Harvinaisia ja erikoisia sotakuvia

Kannattaisi olla hys hys ,etteivät tule hakemaan pois . Brittien laivastolla on sen verran ylpeät perinteet että moinen tappio voisi herättää revanssihenkeä.
Kyllä sille niiden lentotukialukksellekin vitriiniin loppusijoituspaikka löytyy ,jos niikseen tulee. :cool:
 

Englannin laivaston uhatessa takavarikoida Kokkolan satamassa olleet kauppalaivat ja hävittää Halkokarilla sijainneet Kokkolan porvarien varastot kauppaneuvos Anders Donner kokosi noin sadan miehen vapaaehtoisjoukon, joka yhdessä venäläisen sotaväen kanssa onnistui torjumaan englantilaisten maihinnousuveneet niin sanotussa Halkokarin kahakassa 7. kesäkuuta 1854. Vapaaehtoisjoukkoon kuulunut talonpoika Kankkonen oli hylkeenpyytäjänä hankkinut tarkat ampumataidot ja juuri hänen on kerrottu ampuneen jo heti ensimmäisessä yhteislaukauksessa maihinnousuyritystä johtaneen luutnantti Carringtonin.

Katso liite: 36832


Halkokarin tapaus teki Kokkolan vapaaehtoisista niin maineikkaita, että keisari Nikolai I antoi heille useita lahjoja ja kunnianosoituksia. Kankkoselle lahjoitettiin muun muassa Pyhän Yrjön hopeamitali ja kaksi kivääriä. Kankkosesta ja kauppaneuvos Donnerista tilattiin keisarin määräyksestä myös vuonna 1856 valmistuneet Wladimir Swertschkoffin maalaamat muotokuvat, jotka sijoitettiin Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen Presidentinlinnaan, missä ne ovat tänäkin päivänä.Presidentti Martti Ahtisaari on kertonut Kankkosen muotokuvan olevan hänen suosikkinsa Presidentinlinnan taideteoksista.
Taisi olla ensimmäinen laatuaan oleva Suomalainen tarkk-ampuja.. :salut:
 
Löytyyköhän mistään muualta maailmasta Brittilaivastolta vallattua alusta? Kannattaisi olla hys hys ,etteivät tule hakemaan pois . Brittien laivastolla on sen verran ylpeät perinteet että moinen tappio voisi herättää revanssihenkeä.
Ilmeisesti asia on todellakin jäänyt kaivelemaan Brittejä sillä heikäläisten laivastomuseo on kuulemma pyrkinyt neuvottelemaan sen siirrosta heidän omiin kokoelmiinsa. Onneksi Kokkolalaiset ovat kieltäytyneet kohteliaasti ja päättäneet pitää aluksen itsellään. Jääköön se piikiksi Navyn parkkiintuneeseen takapuoleen.
 
Ilmeisesti asia on todellakin jäänyt kaivelemaan Brittejä sillä heikäläisten laivastomuseo on kuulemma pyrkinyt neuvottelemaan sen siirrosta heidän omiin kokoelmiinsa. Onneksi Kokkolalaiset ovat kieltäytyneet kohteliaasti ja päättäneet pitää aluksen itsellään. Jääköön se piikiksi Navyn parkkiintuneeseen takapuoleen.
Kaiveli jo silloin.
Tulivat heti seuraavana vuonna 1855 kostamaan. Pieleenhän sekin meni.

Screenshot_20200129-213217__01.jpg

Screenshot_20200129-212141__01.jpg
 
Löytyyköhän mistään muualta maailmasta Brittilaivastolta vallattua alusta? Kannattaisi olla hys hys ,etteivät tule hakemaan pois . Brittien laivastolla on sen verran ylpeät perinteet että moinen tappio voisi herättää revanssihenkeä.
Britannian suurlähetystön sivuilla oli takavuosina maininta asiasta. Siinä kerrottiin veneen olevan ainoa vihollisen haltuun jäänyt, ja hallussa oleva, brittilaivaston alus. Samassa yhteydessä oli kerrottu Kokkolassa olevista kukista - jossain muistomerkillä käsittääkseni - jotka kuningatar vuosittain kustantaa sinne.
Nämä stoorit ovat tosin kyseisiltä sivuilta kadonneet jo aikaa sitten.
 
