Peiper
Majuri
Jättipaukku tuhoaa viimeiset putkimiinat ja sinetöi miinakiellon – puolustusministeriä harmittaa
KOTIMAA 18.8.2015 2:00 Päivitetty: 18.8.2015 5:48
Esa Juntunen
HELSINGIN SANOMAT
Tältä näyttää räjähdeleirin jättimäinen pamaus
Puolustusvoimat tuhoaa vanhoja ammuksia ja miinoja Kittilän massaräjäytysleirillä. HSTV vieraili katsomassa, millaisissa oloissa Suomen viimeiset putkimiinat tuhotaan. Video näyttää jättimäisen räjähdyksen korpimetsässä. Toimittaja, kuvaaja ja leikkaaja: Esa Juntunen HS.
Kuuntele
24 sekuntia myöhemmin taivas jyrähtää. Kasapäin vanhentuneita ilmatorjuntakranaatteja muuttui juuri hetkessä savuksi.
Tästä on kyse
• Ottawan sopimus on yli 160 maata kattava sopimus, joka kieltää henkilömiinat. Taustalla ovat humanitääriset syyt, sillä henkilömiinat pystyvät repimään ihmisen kappaleiksi.
• Näitä miinoja kutsutaan usein myös jalkaväkimiinoiksi. Tällä pyritään tekemään ero siihen, että miinojen kohteena eivät ole siviilit.
• Suomesta tuli sopimuksen jäsen vuoden 2012 alussa. Puolustusvoimat sai neljä vuotta aikaa tuhota miinat.
• Putki- ja sakaramiinoja oli varastossa sopimuksen alkaessa yli miljoona, niistä valtaosa jälkimmäisiä. Sakaramiinat on jo purettu ja kierrätetty, viimeiset putkimiinat räjäytetään tiistaina.
Kittilän Hukkakerossa tehdään tiistaina historiaa, kun Puolustusvoimat laittaa vastaavanlaiseen jättipaukkuun viimeiset putkimiinansa. Sen jälkeen Suomi on täyttänyt velvoitteensa Ottawan sopimuksessa, joka kieltää henkilömiinat.
HS pääsi seuraamaan räjäytysleirin arkea maanantaina, historiallisen paukun aattopäivänä.
Toisesta henkilömiinamallista eli sakaramiinoista on jo aiemmin hankkiuduttu eroon, purkamalla ja kierrättämällä. Putkimiinat sen sijaan poistuvat puolustuspolitiikasta näyttävästi.
”Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut purkaminen. Sen hinta olisi nelinkertainen”, sanoo everstiluutnantti Lasse Raassina.
ESA JUNTUNEN HS
Puolustusvoimat räjäytti vanhentunutta räjähdemateriaalia Kittilän Hukkakerolla maanantaina. Savupilvi näkyy hyvällä säällä turistien suosimalle Levitunturille asti. Samanlainen paukku on luvassa tänään tiistaina.
Putkimiinoja on räjäytetty täällä kolmen vuoden ajan, ja hintalappu on veronmaksajille 220000 euroa. Niiden tuhoaminen ei ole yksinomaan syy, miksi kolmisenkymmentä miestä tekee raskasta työtä korvessa.
Yksinäisen vaaran laella pidetään kesäisin massaräjäytysleiri, jossa tuhotaan käytöstä poistettuja räjähteitä ja ammuksia. Näin on tehty vuodesta 1988 lähtien.
Kokonaisuudessaan noin kuukauden kestävä leiri pidetään silloin, kun seutu ei ole täynnä talviurheilijoita. Turistien suosiman Levitunturin näkee juuri ja juuri leirin korkeimmista paikoista.
Tänä vuonna reippaan puolentoista viikon aikana posautetaan noin 1,2 miljoonaa kiloa tavaraa.
”Räjähteetkin vanhenevat. Niissä on parasta ennen päiväys.”
Homma on hikistä. Aamupäivän ajan painavia lasteja kasataan vaaran laelle. Iltapäivällä läheisessä suojakorsussa painetaan nappia ja 30000 kiloa räjähdeainetta aktivoituu.
”Kiinassa räjähti se kemikaalivarasto. Luin, että se vastasi noin 21000 kiloa TNT:tä”, Raassina vertaa.
ESA JUNTUNEN HS
Everstiluutnantti Lasse Raassina näyttää tuhottavia putkimiinoja Kittilän Hukkakeron massaräjäytysleirillä. Kuvassa vasemmalla on putkimiina M68, oikealla putkimiina M43.
Ottawan sopimuksen sinetöivässä räjähdyksessä haihtuu ilmaan neljätuhatta putkimiinaa. Moni muistaa miinat varusmiespalveluksestaan, mutta sotilaat eivät aio vuodattaa kyyneleitä.
