Unkarilainen historianharrastaja törmäsi netissä talvisodan aikaiseen kuvaan, johon kukaan ei ollut kiinnittänyt huomiota: Kuvan keskellä seisoo tiettävästi brittiläinen näyttelijäsuuruus.
www.hs.fi
Sotakuvien seasta paljastui yllättävä löytö:
Keskellä talvisodan koettelemaa Helsinkiä seisoo mies, joka saattaa olla näyttelijäsuuruus Christopher Lee
Unkarilainen historianharrastaja törmäsi netissä talvisodan aikaiseen kuvaan, johon kukaan ei ollut kiinnittänyt huomiota: Kuvan keskellä seisoo tiettävästi brittiläinen näyttelijäsuuruus.
Seitsemän vuotta sitten unkarilainen
János Nácsa selasi suomalaista SA-kuvapalvelua.
Historiasta kiinnostunut Nácsa etsi kuvia Suomen talvisodassa palvelleista unkarilaisista.
”Vapaaehtoinen”, hän naputteli hakukenttään ja klikkasi tulokset auki.
Ruudulle ilmestyi kuvia monista maista saapuneista vapaaehtoisista.
Yhdessä kuvassa poseerasivat brittiläiset vapaaehtoiset pitkissä paksuissa takeissa Helsingissä.
”Muistin
Christopher Leen sanoneen olleensa Suomessa talvisodan aikana.”
Onko tässä Christopher Lee? Kuva: SA-kuva
Nácsa napsautti kuvan auki ja katsoi tarkemmin.
”Yksi mies oli saman näköinen kuin Christopher Lee nuorena.”
Blogia unkariksi kirjoittanut Nácsa julkaisi löydöstään kirjoituksen, mutta lukijoilla ei ollut vastauksia.
Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Nácsa perheineen asuu Suomessa ja on oppinut kielen.
Hän päätti esittää seitsemän vuotta mietityttäneen kuva-arvoituksensa historian harrastajien Facebook-ryhmässä.
Kuvien vertailun jälkeen ryhmässä näytettiin päässeen yhteisymmärrykseen siitä, että kuvassa mitä todennäköisimmin on itse Lee.
Suomalaiset tuntevat pitkän uran näyttelijänä tehneen Christopher Leen (1922–2015) etenkin roolistaan kreivi Draculana lukuisissa filmatisoinneissa, Bond-elokuvan 007 ja kultainen ase pahiksena Scaramangana, Taru sormusten herrasta -saagan Sarumanina ja Tähtien sota -sarjan Kreivi Dookuna. Vuonna 2011 Lee nähtiin
Antti J. Jokisen ohjaamassa kauhutrillerissä The Resident.
Mutta mitä teini-ikäinen Lee teki sodanaikaisessa Helsingissä?
Lee oli yksi talvisodassa suomalaisia auttamaan saapuneista brittiläisistä vapaaehtoisista.
Haastatteluissa hän on kertonut vähänlaisesti yksityiskohtia ajastaan Suomessa.
Leen vieraillessa Suomessa vuonna 2002 esittelemässä Taru sormusten herrasta -elokuvia häntä isännöi
Antti Toiviainen, joka vastasi silloin elokuvalevitysyhtiö FS-Filmin tiedotuksesta Suomessa.
Päivän menojen jälkeen Lee kertoi isännälleen kokemuksistaan talvisodasta hotelli Kämpin baaritiskillä yömyssyn äärellä.
”He olivat tällainen poikaporukka. He lähtivät vähän kuin seikkailumatkalle ja tulivat Suomeen sillä ajatuksella, että he tulevat nyt auttamaan heikompaa ja pienempää”, Toiviainen muistelee Leen kertoneen.
Lee ja kumppanit päätyivät jonnekin päin Itä-Suomea, jossa heille oli ojennettu sukset. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, etteivät britit osanneet hiihtää alkuunkaan. Lopputulema oli ilmeisesti kiitos kauniista ajatuksesta ja ilmoitus, että he ovat vapaita lähtemään kotimatkalle. Hiihtotaidottomista vapaaehtoisista taisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
”Näin hän itse kertoi, että se oli vähän tällainen poikien seikkailumatka, joka päättyi sitten aika lyhyeen.”
Toiviaiselle Lee kertoi tarinaa hieman humoristiseen sävyyn.
Se, kuinka tosissaan nuori britti oli tulossa sotimaan Suomen puolesta, jäi epäselväksi.
Todennäköisesti kaveruksilla oli enemmän seikkailumieltä kuin vimmaista taistelutahtoa.
Lee oli siis Suomessa talven 1939–40 aikana. Jäljelle jää kuitenkin vielä se tärkein kysymys: onko vuoden 1940 Helsingissä otetussa kuvassa Lee?
Yhdennäköisyys ainakin on huomattava. Lisäksi Lee oli lähes kaksimetrinen, ja kuvan mies on huomattavasti tovereitaan pitempi.
Vanhojen kuvien vertailujen jälkeen on parasta kysyä asiasta henkilöltä, joka on viettänyt Leen kanssa aikaa muutenkin kuin ruudun kautta.
”Kyllä se niin selkeästi näytti olevan herra siellä takana”, Toiviainen toteaa kuvan nähtyään.
Täysin aukotonta vastausta asiaan ei tulla todennäköisesti koskaan saamaan, mutta tarinassa loksahtavat paikoilleen niin monet yksityiskohdat, ettei sattumalle jää sijaa.
”Aika ilmeiseltä vaikuttaa”, pohtii Toiviainen.
Miksi kuvaa sitten ei ole käytetty lukuisissa Leetä käsittelevissä jutuissa?
Todennäköisesti vastaus on yksinkertainen: media ei ole tiennyt kuvasta.
Ei ennen kuin unkarilainen historianharrastaja János Nácsa oppi suomea ja päätti etsiä vastausta seitsemän vuotta vaivanneeseen kysymykseen.