Huoltopataljoonia ja -rykmenttejä vaiko ihan jotain muuta

Iso-Mursu

Respected Leader
BAN

Artikkelin aluksi asetetaan perusteluiden jälkeen tarkasteltavat peruskysymykset. "Mikä on siis huoltojärjestelmämme suorituskyky tänään? Mitä huollossa oikein tapahtuu, kun keskusteluissa mainitaan huoltopataljoonat, huoltorykmentit, palvelukeskukset ja strategiset kumppanuudet? Jos tarvetta muutokselle on, niin miksi huoltojärjestelmästämme on muotoutunut nykyisen kaltainen? Ennen kaikkea, mihin huoltojärjestelmämme tulisi tulevaisuudessa kyetä - ja millainen se mahdollisesti vuonna 2020 olisi? Tässä artikkelissa tarkastellaan puolustusvoimien huoltojärjestelmän kehittymistä itsenäisyytemme alkuajoista nykypäivään ja aina 2020-1uvulle.
 
1. onko tehty huollon harjoituksia suuressa mittakaavassa? siis muuten kuin paperilla.
2. käyttääkö PV asevelvollisuudessa (siis reservissä) ammattitaitoa hyödyksi ja päivittääkö heidän ammattitaitoaan? esim: siviili autoasentajat ovat kriisissä selvillä PV kalustosta (myös telavehkeet), elektroniikka ammattilaiset on tietysti kertausharjoituksissa oppineet huoltoa PV:n elektroniikalle (alajaottelu?), siviilin traktori( maanviljelijät) ja maanrakennus kuskit ovat tietenkin huollolle ja pioneereille varattuja vai ? Hydauliikka asentajat, sähkömiehet, hitsarit parsimassa PVn kalustoa, kokit ovat kerranneet PV:n kriisiajan ruokailut, kylmälaiteasentajat, rengasfirman korjaajat. Mites nuo moottorikelkka harrastajat, enduron ajajat, jne...
 
1. onko tehty huollon harjoituksia suuressa mittakaavassa? siis muuten kuin paperilla.
2. käyttääkö PV asevelvollisuudessa (siis reservissä) ammattitaitoa hyödyksi ja päivittääkö heidän ammattitaitoaan? esim: siviili autoasentajat ovat kriisissä selvillä PV kalustosta (myös telavehkeet), elektroniikka ammattilaiset on tietysti kertausharjoituksissa oppineet huoltoa PV:n elektroniikalle (alajaottelu?), siviilin traktori( maanviljelijät) ja maanrakennus kuskit ovat tietenkin huollolle ja pioneereille varattuja vai ? Hydauliikka asentajat, sähkömiehet, hitsarit parsimassa PVn kalustoa, kokit ovat kerranneet PV:n kriisiajan ruokailut, kylmälaiteasentajat, rengasfirman korjaajat. Mites nuo moottorikelkka harrastajat, enduron ajajat, jne...

1. on

2. Todella paljon, tämä tosin riippuu myös omasta aktiivisuudesta.
 
Itse olen sijoitettuna logistiikkarykmenttiin ja ainakin "ensiportaan" väki sekä harjoittelee kohtuu paljon että on pitkälti valikoitunut siviiliosaamisensa puolesta. Lisäksi aboriginaalit eli kantaväestö aktiivisesti kyselee ja keskustelee logistiikan hoitamisesta ja on aidosti kiinnostunut siviilipuolen trendeistä ja tavoista toimia. Huollon roolia on nostettu merkittävästi sen 15 vuoden aikana minä olen ollut sinne sijoitettuna, mikä näkyy harjoitusten hengessä ja annissa sekä resuille että aboriginaaleille. Lisäksi kouluttajien taso ja osaaminen noussut.
 
Kuten yllä sanottu, valmius rynkky kourassa on 10% sitä terävintä kärkeä.

Muu 90% ei saa ihan sellaista julkisuutta.
 
Itse olen sijoitettuna logistiikkarykmenttiin ja ainakin "ensiportaan" väki sekä harjoittelee kohtuu paljon että on pitkälti valikoitunut siviiliosaamisensa puolesta. Lisäksi aboriginaalit eli kantaväestö aktiivisesti kyselee ja keskustelee logistiikan hoitamisesta ja on aidosti kiinnostunut siviilipuolen trendeistä ja tavoista toimia. Huollon roolia on nostettu merkittävästi sen 15 vuoden aikana minä olen ollut sinne sijoitettuna, mikä näkyy harjoitusten hengessä ja annissa sekä resuille että aboriginaaleille. Lisäksi kouluttajien taso ja osaaminen noussut.

Logistiikkaupseeri-lehdestä voi bongailla jotakin huollon nykyisistä tuulista. Linkin takana lehdet vuodelta 2012 alkaen. Uusi numero ilmestyy listalle aina seuraavan ilmestyessä.

Lehtiarkisto

E...

Samasta lähteestä löytyy myös aihepiiriä käsittelevä kirja:

Huoltopäällikkö 2016
 
Viimeksi muokattu:
Ite tuossa kerkesin tavailla uudesta huoltokomppaniasta ja pataljoonasta.