”Me toteutamme meille annettua tehtävää, emmekä ota kantaa siihen, mitä räjähteitä täällä hävitetään. Kaikki panokset ovat hyvin pitkälle samanlaisia”, Raassina kuvailee.
Henkilömiinoista luopumista edelsi kova poliittinen vääntö. Perussuomalaiset puolusti miinoja, joten räjäytys on puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan ”suruliputuspäivä”.
”Haikea olo, että tällainen hyvin tehokas ja halpa kotimainen puolustusase tuhotaan poliittisista syistä, mutta me elämme demokratiassa”, hän sanoo.
Eduskunta päätyi äänestyksen jälkeen puoltamaan Ottawan sopimusta vuonna 2011. Niinistön mukaan puolueen kanta on yhä se, että liittyminen oli virhe, mutta asialle ei voida tehdä mitään tällä hallituskaudella.
ESA JUNTUNEN HS
Tarkkailukorsu on kaivettu maan alle ja se on lähin paikka, mistä räjäytyksiä Hukkakeron leirillä tarkkaillaan, alle kilometrin päästä.
Ministeri aikoo käynnistää selvityksen, miten sopimusta on noudatettu etenkin muissa EU-maissa ja kuinka nykyteknologialla saavutetaan vastaava ”miinapelote”. Puolustusvoimat on jo hankkinut muun muassa lennokkeja ja pimeänäkölaitteita aluevalvontakyvyn ylläpitämiseen.
Niin ikään viuhkapanoksen käyttäminen on sallittua. Lisäksi 16000 henkilömiinaa jätetään silti koulutuskäyttöön.
”Tästä oikeudesta on pidettävä kiinni. Jalkaväkimiinat eivät ole katoamassa taistelukentiltä, ja Venäjä ei ole sopimuksessa.”
Niinistö arvioi, että Suomen miinakeskusteluun vaikuttivat turhan paljon vastaavien aseiden käyttö kehitysmaasodissa, jossa sinne sun tänne jätetyt henkilömiinat silpoivat siviilejä.
Palataan Hukkakerolle. Poro on toikkaroinut räjäytysalueen lähellä. Mahtaa sillä hetken korvissa soida, leirissä virnistellään.
Puolustusvoimat on kuitenkin tarkkana turvasäännöksistä ja räjäytysaluetta kiertää poroaita. Alueen asukkaille tiedotetaan aktiivisesti leiristä, päästöjäkin seurataan tarkasti.
ESA JUNTUNEN HS
Everstiluutnantti Lasse Raassina tutkii massaräjäytyksen jälkeen kuoppaa, joka on kolmen majurin syvyinen ja näyttää aivan Marsin pinnalta.
"Suurimmat riskit ovat metsäpalot, liikenneonnettomuudet ja työtapaturmat", everstiluutnantti Raassina kertoo.
Räjähdyksestä johtuvia henkilövahinkoja ei ole leirin liki 30-vuotisen historian aikana sattunut kertaakaan. Kapeilla metsäteillä ajaessa saa olla varuillaan: poroja seisoo siellä sun täällä.
Hukkakeron vaaran laki tosin näyttää paukun jälkeen kuin Mars-planeetan pinnalta. Kaivinkone kerää magneetin avulla metalliosia, jotka lähetetään kierrätettäväksi.
Sitten kuoppa täytetään tulevien päivien räjäytyksiä varten. Sama sykli toistuu, vuodesta toiseen, oli mukana historiallisia miinoja tai ei. Siinä samassa on syntynyt oma mittayksikkökin:
”Sanotaan, että syntyy kolmen majurin syvyinen kuoppa”, Raassina pohtii kuopan reunalla.
Suomi ja sopimus
1997. Ottawan sopimus valmistui. Se astui voimaan virallisesti kaksi vuotta myöhemmin.
2004. Suomi hyväksyi linjauksen sopimukseen liittymisestä.
2011. Eduskunta äänesti sopimukseen liittymisestä äänin 110-47. Sopimusta arvostelivat etenkin perussuomalaiset ja kokoomus.
