Hemostaatit (Celox, QuikClot jne.)

Kaupungissakin voi tulla yllättävää tarvetta. Juuri oli uutisissa se helsinkiläisessä Alepassa kaulaan puukotettu, kuoli massiivivuotoon käsittääkseni. En tiedä olisiko celox-ruiskusta ollut kaulavaltimon kohdalla iloa, mutta eipä siinä painesidekään oikein ollut auttanut.

Henkilökohtaisesti olisin ehkä enemmän sideharsoon imeytetyn hemostaatin kannalla, kuten joku totesi ketjussa pari sivua aiemmin. Se ruiskuun pakattu aine tarvitsee kuitenkin väistämättä jotakin muuta pysyäkseen paikallaan, joten miksi ei sitten samantien ottaisi samaan ainetta sideharsoon pakattuna? Jos ylipäätään puhutaan vaikkapa keskivartalon lävistävästä vammasta, niin epäilisin, että ruiskulla haavakanavaan puristettu hemostaatti on hyvin äkkiä jossakin rinta-/vatsaontelon sisällä veren kuljettamana eikä tee paljoakaan itse vuodon pysäyttämiseksi. Sideharsossa olevan hemostaatin luulisi pysyvän edes vähän paremmin paikallaan, vaikka silläkin voi olla vaikea saada vaikutusta esim. vuotavaan sisäelimeen.

Ei siitä ainakaan haittaa ole. Hanki tuon kaveriksi vielä ensiside, niin saat hyvän paineen haavaan.

Olen joskus miettinyt, missä määrin pelkkä hemostaattisideharso toimisi tuossa. Vaatinee lähinnä riittävästi pituutta? Osa työnnetään haavan sisään (tai painetaan haavan päälle, jos ei pystytä työntämään sisään haavakanavaan), jokin hansikas tai muu paino vuotokohdan päälle ja sitten kiedotaan samaan tapaan kuin tehtäisiin painesidettä perinteisestä sideharsosta. Useamman välineen kanssa pelaaminen vaatii kuitenkin aina aikaa, kun revitään paketteja auki hampaat irvessä, joten miksi käyttää useampaa kuin on pakko?
 
Henkilökohtaisesti olisin ehkä enemmän sideharsoon imeytetyn hemostaatin kannalla, kuten joku totesi ketjussa pari sivua aiemmin. Se ruiskuun pakattu aine tarvitsee kuitenkin väistämättä jotakin muuta pysyäkseen paikallaan, joten miksi ei sitten samantien ottaisi samaan ainetta sideharsoon pakattuna? Jos ylipäätään puhutaan vaikkapa keskivartalon lävistävästä vammasta, niin epäilisin, että ruiskulla haavakanavaan puristettu hemostaatti on hyvin äkkiä jossakin rinta-/vatsaontelon sisällä veren kuljettamana eikä tee paljoakaan itse vuodon pysäyttämiseksi. Sideharsossa olevan hemostaatin luulisi pysyvän edes vähän paremmin paikallaan, vaikka silläkin voi olla vaikea saada vaikutusta esim. vuotavaan sisäelimeen.



Olen joskus miettinyt, missä määrin pelkkä hemostaattisideharso toimisi tuossa. Vaatinee lähinnä riittävästi pituutta? Osa työnnetään haavan sisään (tai painetaan haavan päälle, jos ei pystytä työntämään sisään haavakanavaan), jokin hansikas tai muu paino vuotokohdan päälle ja sitten kiedotaan samaan tapaan kuin tehtäisiin painesidettä perinteisestä sideharsosta. Useamman välineen kanssa pelaaminen vaatii kuitenkin aina aikaa, kun revitään paketteja auki hampaat irvessä, joten miksi käyttää useampaa kuin on pakko?
Nyt haetaan tarviketta joka toimisi kaikkeen. Oman kokemuksen mukaan tällaiset eivät toimi hyvin missään ja ovat kalliita.
En näe ongelmaa jonka esittelet.
 
