja oli kuuden metrin päästä tykillä otsaan, jv ukkona ei pysry sanomaan mikä tarkkuus tuolla matkalla :cool:
 
Solidsnake kirjoitti:
Inttikaverin suosituimpia sanontoja oli kuuden metrin päästä tykillä otsaan, jv ukkona ei pysry sanomaan mikä tarkkuus tuolla matkalla :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös Tuntemattomassakin ole kohtaus jossa Honkajoki ja Määttä ovat vartiossa. Honkajoki kysyy: "Onko korpraali Määttä kuullut eräästä onnettomasta vartiomiehestä?" Määttä vastaa: "Vaan ainahan niistä. Tässä eräänä päivänä kuului eräskin saaneen piiskan kranaatin päähänsä."
 
Opettaja kertoi velipoikansa olleen yksi sisseistä,nimiluettelon jos näkisi niin voisin sanoa heti onko veljmiehen nimi siinä,opettaja vaikutti tuolloin eräässä Turun lähikunnassa.
 
Ei kuva, mutta maalaus.
Englantilaiset yritti terrorisoida/tuhota kokkolan 7.6-1854.

Vastassa oli hylkeenpyytäjiä ja muita vapaaehtoisia, jotka oli mennyt piiloon satamaan kyhätyn aidan taakse. Aita kaadettiin kun Britit lähti hyökkäykseen.
Britit menetti 3 upseeria ja 13 matruusia. Vangeiksi jäi 34 joista 3 upseeria.



b0b2db5009f74f3eb779b0138b300eac.jpg.jpg


Kokkolasta löytyy myös sotasaalista.
Yksi briteiltä jäänyt vene.

756347.jpg


13-3-7894180 (1).jpg
 
Passi kirjoitti:
Ei kuva, mutta maalaus.
Englantilaiset yritti terrorisoida/tuhota kokkolan 7.6-1854.

Vastassa oli hylkeenpyytäjiä ja muita vapaaehtoisia, jotka oli mennyt piiloon satamaan kyhätyn aidan taakse. Aita kaadettiin kun Britit lähti hyökkäykseen.
Britit menetti 3 upseeria ja 13 matruusia. Vangeiksi jäi 34 joista 3 upseeria.



Katso liite: 36811


Kokkolasta löytyy myös sotasaalista.
Yksi briteiltä jäänyt vene.

Katso liite: 36813


Katso liite: 36816
Klikkaa laajentaaksesi...

fi.m.wikipedia.org

Matts Kankkonen – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org fi.m.wikipedia.org

Englannin laivaston uhatessa takavarikoida Kokkolan satamassa olleet kauppalaivat ja hävittää Halkokarilla sijainneet Kokkolan porvarien varastot kauppaneuvos Anders Donner kokosi noin sadan miehen vapaaehtoisjoukon, joka yhdessä venäläisen sotaväen kanssa onnistui torjumaan englantilaisten maihinnousuveneet niin sanotussa Halkokarin kahakassa 7. kesäkuuta 1854. Vapaaehtoisjoukkoon kuulunut talonpoika Kankkonen oli hylkeenpyytäjänä hankkinut tarkat ampumataidot ja juuri hänen on kerrottu ampuneen jo heti ensimmäisessä yhteislaukauksessa maihinnousuyritystä johtaneen luutnantti Carringtonin.

250px-Swertschkoff_Kankkonen.jpg


Halkokarin tapaus teki Kokkolan vapaaehtoisista niin maineikkaita, että keisari Nikolai I antoi heille useita lahjoja ja kunnianosoituksia. Kankkoselle lahjoitettiin muun muassa Pyhän Yrjön hopeamitali ja kaksi kivääriä. Kankkosesta ja kauppaneuvos Donnerista tilattiin keisarin määräyksestä myös vuonna 1856 valmistuneet Wladimir Swertschkoffin maalaamat muotokuvat, jotka sijoitettiin Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen Presidentinlinnaan, missä ne ovat tänäkin päivänä.Presidentti Martti Ahtisaari on kertonut Kankkosen muotokuvan olevan hänen suosikkinsa Presidentinlinnan taideteoksista.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top