2012. Suomi liittyi lopulta sopimukseen virallisesti. Miinojen tuhoaminen alkoi saman tien.
2015. Viimeiset putkimiinat räjäytetään Kittilän massaräjäytysleirillä.
2016. Virallinen takaraja miinojen tuhoamiselle. Puolustusvoimat on kuitenkin tuhonnut miinat hyvissä ajoin.
http://maanpuolustus.net/forums/kotimaan-uutiset.2/create-thread
KOTIMAA 18.8.2015 2:00 Päivitetty: 18.8.2015 5:48
Esa Juntunen
HELSINGIN SANOMAT
Tältä näyttää räjähdeleirin jättimäinen pamaus
Puolustusvoimat tuhoaa vanhoja ammuksia ja miinoja Kittilän massaräjäytysleirillä. HSTV vieraili katsomassa, millaisissa oloissa Suomen viimeiset putkimiinat tuhotaan. Video näyttää jättimäisen räjähdyksen korpimetsässä. Toimittaja, kuvaaja ja leikkaaja: Esa Juntunen HS.
Kuuntele
- Massiivinen tulipallo valaisee horisontin. Koivut heilahtelevat paineaallosta kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevalla tarkkailupaikalla. On hiljaista, sillä ääni tulee jäljessä.
24 sekuntia myöhemmin taivas jyrähtää. Kasapäin vanhentuneita ilmatorjuntakranaatteja muuttui juuri hetkessä savuksi.
Tästä on kyse
• Ottawan sopimus on yli 160 maata kattava sopimus, joka kieltää henkilömiinat. Taustalla ovat humanitääriset syyt, sillä henkilömiinat pystyvät repimään ihmisen kappaleiksi.
• Näitä miinoja kutsutaan usein myös jalkaväkimiinoiksi. Tällä pyritään tekemään ero siihen, että miinojen kohteena eivät ole siviilit.
• Suomesta tuli sopimuksen jäsen vuoden 2012 alussa. Puolustusvoimat sai neljä vuotta aikaa tuhota miinat.
• Putki- ja sakaramiinoja oli varastossa sopimuksen alkaessa yli miljoona, niistä valtaosa jälkimmäisiä. Sakaramiinat on jo purettu ja kierrätetty, viimeiset putkimiinat räjäytetään tiistaina.
Kittilän Hukkakerossa tehdään tiistaina historiaa, kun Puolustusvoimat laittaa vastaavanlaiseen jättipaukkuun viimeiset putkimiinansa. Sen jälkeen Suomi on täyttänyt velvoitteensa Ottawan sopimuksessa, joka kieltää henkilömiinat.
HS pääsi seuraamaan räjäytysleirin arkea maanantaina, historiallisen paukun aattopäivänä.
Toisesta henkilömiinamallista eli sakaramiinoista on jo aiemmin hankkiuduttu eroon, purkamalla ja kierrättämällä. Putkimiinat sen sijaan poistuvat puolustuspolitiikasta näyttävästi.
”Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut purkaminen. Sen hinta olisi nelinkertainen”, sanoo everstiluutnantti Lasse Raassina.
ESA JUNTUNEN HS
Puolustusvoimat räjäytti vanhentunutta räjähdemateriaalia Kittilän Hukkakerolla maanantaina. Savupilvi näkyy hyvällä säällä turistien suosimalle Levitunturille asti. Samanlainen paukku on luvassa tänään tiistaina.
Putkimiinoja on räjäytetty täällä kolmen vuoden ajan, ja hintalappu on veronmaksajille 220000 euroa. Niiden tuhoaminen ei ole yksinomaan syy, miksi kolmisenkymmentä miestä tekee raskasta työtä korvessa.
Yksinäisen vaaran laella pidetään kesäisin massaräjäytysleiri, jossa tuhotaan käytöstä poistettuja räjähteitä ja ammuksia. Näin on tehty vuodesta 1988 lähtien.
Kokonaisuudessaan noin kuukauden kestävä leiri pidetään silloin, kun seutu ei ole täynnä talviurheilijoita. Turistien suosiman Levitunturin näkee juuri ja juuri leirin korkeimmista paikoista.
Tänä vuonna reippaan puolentoista viikon aikana posautetaan noin 1,2 miljoonaa kiloa tavaraa.
”Räjähteetkin vanhenevat. Niissä on parasta ennen päiväys.”
Homma on hikistä. Aamupäivän ajan painavia lasteja kasataan vaaran laelle. Iltapäivällä läheisessä suojakorsussa painetaan nappia ja 30000 kiloa räjähdeainetta aktivoituu.
”Kiinassa räjähti se kemikaalivarasto. Luin, että se vastasi noin 21000 kiloa TNT:tä”, Raassina vertaa.
ESA JUNTUNEN HS
Everstiluutnantti Lasse Raassina näyttää tuhottavia putkimiinoja Kittilän Hukkakeron massaräjäytysleirillä. Kuvassa vasemmalla on putkimiina M68, oikealla putkimiina M43.
Ottawan sopimuksen sinetöivässä räjähdyksessä haihtuu ilmaan neljätuhatta putkimiinaa. Moni muistaa miinat varusmiespalveluksestaan, mutta sotilaat eivät aio vuodattaa kyyneleitä.