Ei siitä ainakaan haittaa ole. Hanki tuon kaveriksi vielä ensiside, niin saat hyvän paineen haavaan.
Kyllä mulla ea pakkaus on aina mukana kun metsurihommissa oon, enkä sahaa koskaan ilman turva asua, mutta aina voi sattua kaikenlaista, tässä kohden iski vain se 'Sulo Vilen' nuukuus koska näitä pitää ostaa 8 kpl että saan joka paikkaan johon katson tarvitsevani näitä, tuo injektori kun on hiukan halvempi kuin tuo side.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Kyllä mulla ea pakkaus on aina mukana kun metsurihommissa oon, enkä sahaa koskaan ilman turva asua, mutta aina voi sattua kaikenlaista, tässä kohden iski vain se 'Sulo Vilen' nuukuus koska näitä pitää ostaa 8 kpl että saan joka paikkaan johon katson tarvitsevani näitä, tuo injektori kun on hiukan halvempi kuin tuo side.
Meitä kouluttanut hoitaja EA1-kurssilla vuonna 2019 opasti moottorisahavammoista tyyliin, että se terä polttaa samalla haavan umpeen, niin ne ei kuulemma oo niin vaarallisia. En kyllä tiedä, en ole koskaan jalkaani sahannut moottorisahalla, saati kyllä muutakaan. :cautious: Kai se tiesi jotain mua enemmän, kun ensiavussa ollut kuulemma töissä kauan. Opetti myös (ainakin silloisten) SPR:n ohjeiden vastaisesti pelkän paineluelvytyksen maallikoille, kun puhaltamatta jättäminen on parempi, ettei mene vahingossa ilmaa vatsaan ja uhri oksenna.
 
Meitä kouluttanut hoitaja EA1-kurssilla vuonna 2019 opasti moottorisahavammoista tyyliin, että se terä polttaa samalla haavan umpeen, niin ne ei kuulemma oo niin vaarallisia. En kyllä tiedä, en ole koskaan jalkaani sahannut moottorisahalla, saati kyllä muutakaan. :cautious: Kai se tiesi jotain mua enemmän, kun ensiavussa ollut kuulemma töissä kauan. Opetti myös (ainakin silloisten) SPR:n ohjeiden vastaisesti pelkän paineluelvytyksen maallikoille, kun puhaltamatta jättäminen on parempi, ettei mene vahingossa ilmaa vatsaan ja uhri oksenna.

Olen itse saanut samaa näkemystä eräältä palomies-sairaankuljettajalta (ei-EA-kouluttaja, kunhan käytiin tutustumassa pelastusaseman toimintaan) viitisen vuotta tuota ajankohtaa aiemmin: "En kiellä [puhaltamista], jos teille on niin opetettu, mutta..." Ja sitten nämä perustelut siitä, että ilma menee usein mahalaukkuun ja siitä voi sitten seurata oksentaminen ja letaali keuhkokuume.

Sinänsä tuo näkemys ei välttämättä ole ihan pielessä. Käskeehän myös HÄKE vain painelemaan, kun soittaja on kouluttamaton maallikko, ja äkillisesti elottomaksi menneellä on usei(mmite)n happea jonkinlainen määrä veressä. Tärkeintä on, että se veri saadaan kiertämään, niin saadaan aivoille joitakin lisäminuutteja. Ja toisaalta, selviytysmistodennäköisyys laskee muutoinkin varsin nopeasti sydämen lakattua pumppaamasta, vaikka kuinka hypittäisiin rintalastan päällä ja puhalleltaisiin suusta-suuhun.