Oli vihdoin ainakin tekijöiden määrää lisätty
 
Trakori-(koukkulaiteella)peräkärry yhdistelmä kysymyksiä:
1. Valtaosa suomen siviilipuolen vaihtolaivoista on vaijeri mallia (ei koukkusovitetta). Onko PV koukkulaitteeseen olemassa "adapteria" käyttää vaijeri-vaihtolavaa vai onnistuuko se ilmankin?
2. Yksikkö kuljetuksissa on suomessa huomattavan suuri määrä kontteja (merikontti 20 jalkaa). Onko näille kehitetty PV:n käsittelyyn traktorin peräkärryllä sovitteita. Kontin pohjan "crossmemberit"/ poikittaispalkit varmaan aiheuttavat hieman hankaluutta. Irto liukukisko tai jotain? Ajatuksena on molemmissa, että koukku-sovitteiset kontit loppuvat kesken/ tuhoutuvat.
 
Kriisitilanteessa käytetään valtaosin siviilimaalimasta otettuja ajoneuvoja logistiikan pyörittämiseen.
 
ymmärsinkö oikein, ettei PV ole tähän varustautunut... minusta siviilipuolen kopat täytyy saadaa siirrettyä joka tasolla myös PV:n laitteilla tai ainakin lähimpänä lopullista paikkaa..
 
E pressistä:

Artikkelin aluksi asetetaan perusteluiden jälkeen tarkasteltavat peruskysymykset. "Mikä on siis huoltojärjestelmämme suorituskyky tänään? Mitä huollossa oikein tapahtuu, kun keskusteluissa mainitaan huoltopataljoonat, huoltorykmentit, palvelukeskukset ja strategiset kumppanuudet? Jos tarvetta muutokselle on, niin miksi huoltojärjestelmästämme on muotoutunut nykyisen kaltainen? Ennen kaikkea, mihin huoltojärjestelmämme tulisi tulevaisuudessa kyetä - ja millainen se mahdollisesti vuonna 2020 olisi? Tässä artikkelissa tarkastellaan puolustusvoimien huoltojärjestelmän kehittymistä itsenäisyytemme alkuajoista nykypäivään ja aina 2020-1uvulle.
Tästäpäs lisää.
E pressi on ihan hyvä kanava katsella uutisia:
https://www.epressi.com/tiedotteet/...DESC&customer=&p11323=4&category11323=&kieli=
 
Löytyykö vastauksia?
Traktori-(koukkulaiteella)peräkärry yhdistelmä kysymyksiä:
1. . Onko PV koukkulaitteeseen olemassa "adapteria" käyttää vaijeri-vaihtolavaa vai onnistuuko se ilmankin?
2. Yksikkö kuljetuksissa on suomessa huomattavan suuri määrä kontteja (merikontti 20 jalkaa). Onko näille kehitetty PV:n käsittelyyn traktorin peräkärryllä sovitteita. Kontin pohjan "crossmemberit"/ poikittaispalkit varmaan aiheuttavat hieman hankaluutta. Irto liukukisko tai jotain? Ajatuksena on molemmissa, että koukku-sovitteiset kontit loppuvat kesken/ tuhoutuvat.
 
2. Todella paljon, tämä tosin riippuu myös omasta aktiivisuudesta.
Oman kokemuksen mukaan, ei niin aktiivinen tuttavapiiri (eri alojen inssejä, kokkeja, rekkakuskeja, lentäjiä) ovat kaikki edelleen intin papereissa opiskelijoita. Kynnys lähteä käymään aluetoimistolla on monelle turhan suuri.
 
Löytyykö vastauksia?
Traktori-(koukkulaiteella)peräkärry yhdistelmä kysymyksiä:
1. . Onko PV koukkulaitteeseen olemassa "adapteria" käyttää vaijeri-vaihtolavaa vai onnistuuko se ilmankin?
2. Yksikkö kuljetuksissa on suomessa huomattavan suuri määrä kontteja (merikontti 20 jalkaa). Onko näille kehitetty PV:n käsittelyyn traktorin peräkärryllä sovitteita. Kontin pohjan "crossmemberit"/ poikittaispalkit varmaan aiheuttavat hieman hankaluutta. Irto liukukisko tai jotain? Ajatuksena on molemmissa, että koukku-sovitteiset kontit loppuvat kesken/ tuhoutuvat.
Moro
En osaa/halua vastata kysymyksiisi mutta voi olla että konteilla tapahtuva tavaroiden liikuttelu on monesta syystä hyvin vähäistä PV:n tai SA- logistiikassa. Tästä pois luettakoon erikoisvälineistö joka liikkuu ns. kokonaisuuksina, kuten kenttäsairaalat, kenttähuoltoyksiköt yms.
 
Yhdysvalloissa on mielenkiintoisia esimerkkejä eroista maavoimien ja merijalkaväen huollon kanssa.

Siinä missä esim. maavoimien divisioona sisältää tarvitsemansa huollon omassa organisaatiossaan, merijalkaväki taas käyttää eri mallia:
mef-org2.gif

Merijalkaväellä divisioona on vahvasti tooth painotteinen ja sitten hännäksi kiinnitetään erillinen pienen divisioonan kokoinen huoltoyhtymä.

Mielenkiintoinen ratkaisu.
 
1632907415690.jpeg
Onnistuuko meidän traktori vetoisella logistiikalla tällainen merikontin siirto?. Näitä kontteja on kuitenkin Suomessa hyvin paljon verrattuna kuokkulavoihin.
 
Oman kokemuksen mukaan, ei niin aktiivinen tuttavapiiri (eri alojen inssejä, kokkeja, rekkakuskeja, lentäjiä) ovat kaikki edelleen intin papereissa opiskelijoita. Kynnys lähteä käymään aluetoimistolla on monelle turhan suuri.
Niin, onhan se vaikeaa käydä www.suomi.fi tietopalvelussa päivittämässä tietonsa tähän päivään. Ihan saa peiliin katsoa, jos kirurgi raivaa miinoja.
 
Back
Top