Juke kirjoitti:
...vaan kevyellä moottorilla jossa jälkipoltin ja se saa painaa noin 50 kg ( 2 x 50 kg ) jolloin molemmat noin 10% koko massasasta.
Termodynamiikassa entalpia määrittelee sen, miten suuren voiman suihkumoottori antaa...siis fysiikan lait. Ei edelleenkään riitä, ei lähellekkään. Ton kokoista airframea ei millään pikkumoottorilla kuljeteta mach kahteen.
Vaikka mä en mikään ilmailualan insinööri olekaan, niin joskus konetekniikan tunneilla näitä ihan laskeskeltiin erikokoisille systeemeille.
Etureunaan tarvitaan kauttaaltaan nikkeli profiili joka ottaa lämmöt vastaan..tätä on keskusteltu jo muilla saiteilla aiemmin ja saadaan toimimaan ( jos halutaan ).
Tää on ihan huuhaata. Titaania on käytetty juuri tähän nimenomaiseen tarkoitukseen keveytensä, kestävyytensä ja pienen lämmönjohtokyvyn vuoksi esim. Mig- kaksvitosessa ja SR- seiskaykkösessä. Nikkelillä on rautaakin korkeampi lämmönjohtavuus puhumattakaan muista negatiivisista ominaisuuksista. Toisin sanoen sen nikkelin alla oleva materiaali lämpenee todella nopeasti samaan lämpötilaan kuin pintamateriaali. Jostain luin, että SR-71 pinnoilta mittailtiin vielä laskeutumisen jälkeenkin 300 Celsiusasteen lämpöjä. Tollanen carbon reinforced plastic ja puuaines on melko kertakäyttökamaa moisessa kyydissä. 1400 astetta kestäviä epäorgaanisia polymeerejä on toki kehitetty, mutta niiden kestävyydestä runkoon aiheutuvissa dynaamisissa kuormituksissa kovissa nopeuksissa mulla ei ole mitään tietoa. Toisin sanoen joku eksoottinen materiaali voi kestää lämpöä hyvinkin, mutta sen käyttöarvo rakennemateriaalina kovassa kuormituksessa on täysi nolla.
Hypersoonisissa nopeuksissa aletaan jo tarvitsemaan lisäsuojaa runkoa vasten puristuvan ilman lämpöä vastaan. Äärimmäisenä esimerkkinä avaruussukkula, jossa oli alumiini/titaanirunkoon liimattuna lämpökeraamilevyjä kauttaaltaan tai sitten nämä uusimmat scramjet- prototyypit.