Ehkä suurin ongelma on se, että pitäisi pystyä soveltamaan omaa toimintaa eri tilanteissa. On yksi asia, että joku menee suorilta jaloilta yhtäkkiä elottomaksi. Se on sitten taas kokonaan toinen asia, jos potilas sinertää ensin minuuttitolkulla ennen elottomuutta, ja silloin voisi olla hyvä puhaltaa jo alusta lähtien. Maallikkoa kurssitettaessa on kuitenkin helpointa pitää toimintamallit mahdollisimman suoraviivaisina, ja se sitten näkyy opetussuunnitelmassa.
 
Olen itse saanut samaa näkemystä eräältä palomies-sairaankuljettajalta (ei-EA-kouluttaja, kunhan käytiin tutustumassa pelastusaseman toimintaan) viitisen vuotta tuota ajankohtaa aiemmin: "En kiellä [puhaltamista], jos teille on niin opetettu, mutta..." Ja sitten nämä perustelut siitä, että ilma menee usein mahalaukkuun ja siitä voi sitten seurata oksentaminen ja letaali keuhkokuume.

Sinänsä tuo näkemys ei välttämättä ole ihan pielessä. Käskeehän myös HÄKE vain painelemaan, kun soittaja on kouluttamaton maallikko, ja äkillisesti elottomaksi menneellä on usei(mmite)n happea jonkinlainen määrä veressä. Tärkeintä on, että se veri saadaan kiertämään, niin saadaan aivoille joitakin lisäminuutteja. Ja toisaalta, selviytysmistodennäköisyys laskee muutoinkin varsin nopeasti sydämen lakattua pumppaamasta, vaikka kuinka hypittäisiin rintalastan päällä ja puhalleltaisiin suusta-suuhun.

Ehkä suurin ongelma on se, että pitäisi pystyä soveltamaan omaa toimintaa eri tilanteissa. On yksi asia, että joku menee suorilta jaloilta yhtäkkiä elottomaksi. Se on sitten taas kokonaan toinen asia, jos potilas sinertää ensin minuuttitolkulla ennen elottomuutta, ja silloin voisi olla hyvä puhaltaa jo alusta lähtien. Maallikkoa kurssitettaessa on kuitenkin helpointa pitää toimintamallit mahdollisimman suoraviivaisina, ja se sitten näkyy opetussuunnitelmassa.
On iso todettu, että puhaltaminen on se iso kynnys jota moni ei halua ylittää ja siksi ei elvytä lainkaan.
Lisäksi heikon puhallustekniikan aiheuttama mahaan virtaus ja se tosiasia, että
Uloshengitysilma on "käytettyä" happiköyhää ilmaa. Siksi on jo vuosia "väheksytty" puhaltamista.
 
On iso todettu, että puhaltaminen on se iso kynnys jota moni ei halua ylittää ja siksi ei elvytä lainkaan.
Lisäksi heikon puhallustekniikan aiheuttama mahaan virtaus ja se tosiasia, että
Uloshengitysilma on "käytettyä" happiköyhää ilmaa. Siksi on jo vuosia "väheksytty" puhaltamista.

Myös jonkin tutkimuksen näin että possut selvisivät keskimäärin vähäisemmin aivovaurioin 12 minuutin pysähdyksestä kun hoitona oli pelkkä painelu, vs. painelu+puhallus. Viittaisi siihen että veressä ja keuhkoissa on riittävästi happea valmiiksi (ainakin 12 min asti) eikä kannata keskeyttää pumppausta aivoihin edes puhaltamisen ajaksi.
 
