Hornetin nopeus

[baikal]

Eri saiteilla on ollut erilaisia arvioita.

Jos Gripenin fanitusta ja dissausta haluaa seurata, solf.com foorumilla on muutama threadi jossa näitä pyöritellään. Lentotunnin hinta-arvio:

http://www.stratpost.com/gripen-operational-cost-lowest-of-all-western-fighters-janes

Hankintahinnan muistin ilmeisesti väärin, eli liian alas Lightning II . :sen osalta.

Kannattaa muuten ottaa kantaa heikkoihin kohtiin konkretiana eikä fanittaa ylistyssanoilla. Nuo hankintamäärät kannattaa päivittää, ei kuitenkaan valmistajan sivuilta.

Näin on. Eikä noihin sukupolviin kannata liikaa antaa ajatusta, kovasti väljin ottein niitä kuvaillaan, on jos minkälaista speksiä ja vääntöä, onkohan kaikki ihan just vain suorituskykyä vai myyntimiesten sloganeita puettuna osittain insinöörikieleen...hyvin uppoaa.

 

[Juke]

Wiki kertoo nimenomaan tutkan olleen erinomainen;

Wiki ei ole mitään jumalansanaa, ikävä kyllä.

Sitäpaitsi kaikki on suhteellista, verrattuna F-5E:n tutkaan tuo varmaan olikin loistava. Alunperinhän F-5A (ja B) malleissa ei ollut tutkaa ollenkaan, joten kun kehittyneempää F-5E:tä suunniteltiin ja siihen haluttiin tutka, oli tutkalle olemassa varsin tiukat kokorajoitukset. Ja siitä johtuen suorituskyky ja moodien määrä olivat melko rajoitettuja:

http://en.wikipedia.org/wiki/AN/APQ-153

Ja jos katselee kuvia F-20:n ja F-5:n eturungoista niin huomaa että ne ovat liki identtiset, eikä F-20:n tutkaradomi ole ainakaan kovin paljon suurempi:

F-5E:

F-20:

Tämä taas tarkoittaa sitä että edelleenkin tutkan ja sen antennin koko oli melko vaatimaton, ja verrattuna vaikka F-16 tai F/A-18 koneisiin myös tutkan kehityspotentiaali heikompi. F-20:een tarkoitettua tutkaa on kehitetty eteenpäin ja se onkin suunnitteilla pariin kevyeeen harjoituskoneeseen/hävittäjään. Mutta tuo nykyinen malli on paljon kehittyneempi (AESA) kuin liki 30 vuotta sitten tarjolla ollut versio.

F-16, sen radomi on selvästi suurempi:

Niin F-16 radomi on suurempi...mutta nimenomaan nokka oli uudelleen suunniteltu F-20:ssä verrattuna F-5E:hen. Oliko Mobira Cityman 1986 parempi kuin N8 vaan sen takia että se oli isompi ?

Tämä Chuckin lentämä F-20 ei olekaan sama kuin kuvassa yllä...nokka on erilainen;

Täällä dataa tutkasta F-20:ssä; http://www.fas.org/programs/ssp/man/uswpns/air/fighter/f20.html


ote linkistä;

The F-20 was reliable and easy to maintain. Based on comparisons with the average of contemporary international fighters, the F-20 consumed 53 percent less fuel, required 52 percent less maintenance manpower, had 63 percent lower operating and maintenance costs and had four times the reliability.

Täällä väitetään, että ainut syy ettei kukaan ostanut F-20 konetta oli että USAF ei sitä ostanut; http://www.military.cz/usa/air/post_war/f5g/f5g_en.htm

http://www.flightglobal.com/airspace/media/militaryaviation1946-2006cutaways/images/14174/northrop-f-5g-tigershark-cutaway.jpg

 

[BarrelNut]

Tuossa videossa oleva kone on täsmälleen sama kun ylläolevassa kuvassa, eli 82-0062, eri värityksessä vain:

 

[Deeiii]

Oon kans ollut semmoisessa ymmärryksessä, että F-20 jäi hyllylle, kun Reagan salli täysiverisen F-16:n myynnin. Sitä ennen F-20:n kilpailijana oli mm. F-16/79 kepoisemmalla J79-moottorilla ja hiukan karvalakimmalla avioniikalla. Viimeinen niitti oli, kun kylmä sota päättyi ja käytettyjä F-16- ja MiG-29-koneita tuli markkinoille alehinnoin. Jossain vaiheessa kai oli ajatus, että halpis-F-20 olisi varustanut kansalliskaartin tai ilmapuolustuksen yksiköt, mutta sitten vissiin päätettiin, että kun Rahaa On(tm), niin F-16 on helpompi valinta.