Brittiläisten hautakivi Marian hautausmaalla Kokkolassa mikäli jotakuta kiinnostaa käydä katsomassa.

PS. Asun n. parin kilometrin päässä.

IMG_3275+(800x533).jpg

IMG_3274+(800x533).jpg
 
Katso liite: 36832


Halkokarin tapaus teki Kokkolan vapaaehtoisista niin maineikkaita, että keisari Nikolai I antoi heille useita lahjoja ja kunnianosoituksia. Kankkoselle lahjoitettiin muun muassa Pyhän Yrjön hopeamitali ja kaksi kivääriä. Kankkosesta ja kauppaneuvos Donnerista tilattiin keisarin määräyksestä myös vuonna 1856 valmistuneet Wladimir Swertschkoffin maalaamat muotokuvat, jotka sijoitettiin Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen Presidentinlinnaan, missä ne ovat tänäkin päivänä.Presidentti Martti Ahtisaari on kertonut Kankkosen muotokuvan olevan hänen suosikkinsa Presidentinlinnan taideteoksista.

Tuo IL:n kuva pisti miettimään, tietääkö Sale ketä tuo taulu esittää?

d0c8ac827bebd5cb203d9a5a464c36c46c9171312a346aab57ea9fedf9b55e68.jpg

 
Tuo IL:n kuva pisti miettimään, tietääkö Sale ketä tuo taulu esittää?

d0c8ac827bebd5cb203d9a5a464c36c46c9171312a346aab57ea9fedf9b55e68.jpg

Varmasti tietää. Kamera voisi aivan yhtä hyvin olla toisessa kulmassa, kyllä tämä on tarkoituksella näin otettu. :LOL:

Lisäystä:

Tuossa artikkelin videossa Sale oikein näyttää Williamsille, että: "jääppä siihen". Minä seison tässä. Kas näin on hyvä. :ROFLMAO:

Katsokaas kuvaa ja käden liikettä: 1580472702532.png
 

Sotakuvien seasta paljastui yllättävä löytö:
Keskellä talvisodan koettelemaa Helsinkiä seisoo mies, joka saattaa olla näyttelijäsuuruus Christopher Lee


Unkarilainen historianharrastaja törmäsi netissä talvisodan aikaiseen kuvaan, johon kukaan ei ollut kiinnittänyt huomiota: Kuvan keskellä seisoo tiettävästi brittiläinen näyttelijäsuuruus.

ChristopherLee.jpg

Seitsemän vuotta sitten unkarilainen János Nácsa selasi suomalaista SA-kuvapalvelua.
Historiasta kiinnostunut Nácsa etsi kuvia Suomen talvisodassa palvelleista unkarilaisista.

”Vapaaehtoinen”, hän naputteli hakukenttään ja klikkasi tulokset auki.

Ruudulle ilmestyi kuvia monista maista saapuneista vapaaehtoisista.
Yhdessä kuvassa poseerasivat brittiläiset vapaaehtoiset pitkissä paksuissa takeissa Helsingissä.

”Muistin Christopher Leen sanoneen olleensa Suomessa talvisodan aikana.”

Onko tässä Christopher Lee? Kuva: SA-kuva
Nácsa napsautti kuvan auki ja katsoi tarkemmin.

”Yksi mies oli saman näköinen kuin Christopher Lee nuorena.”


Blogia unkariksi kirjoittanut Nácsa julkaisi löydöstään kirjoituksen, mutta lukijoilla ei ollut vastauksia.
Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Nácsa perheineen asuu Suomessa ja on oppinut kielen.

Hän päätti esittää seitsemän vuotta mietityttäneen kuva-arvoituksensa historian harrastajien Facebook-ryhmässä.