Meitä kouluttanut hoitaja EA1-kurssilla vuonna 2019 opasti moottorisahavammoista tyyliin, että se terä polttaa samalla haavan umpeen, niin ne ei kuulemma oo niin vaarallisia. En kyllä tiedä, en ole koskaan jalkaani sahannut moottorisahalla, saati kyllä muutakaan. :cautious: Kai se tiesi jotain mua enemmän, kun ensiavussa ollut kuulemma töissä kauan. Opetti myös (ainakin silloisten) SPR:n ohjeiden vastaisesti pelkän paineluelvytyksen maallikoille, kun puhaltamatta jättäminen on parempi, ettei mene vahingossa ilmaa vatsaan ja uhri oksenna.
On iso todettu, että puhaltaminen on se iso kynnys jota moni ei halua ylittää ja siksi ei elvytä lainkaan.
Lisäksi heikon puhallustekniikan aiheuttama mahaan virtaus ja se tosiasia, että
Uloshengitysilma on "käytettyä" happiköyhää ilmaa. Siksi on jo vuosia "väheksytty" puhaltamista.
Niin, ilmassa on melkein 4/5 inerttiä typpeä, ja puhaltajan keuhkoissa käydessään ilman happipitoisuus on laskenut 20,9% -> 16% ja sisältää myös elvyttäjän uloshengityksen hiilidioksidin. Elvytettävä ei saa läheskään optimaalista määrää happea suusta suuhun. Tämä oli aika jännä tajuta, kun nuo alkupuhallukset jätettiin ensin pois elvytyksestä ja ehkä sitten kokonaan pois joskus. Olisiko puhallusten tärkein funktio esim hukkuneelle saada keuhkoihin painetta ja vesi ulos, että saa hengitettyä itse?

Mikä muuten on sen laitteen virallinen nimi jolla ilmaa puristellaan manuaalisesti keuhkoihin? Resuscitator lontooksi. Ei ole perehdytetty vaikka olen kursseja käynyt.
 
Niin, ilmassa on melkein 4/5 inerttiä typpeä, ja puhaltajan keuhkoissa käydessään ilman happipitoisuus on laskenut 20,9% -> 16% ja sisältää myös elvyttäjän uloshengityksen hiilidioksidin. Elvytettävä ei saa läheskään optimaalista määrää happea suusta suuhun. Tämä oli aika jännä tajuta, kun nuo alkupuhallukset jätettiin ensin pois elvytyksestä ja ehkä sitten kokonaan pois joskus. Olisiko puhallusten tärkein funktio esim hukkuneelle saada keuhkoihin painetta ja vesi ulos, että saa hengitettyä itse?

Mikä muuten on sen laitteen virallinen nimi jolla ilmaa puristellaan manuaalisesti keuhkoihin? Resuscitator lontooksi. Ei ole perehdytetty vaikka olen kursseja käynyt.
Puhutaan palkeesta, mutta myös Ambusta, joka on vain yksi valmistaja.

Puhaltamisen tarkoitus ei ole sen kummempi kuin saada ilmaa keuhkoihin, mutta kuten sanottua, moni ei halua tehdä sitä vieraalle.
 
Puhaltamisen tarkoitus ei ole sen kummempi kuin saada ilmaa keuhkoihin, mutta kuten sanottua, moni ei halua tehdä sitä vieraalle.

Olen myös koulutusmielessä huomannut että mitä yksinkertaisempi menetelmä, niin sitä helpompi maallikolle oppia, muistaa ja käyttää. Mielellään siis yksinkertaistaa rajusti. Tässä huomattavasti helpompi että "ei hengitä -> pumpataan" kuin ruveta miettimään että pitikös tässä puhaltaa ja mikäs se tahti oli ja pitikö puhaltaa eka vai vika ja pitikö nyt varoa ettei mene mahaan vai.. Tietenkin myös tuo että ei tarvi tehdä mahdollisesti epähygieniseltä tuntuvaa suusta-suuhun -puhaltamista helpottaa elvytykseen ryhtymistä myös, varsinkin jos uhri on joku epäsiisti viina/piikkimäen mies. Tämmöiset jutut mikä aiheuttavat epäröintiä ovat mahdollisesti sellaisia jotka sitten lopulta estävät koko homman aloittamisen, "en tiedä niin parempi kun en tee" jne.