Sinänsä F-20 olisi varmaan ollut ihan kelpo peli ajateltuun tarkoitukseen, eli torjunta- ja kevyeksi hävittäjäksi. F-5-koneita kun lentää edelleen, päivitettyinä versioina.

Ainakin allaolevassa (toki mahdollisesti hiukka puolueellisessa) linkissä väitetään, että jopa tuo tutka (APG-67) olisi ollut jopa F-16C:n APG-68-tutkaa parempi ja helpommin päivitettävissä oleva. Originaali-F-5:n kahden M39-tykin korvaaminen yhdellä paremmalla tykillä mahdollisti tutkan asentamisen kauemmaksi nokasta, jolloin antennille saatiin paljon enemmän tilaa ja havaintoetäisyys saatiin vastaamaan APG-68:aa. Muualla tuolla sivustolla väitetään, että aikanaan F-20 olisi ollut silloista F-16C:tä kehittyneempi lentokone. Ehkä tietty "Viperissä" oli enemmän potentiaalia, mene ja tiedä.

http://www.f20a.com/f20radar.htm

Sinänsä mielenkiintoista, että F-20:n kehittäjänä oli Hornetin originaalimallin kehittänyt Northrop. Olisi varmaan ollut mielenkiintoista nähdä, mikä olisi ollut valinta, jos F-20 olisi ollut vielä hengissä kotomaamme päätösten aikaan.

 

[Pantherapardus]

Kun kerta F5-varianteista on keskustelua, niin mainittakoon, että Iranillahan on kanssa siihen pohjautuva kone kehityksessä/tuotannossa (toisen sukupolven Azarakhsh): HESA Saeqeh

http://en.wikipedia.org/wiki/Saeqeh
http://www.irandefence.net/showthread.php?t=8430

 

[BarrelNut]

Sinänsä F-20 olisi varmaan ollut ihan kelpo peli ajateltuun tarkoitukseen, eli torjunta- ja kevyeksi hävittäjäksi. F-5-koneita kun lentää edelleen, päivitettyinä versioina.

Toki, mutta niin olisi moni muukin prototasolle jäänyt hävittäjä historiassa. F-16 oli vaan asiakkaiden mielestä kiinnostavampi.

Ainakin allaolevassa (toki mahdollisesti hiukka puolueellisessa) linkissä väitetään, että jopa tuo tutka (APG-67) olisi ollut jopa F-16C:n APG-68-tutkaa parempi ja helpommin päivitettävissä oleva. Originaali-F-5:n kahden M39-tykin korvaaminen yhdellä paremmalla tykillä mahdollisti tutkan asentamisen kauemmaksi nokasta, jolloin antennille saatiin paljon enemmän tilaa ja havaintoetäisyys saatiin vastaamaan APG-68:aa. Muualla tuolla sivustolla väitetään, että aikanaan F-20 olisi ollut silloista F-16C:tä kehittyneempi lentokone. Ehkä tietty "Viperissä" oli enemmän potentiaalia, mene ja tiedä.

http://www.f20a.com/f20radar.htm

Tuossa kai puhutaan konditionaalissa, eli mitä olisi voinut tapahtua. Jo kaikki siis olisi mennyt kuin strömsössä.

Ainakin tuo kolmas ja viimeinen tehty prototyyppi, 82-0064, on varustettu kahdella M39 tykillä ja pikkuisella radomilla. Ja niinkuin tuo numerosarja kertoo, on se tilattu ilmavoimien taholta vuonna 1982. Tuo proto on esillä California Science Centerissä L.A:ssa.

 

[Juke]

Tuossa videossa oleva kone on täsmälleen sama kun ylläolevassa kuvassa, eli 82-0062, eri värityksessä vain:

Tässä on nyt jotain mätää..miksi kaksi protoa meni rikki ja väitettään koneen aiheuttaneen G-LOCKin...miksei Chuck kokenut G-Lockia...siis hyvä ettei kokenut, mutta miksei ?
Mun silmään tämä siviiliväritetyn koneen nokka näyttää suipommalta..olisiko sitä modattu myöhemmin ?

Alla olevat koneet on eri rekisterissä..mitkä 2 niistä tuhoutui ?

 

[Juke]

Katoppa nyt tätä videota kohdalla 5:30...se on erillainen kuin sotilasvärityksessä ( 1:20 taas sitten kuten sotamaalauksessa...grrr...saatan olla väärässä ).

Ei ole mitenkään poikkeavaa, että protot ovat eri mallisia lopussa ja alussa kehityksen..tässä todella iso muutos.

Myyntiyritykset lopetettiin 1986; http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&NR=1&v=kw9nlgnPq3E

Historiaa;

F5:n moottori painoi jälkipolttimineen 256 kiloa ja vaihto kesti 20 minuuttia ! Koneen rakentamista tuki Kennedyn hallinto.