Kuvien vertailun jälkeen ryhmässä näytettiin päässeen yhteisymmärrykseen siitä, että kuvassa mitä todennäköisimmin on itse Lee.

Suomalaiset tuntevat pitkän uran näyttelijänä tehneen Christopher Leen (1922–2015) etenkin roolistaan kreivi Draculana lukuisissa filmatisoinneissa, Bond-elokuvan 007 ja kultainen ase pahiksena Scaramangana, Taru sormusten herrasta -saagan Sarumanina ja Tähtien sota -sarjan Kreivi Dookuna. Vuonna 2011 Lee nähtiin Antti J. Jokisen ohjaamassa kauhutrillerissä The Resident.


Mutta mitä teini-ikäinen Lee teki sodanaikaisessa Helsingissä?

Lee oli yksi talvisodassa suomalaisia auttamaan saapuneista brittiläisistä vapaaehtoisista.
Haastatteluissa hän on kertonut vähänlaisesti yksityiskohtia ajastaan Suomessa.

Leen vieraillessa Suomessa vuonna 2002 esittelemässä Taru sormusten herrasta -elokuvia häntä isännöi Antti Toiviainen, joka vastasi silloin elokuvalevitysyhtiö FS-Filmin tiedotuksesta Suomessa.

Päivän menojen jälkeen Lee kertoi isännälleen kokemuksistaan talvisodasta hotelli Kämpin baaritiskillä yömyssyn äärellä.

”He olivat tällainen poikaporukka. He lähtivät vähän kuin seikkailumatkalle ja tulivat Suomeen sillä ajatuksella, että he tulevat nyt auttamaan heikompaa ja pienempää”, Toiviainen muistelee Leen kertoneen.

Lee ja kumppanit päätyivät jonnekin päin Itä-Suomea, jossa heille oli ojennettu sukset. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, etteivät britit osanneet hiihtää alkuunkaan. Lopputulema oli ilmeisesti kiitos kauniista ajatuksesta ja ilmoitus, että he ovat vapaita lähtemään kotimatkalle. Hiihtotaidottomista vapaaehtoisista taisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Näin hän itse kertoi, että se oli vähän tällainen poikien seikkailumatka, joka päättyi sitten aika lyhyeen.”

Toiviaiselle Lee kertoi tarinaa hieman humoristiseen sävyyn.
Se, kuinka tosissaan nuori britti oli tulossa sotimaan Suomen puolesta, jäi epäselväksi.
Todennäköisesti kaveruksilla oli enemmän seikkailumieltä kuin vimmaista taistelutahtoa.

Lee oli siis Suomessa talven 1939–40 aikana. Jäljelle jää kuitenkin vielä se tärkein kysymys: onko vuoden 1940 Helsingissä otetussa kuvassa Lee?

Yhdennäköisyys ainakin on huomattava. Lisäksi Lee oli lähes kaksimetrinen, ja kuvan mies on huomattavasti tovereitaan pitempi.

Vanhojen kuvien vertailujen jälkeen on parasta kysyä asiasta henkilöltä, joka on viettänyt Leen kanssa aikaa muutenkin kuin ruudun kautta.

”Kyllä se niin selkeästi näytti olevan herra siellä takana”, Toiviainen toteaa kuvan nähtyään.

Täysin aukotonta vastausta asiaan ei tulla todennäköisesti koskaan saamaan, mutta tarinassa loksahtavat paikoilleen niin monet yksityiskohdat, ettei sattumalle jää sijaa.

”Aika ilmeiseltä vaikuttaa”, pohtii Toiviainen.

Miksi kuvaa sitten ei ole käytetty lukuisissa Leetä käsittelevissä jutuissa?

Todennäköisesti vastaus on yksinkertainen: media ei ole tiennyt kuvasta.
Ei ennen kuin unkarilainen historianharrastaja János Nácsa oppi suomea ja päätti etsiä vastausta seitsemän vuotta vaivanneeseen kysymykseen.

ChristopherLee.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Back
Top