Siinäkin tilanteessa jos olisi todettu että puhaltamisesta olisi pientä teoreettista iloa, voisi silti olla parempi pitää elvytys mahdollisimman simppelinä eli pelkkänä pumppauksena, jos sillä saadaan elvytys tilastollisesti alkamaan useammin / nopeammin. Oletan että tämä on yksi osatekijä noissa nykysuosituksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Olen myös koulutusmielessä huomannut että mitä yksinkertaisempi menetelmä, niin sitä helpompi maallikolle oppia, muistaa ja käyttää. Mielellään siis yksinkertaistaa rajusti. Tässä huomattavasti helpompi että "ei hengitä -> pumpataan" kuin ruveta miettimään että pitikös tässä puhaltaa ja mikäs se tahti oli ja pitikö puhaltaa eka vai vika ja pitikö nyt varoa ettei mene mahaan vai.. Tietenkin myös tuo että ei tarvi tehdä mahdollisesti epähygieniseltä tuntuvaa suusta-suuhun -puhaltamista helpottaa elvytykseen ryhtymistä myös, varsinkin jos uhri on joku epäsiisti viina/piikkimäen mies.

Siinäkin tilanteessa jos olisi todettu että puhaltamisesta olisi pientä teoreettista iloa, voisi silti olla parempi pitää elvytys mahdollisimman simppelinä eli pelkkänä pumppauksena, jos sillä saadaan elvytys tilastollisesti alkamaan useammin / nopeammin. Oletan että tämä on yksi osatekijä noissa nykysuosituksissa.
KIS:in sääntö on hyvä ja toimii.
Suurimmalle osalle kuvaamasi tilanne on stressaava ja monimutkaiset suunnitelmat/prosessit ovat mahdottomia.
Ehdottomasti siis samoilla linjoilla.
 
Kaupungissakin voi tulla yllättävää tarvetta. Juuri oli uutisissa se helsinkiläisessä Alepassa kaulaan puukotettu, kuoli massiivivuotoon käsittääkseni. En tiedä olisiko celox-ruiskusta ollut kaulavaltimon kohdalla iloa, mutta eipä siinä painesidekään oikein ollut auttanut.
Hemostaatti olisi ainakin parantanut mahdollisuuksia selvitä.
Siitähän näissä ensiapu kamoissa on kyse.
Sitten taas voidaan miettiä, että voimakasta hemostaattia kaulavaltimoon, mahtaisi siinä päästä verisuonikirurgilta ärräpää jos toinenkin ja varmaan neurokirurgiakin käytäisiin nykimässä hihasta, vähintään varmuuden vuoksi. Etenkin "irrallisella" hemostaatilla voisin nimittäin kuvitella olevan riski karata verenkierrossa "seuraavan mutkan taakse" sitä laitettaessa ja se olisi kaulavaltimoissa aika harmillista.

Kuten @Huhta totesi, niin oma intuitioni puoltaisi sitä celox-harsoa sopivampana, siltä kannalta että sen voisi kuvitella pitävän tavaran paremmin käyttökohdassaan. Onhan se viheliäistä leikata/repiä pois toki.

Joku EH sitä juuri kommentoi että jossakin oltaisiin menossa takaisin rakeisiin siteen sijaan. Erityistä syytä ei maininnut. Voihan se olla myös hinta/saatavuuskysymys.

Käsitin että pussirakeiden ongelma oli saada syvälle vammaan, varsinkin jos vuotaa reilusti. Injektori tietty helpottaa, mutta onhan siinä vielä toki mahis että runsas vuoto puskee rakeita pois sieltä syvältäkin.
Rakeissa on ongelmana se, että niitä on vaikea saada ainakin sotilailla pysymään syvällä haavassa. Yhtenä huomiona myös, niitä raepusseja avattaessa on ainakin meitä ohjeistettu olemaan varovainen, ettei avaa ihan omien kasvojen alla, jottei vedä mitään sieltä tulevaa pöllähdystä henkeen, koska muuten saa omaan keuhkoverenkiertoonsa sitä.
 