 

[rukkaskikka]

F-20:ien sarja- ja rekisterinumerot sivun alalaidassa. Valmiiksi rakennettuja prototyyppejä oli kolme 82-0062, 82-0063 ja 82-0064, joista enää viimeisin on jäljellä.

http://www.johnweeks.com/f20/index.html

F-5E:n AN/APQ-159 tutkan tasoantenni on kooltaan 48x28 cm. Pinta-alaltaan (ellipsin pinta-ala = pii*leveyden puolikas*korkeuden puolikas) tuo vastaa halkaisijaltaan 37 cm ympyrää.

http://pachome2.pacific.net.sg/~itm4u/radar.html

Selexin F-5E:hen tarkoitetun Grifo F:n antennin koko on 56x37 cm (vastaa 46 cm ympyrää). Saattaa mahdollisesti viitata Brasilian F-5EM -malliin, jossa tutkaa on siirretty 33 cm taaksepäin ja oikeanpuoleinen tykki poistettu. Selexin F-16:een sopivan Grifo-2000/16 antenni on 74x48 cm (vastaa 60 cm ympyrää).

http://www.selex-sas.com/EN/Common/files/SELEX_Galileo/Products/GRIFO_FAMILY.pdf

F-20:n AN/APG-67:n antenni on 26.2x16.7 tuumaa eli 66,5x42.4 cm vastaten 53 cm ympyrää.

http://www.f20a.com/f20radar.htm

 

[Juke]

F-20:ien sarja- ja rekisterinumerot sivun alalaidassa. Valmiiksi rakennettuja prototyyppejä oli kolme 82-0062, 82-0063 ja 82-0064, joista enää viimeisin on jäljellä.

http://www.johnweeks.com/f20/index.html

F-5E:n AN/APQ-159 tutkan tasoantenni on kooltaan 48x28 cm. Pinta-alaltaan (ellipsin pinta-ala = pii*leveyden puolikas*korkeuden puolikas) tuo vastaa halkaisijaltaan 37 cm ympyrää.

http://pachome2.pacific.net.sg/~itm4u/radar.html

Selexin F-5E:hen tarkoitetun Grifo F:n antennin koko on 56x37 cm (vastaa 46 cm ympyrää). Saattaa mahdollisesti viitata Brasilian F-5EM -malliin, jossa tutkaa on siirretty 33 cm taaksepäin ja oikeanpuoleinen tykki poistettu. Selexin F-16:een sopivan Grifo-2000/16 antenni on 74x48 cm (vastaa 60 cm ympyrää).

http://www.selex-sas.com/EN/Common/files/SELEX_Galileo/Products/GRIFO_FAMILY.pdf

F-20:n AN/APG-67:n antenni on 26.2x16.7 tuumaa eli 66,5x42.4 cm vastaten 53 cm ympyrää.

http://www.f20a.com/f20radar.htm

Onko tutkan teho suoraan verrannollinen sen ympyräksi muutettuun halkaisijaan ?

 

[RistoJ]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni muutama asia:

Hornetin maksiminopeus on rajoittunut lähinnä johtuen kiinteästä ilmanottoaukosta. Sama juttu F-16:n ja JAS 39 Gripenin kanssa. Selvästi yli 2 Machin nopeus vaatii tuon sukupolven koneissa käytännössä muuttuvan ilmanottoaukon. F-22 kykenee yli Mach 2 nopeuteen kiinteällä ilmanottoaukolla koska siinä tehoa on niin paljon enemmän ja ilmanottoaukko on kehittyneempi toimien vähän muuttuvan ilmanottoaukon tapaan. Siltikin sen maksiminopeus jää alle muuttuvalla ilmaottoaukolla varustetuista vanhemman sukupolven koneista (kuten F-15 tai Su-27). Toisaalta jos koneisiin lykätään 8 ohjusta, F-22 karistaa nuo muut kannoiltaan helposti johtuen siitä että aseet kulkevat koneen sisällä.

Toinen juttu on, että maksiminopeudet saavutetaan yleensä useiden minuuttien kiihdytyksen jälkeen täydellä jälkipoltolla hyvin kevyellä kuormalla (yleensä ilman aseita ja muuta kuormaa). Toiminta-aika jää minimaaliseksi (koska täydellä jälkipoltolla polttoainetta riittää noin 10 minuutiksi melkein kaikilla koneilla ja pitää vielä ottaa huomioon nousuihin ja laskuun tarvittava polttoaine) ja hyöty taistelutilanteessa on siksi pieni. Kiihtyvyys on paljon oleellisempi ja siinä Hornet pärjää (erityisesti EPE-moottoreilla kuten meillä olevat versiot) erittäin hyvin oman sukupolvensa koneita vastaan aina lähelle maksiminopeuttaan.