”Me toteutamme meille annettua tehtävää, emmekä ota kantaa siihen, mitä räjähteitä täällä hävitetään. Kaikki panokset ovat hyvin pitkälle samanlaisia”, Raassina kuvailee.
Henkilömiinoista luopumista edelsi kova poliittinen vääntö. Perussuomalaiset puolusti miinoja, joten räjäytys on puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan ”suruliputuspäivä”.
”Haikea olo, että tällainen hyvin tehokas ja halpa kotimainen puolustusase tuhotaan poliittisista syistä, mutta me elämme demokratiassa”, hän sanoo.
Eduskunta päätyi äänestyksen jälkeen puoltamaan Ottawan sopimusta vuonna 2011. Niinistön mukaan puolueen kanta on yhä se, että liittyminen oli virhe, mutta asialle ei voida tehdä mitään tällä hallituskaudella.
ESA JUNTUNEN HS
Tarkkailukorsu on kaivettu maan alle ja se on lähin paikka, mistä räjäytyksiä Hukkakeron leirillä tarkkaillaan, alle kilometrin päästä.
Ministeri aikoo käynnistää selvityksen, miten sopimusta on noudatettu etenkin muissa EU-maissa ja kuinka nykyteknologialla saavutetaan vastaava ”miinapelote”. Puolustusvoimat on jo hankkinut muun muassa lennokkeja ja pimeänäkölaitteita aluevalvontakyvyn ylläpitämiseen.
Niin ikään viuhkapanoksen käyttäminen on sallittua. Lisäksi 16000 henkilömiinaa jätetään silti koulutuskäyttöön.
”Tästä oikeudesta on pidettävä kiinni. Jalkaväkimiinat eivät ole katoamassa taistelukentiltä, ja Venäjä ei ole sopimuksessa.”
Niinistö arvioi, että Suomen miinakeskusteluun vaikuttivat turhan paljon vastaavien aseiden käyttö kehitysmaasodissa, jossa sinne sun tänne jätetyt henkilömiinat silpoivat siviilejä.
Palataan Hukkakerolle. Poro on toikkaroinut räjäytysalueen lähellä. Mahtaa sillä hetken korvissa soida, leirissä virnistellään.
Puolustusvoimat on kuitenkin tarkkana turvasäännöksistä ja räjäytysaluetta kiertää poroaita. Alueen asukkaille tiedotetaan aktiivisesti leiristä, päästöjäkin seurataan tarkasti.
ESA JUNTUNEN HS
Everstiluutnantti Lasse Raassina tutkii massaräjäytyksen jälkeen kuoppaa, joka on kolmen majurin syvyinen ja näyttää aivan Marsin pinnalta.
"Suurimmat riskit ovat metsäpalot, liikenneonnettomuudet ja työtapaturmat", everstiluutnantti Raassina kertoo.
Räjähdyksestä johtuvia henkilövahinkoja ei ole leirin liki 30-vuotisen historian aikana sattunut kertaakaan. Kapeilla metsäteillä ajaessa saa olla varuillaan: poroja seisoo siellä sun täällä.
Hukkakeron vaaran laki tosin näyttää paukun jälkeen kuin Mars-planeetan pinnalta. Kaivinkone kerää magneetin avulla metalliosia, jotka lähetetään kierrätettäväksi.
Sitten kuoppa täytetään tulevien päivien räjäytyksiä varten. Sama sykli toistuu, vuodesta toiseen, oli mukana historiallisia miinoja tai ei. Siinä samassa on syntynyt oma mittayksikkökin:
”Sanotaan, että syntyy kolmen majurin syvyinen kuoppa”, Raassina pohtii kuopan reunalla.
Suomi ja sopimus
1997. Ottawan sopimus valmistui. Se astui voimaan virallisesti kaksi vuotta myöhemmin.
2004. Suomi hyväksyi linjauksen sopimukseen liittymisestä.
2011. Eduskunta äänesti sopimukseen liittymisestä äänin 110-47. Sopimusta arvostelivat etenkin perussuomalaiset ja kokoomus.
2012. Suomi liittyi lopulta sopimukseen virallisesti. Miinojen tuhoaminen alkoi saman tien.
2015. Viimeiset putkimiinat räjäytetään Kittilän massaräjäytysleirillä.
2016. Virallinen takaraja miinojen tuhoamiselle. Puolustusvoimat on kuitenkin tuhonnut miinat hyvissä ajoin.
http://maanpuolustus.net/forums/kotimaan-uutiset.2/create-thread
) toimivat paremmin.