Sitten taas voidaan miettiä, että voimakasta hemostaattia kaulavaltimoon, mahtaisi siinä päästä verisuonikirurgilta ärräpää jos toinenkin ja varmaan neurokirurgiakin käytäisiin nykimässä hihasta, vähintään varmuuden vuoksi. Etenkin "irrallisella" hemostaatilla voisin nimittäin kuvitella olevan riski karata verenkierrossa "seuraavan mutkan taakse" sitä laitettaessa ja se olisi kaulavaltimoissa aika harmillista.

Kuten @Huhta totesi, niin oma intuitioni puoltaisi sitä celox-harsoa sopivampana, siltä kannalta että sen voisi kuvitella pitävän tavaran paremmin käyttökohdassaan. Onhan se viheliäistä leikata/repiä pois toki.


Rakeissa on ongelmana se, että niitä on vaikea saada ainakin sotilailla pysymään syvällä haavassa. Yhtenä huomiona myös, niitä raepusseja avattaessa on ainakin meitä ohjeistettu olemaan varovainen, ettei avaa ihan omien kasvojen alla, jottei vedä mitään sieltä tulevaa pöllähdystä henkeen, koska muuten saa omaan keuhkoverenkiertoonsa sitä.
Toisaalta näen sen potilaan saamisen kirurgin pöydälle elävänä eräänlaisena työvoittona.

Potilas lienee onnellinen jos saa mahdollisuuden leikkurissa.
Mutta on tuossa kirjoittamassasi pointtinsa.
 
Itsellä ollut tuo celox ruisku jokusen vuoden ensiapupakkauksessa.

Nää muuten kannattaa tilata israelfirstaidista... Ovat ainakin olleet paljon halvempia. Samalla sitten näitä iippositeitä. Tuli itse hankittua niitä sen verran että niitä on nyt kotona, repussa, autossa ja missä nyt mahdollista tarvetta voi esiintyä.
 
Sitten taas voidaan miettiä, että voimakasta hemostaattia kaulavaltimoon, mahtaisi siinä päästä verisuonikirurgilta ärräpää jos toinenkin ja varmaan neurokirurgiakin käytäisiin nykimässä hihasta, vähintään varmuuden vuoksi. Etenkin "irrallisella" hemostaatilla voisin nimittäin kuvitella olevan riski karata verenkierrossa "seuraavan mutkan taakse" sitä laitettaessa ja se olisi kaulavaltimoissa aika harmillista.

Kuten @Huhta totesi, niin oma intuitioni puoltaisi sitä celox-harsoa sopivampana, siltä kannalta että sen voisi kuvitella pitävän tavaran paremmin käyttökohdassaan. Onhan se viheliäistä leikata/repiä pois toki.


Rakeissa on ongelmana se, että niitä on vaikea saada ainakin sotilailla pysymään syvällä haavassa. Yhtenä huomiona myös, niitä raepusseja avattaessa on ainakin meitä ohjeistettu olemaan varovainen, ettei avaa ihan omien kasvojen alla, jottei vedä mitään sieltä tulevaa pöllähdystä henkeen, koska muuten saa omaan keuhkoverenkiertoonsa sitä.
Aikoinaan kun ensihoitajan uraa aloittelin, olin celoxin maahantuojan koulutuksessa, niin sanoi ettei keuhkoihin joutumisesta sinällään vaaraa ole, koska celox reagoi vereen, eikä muuhun.

Mutta kyllä mä kannatan harsoja. Semmoinen mullakin on töissä käytössä. Suoritusvarmempaa kaikissa olosuhteissa. Niin quickglot on parempi kuin celox, koska quickglot on taipuisampaa harsona.
 
Celox-tuotteet on myös hyväksytty käytettäviksi kaulan alueen vammoissa, siinä mielessä suurta estettä käytölle ei pitäisi olla.
 
Back
Top