Tositilanteessa koneissa olisi alla aseistusta ja muuta sälää kuten lisäpolttoainetankkeja ja mahdollisesti häirintälähettimiä (jotka Hornetissa on sisäiset toisin kuin monissa muissa koneissa). Maksiminopeudet putoavat radikaalisti ja käytännön nopeudet eivät juuri eroa toisistaan. Erot tulevat kiihtyvyyksissä kuorman kanssa ja kyvyssä kantaa kuormaa ja ne molemmat ovat Hornetissa vähintäänkin hyvät.

 

[Juke]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni muutama asia:

Hornetin maksiminopeus on rajoittunut lähinnä johtuen kiinteästä ilmanottoaukosta. Sama juttu F-16:n ja JAS 39 Gripenin kanssa. Selvästi yli 2 Machin nopeus vaatii tuon sukupolven koneissa käytännössä muuttuvan ilmanottoaukon. F-22 kykenee yli Mach 2 nopeuteen kiinteällä ilmanottoaukolla koska siinä tehoa on niin paljon enemmän ja ilmanottoaukko on kehittyneempi toimien vähän muuttuvan ilmanottoaukon tapaan. Siltikin sen maksiminopeus jää alle muuttuvalla ilmaottoaukolla varustetuista vanhemman sukupolven koneista (kuten F-15 tai Su-27). Toisaalta jos koneisiin lykätään 8 ohjusta, F-22 karistaa nuo muut kannoiltaan helposti johtuen siitä että aseet kulkevat koneen sisällä.

Toinen juttu on, että maksiminopeudet saavutetaan yleensä useiden minuuttien kiihdytyksen jälkeen täydellä jälkipoltolla hyvin kevyellä kuormalla (yleensä ilman aseita ja muuta kuormaa). Toiminta-aika jää minimaaliseksi (koska täydellä jälkipoltolla polttoainetta riittää noin 10 minuutiksi melkein kaikilla koneilla ja pitää vielä ottaa huomioon nousuihin ja laskuun tarvittava polttoaine) ja hyöty taistelutilanteessa on siksi pieni. Kiihtyvyys on paljon oleellisempi ja siinä Hornet pärjää (erityisesti EPE-moottoreilla kuten meillä olevat versiot) erittäin hyvin oman sukupolvensa koneita vastaan aina lähelle maksiminopeuttaan.

Tositilanteessa koneissa olisi alla aseistusta ja muuta sälää kuten lisäpolttoainetankkeja ja mahdollisesti häirintälähettimiä (jotka Hornetissa on sisäiset toisin kuin monissa muissa koneissa). Maksiminopeudet putoavat radikaalisti ja käytännön nopeudet eivät juuri eroa toisistaan. Erot tulevat kiihtyvyyksissä kuorman kanssa ja kyvyssä kantaa kuormaa ja ne molemmat ovat Hornetissa vähintäänkin hyvät.

Tossa F-5 videossa sanottiin samaa ( siis että nopeus ei ole merkittävä tekijä ilmataistelussa )....F-20 kehitettiin jotta MIG-21 "pelko" saataisiin voitettua..be even. F-18L taisi olla 3600 kiloa F/A-18 kevyempi liikkuiko se myös kovempaa...ja tehtiinko niitä ensimmäistäkään ?

 

[RistoJ]

Tossa F-5 videossa sanottiin samaa ( siis että nopeus ei ole merkittävä tekijä ilmataistelussa )....F-20 kehitettiin jotta MIG-21 "pelko" saataisiin voitettua..be even. F-18L taisi olla 3600 kiloa F/A-18 kevyempi liikkuiko se myös kovempaa...ja tehtiinko niitä ensimmäistäkään ?

Niitä vissiin tehtiin tasan yksi lentävä proto:

Siitä en tiedä mahtoiko F-18L lentää kovempaa (siis maksiminopeus) kuin F/A-18. Todennäköisesti se ainakin kiihtyi paremmin keveytensä johdosta. F-18L luultavasti oli hyvä kone, mutta todennäköisesti kalliimpi tuolloin kuin F-16 eikä tarjonnut siihen nähden riittävästi etuja. F-16 kuitenkin oli tuolloin (F-18L:n aikaan) jo laajassa käytössä USA:ssa ja määrät vain lisääntyivät.

 

[Juke]

Nyt oli muuten löytynyt syy F-22 onnettomuuksiin..voisiko F-20 onnettomuuksie syy olla sama...viallinen venttiili painepuvussa.