Asiantuntija: Salaisia papereita vuotanut myyrä otti "äärimmäisen ison riskin"
22.12.2017
Puolustusvoimat ja valtiojohto hätkähtivät salaisten asiakirjojen päätymisestä Helsingin Sanomiin.
Helsingin Sanomien julkaisemat erittäin salaiset asiakirjat paljastavat vuotajan. Lähdesuojan vuoksi lehti ei voi näyttää asiakirjoja poliisille.
Suuri osa Helsingin Sanomien viime viikolla julkaisemista erittäin salaisista puolustusvoimien asiakirjoista on peräisin vuosilta 2003-2010, jolloin yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Risto Volanen (kesk) toimi valtioneuvoston kansliapäällikkönä.
Volanen kertoo Talouselämälle, että salaisimpia, ensimmäisen suojaustason asiakirjoja tuli pääministerin luettavaksi hyvin harvoin. Näitä erittäin salaisia papereita ei hänen mukaansa jäänyt kansliaan, vaan kaikki piti antaa pois.
”Ne luettiin ja luovutettiin takaisin sille henkilölle, siis puolustusvoimien edustajalle, joka sen virkaan kuuluvalla tavalla antoi luettavaksi joko henkilökohtaisesti tai hyvin suppeassa kokouksessa.”
Volasen mukaan erittäin salaisia papereita liikkui ainoastaan paperikopioina, joita kuljetettiin mustassa kirjekuoressa.
”Ne asiakirjat olivat vain paperilla, ja ne koottiin pois (lukemisen jälkeen). Hakkerointi ei tule kysymykseen”, Volanen sanoo, mutta lisää ettei hän ole perillä siitä, kuinka moni henkilö pystyi näkemään papereita puolustusvoimien sisällä.
Volanen ei halua keskustella vuotajan mahdollisista motiiveista, koska niiden kommentointi kuuluu hänen mukaansa edelleen virkasalaisuuden piiriin.
"Punaleimapornoa"
Amiraali Juhani Kaskeala toimi puolustusvoimien komentajana 2001-2009, eli hän on myös todennäköisesti nähnyt Helsingin Sanomille vuodettuja asiakirjoja. Hän kertoo järkyttyneensä vuodosta.
"Tiedustelujärjestelmän salattavuus on itseisarvo, koska mitä enemmän vastapuoli tietää meidän tiedustelusta sitä helpompi sen on toimia salassa. Tiedustelun toimintakyky heikkenee aina, jos sen ominaisuuksia paljastuu", Kaskeala sanoo.
Hän antaa Helsingin Sanomille tiedustelujutuista sekä moitteita että kiitoksia: "Lauantain paljastukset olivat sisällöltään epärelevanttia 'punaleimapornoa'. Sen sijaan tiistain ja keskiviikon jatkojutut olivat asiallisia."
Kaskeala kertoo, että hänen aktiiviaikanaan "erittäin salaisten" papereiden jakelun laajuus riippui aiheesta, mutta siinä oli normaalisti 7-15 henkeä. Jokainen asiakirja oli merkitty tietyn henkilön luettavaksi, ja lukijalta vaadittiin myös henkilökohtainen kuittaus.
"Kyllä siellä Hesarin papereissakin täytyisi olla se koodi, ellei niitä ole kopiointivaiheessa peitetty", Kaskeala sanoo. Hänkin korostaa, ettei erittäin salaisten asiakirjojen hakkerointi ole mahdollista, koska niitä ei saanut käsitellä elektronisesti.
"Kotoperäinen juttu"
Viestintäalan yrittäjä Markku Mantila toimi valtioneuvoston viestintäjohtajana 2014-2017. Valtioneuvoston kansliassa Mantila koulutti valtion virkamiesjohtoa mm. tunnistamaan Venäjän ja muiden ulkovaltojen informaatiovaikuttamista.
Helsingin Sanomien jutuissa ei hänen mielestään näy merkkejä Venäjän toiminnasta: "Tämä on ihan kotoperäinen juttu. Jos vaikka naapurimaa idästä saisi haltuunsa tuollaisia asiakirjoja, niin ne olisi kyllä kovin hiljaa, että heillä on niitä."
Mantilan mukaan vuotaja on ottanut "äärettömän ison riskin", koska hän tietää paljastuvansa, jos paperit päätyvät poliisille. ”Pidän selvänä, että vuotaja löytyy, ja hän on aika ylhäällä suomalaisessa järjestelmässä – kyllä voidaan puhua myyrästä mun mielestäni.”
Vuotajan motiivi voi Mantilan mukaan olla joko vaikuttaminen Suomen presidentinvaaleihin tai tiedustelulakiin: "Ehkä joku porukka haluaa hämmentää tiedustelulainsäädännön uudistusta."
Helsingin Sanomat on vakuuttanut, että se pitää kiinni lähdesuojasta eikä luovuta hallussaan olevia asiakirjoja poliisiin tutkittavaksi.
"Tulee sikäli mielenkiintoinen tutkinta, että Hesari todennäköisesti tietää, kuka on maanpetoksellista toimintaa harjoittanut”, Juhani Kaskeala sanoo.