Huoltovarmuus

Voi veljet, Panaman kanavakin käy makealla vedelä ja nyt sen puute laittaa jopa kiertomatkalle.
”Ennen kuiva vuosi nähtiin ehkä joka viidestoista tai joka kahdeskymmenes vuosi. Nyt koimme yhden kuivan vuoden 2016, toisen 2019 ja kolmannen 2023. Joten ilmiselvästi meillä on tässä ilmasto-ongelma, johon täytyy puuttua.”
Foreign Policy kirjoitti omassa analyysissään, että logistiikka-alalla varaudutaan jo siihen, että Panaman ongelmat ovat tulleet jäädäkseen.

”Kun äärisäät yleistyvät, laivausyhtiöt, analyytikot ja hallitukset pelkäävät, että Panaman [kuivuus]kriisi ei ole poikkeus vaan uusi todellisuus”, lehti kirjoitti.
 
Liiallisen tehokkuustavoittelun kritiikkiä Baltimoren sillan tuhon johdosta:
One of the under-reported stories from Baltimore is that the USCG's only maintenance base at Curtiss Bay is behind the bridge. This means that medium and high endurance cutters scheduled for maintenance will have to wait for the channel to reopen.
And a reminder that a vast portion of the US Navy’s Pacific assets all berth behind this bridge, completed in 1969, almost 55 years ago.
Guess how many salvage ships the Navy has here to clear the waterway?
Guess how many fireboats San Diego has to rescue & treat victims or put out a fire if a tanker crashes into it?
Guess how many critical port upgrades the Navy made after the 2020 Bonhomme Richard inferno?
Don’t forget icebreakers.
Tilapäinen kanaali suunnitteilla
 
Saabin tj varoittaa, että ruutia pitäisi alkaa ostaa muualta kuin Kiinasta ja sen mahdollistamiseksi pitäisi tinkiä ylenmääräisistä ympäristöluvista. Myös alumiinia ja titaania pitää ostaa uusista paikoista.
 
 
Viimeksi muokattu:
"Breton said that "Nordic countries have found a substitute for the Chinese cotton... innovation is at work, precisely to meet the need for powder, because... we have problems today with powder capacity".

Companies producing the substitute ingredients for powder would be among those selected for grants under the EU's Act In Support of Ammunition Production (ASAP) to be announced next week, Breton said."
-Msn-



Mielenkiintoinen lisäkommentti Heiskaselta, ainakin itselle uusitieto jotta asiassa ollaan jo kenties vähän pidemmällä:

 
Saksan autoteollisuus Kiina-ansassa. Hyvää jatkoa Venäjän-energiasatimelle.

Tuli mieleen, että mikä lienee meidän roolimme ollut tässä?

Vuonna 2007 ruotsalainen Semcon osti saksalaisen IVM Automotive:n
https://news.cision.com/semcon/r/semcon-acquires-the-german-company-ivm-automotive,c264185

Joka kertoi itsestään olevansa: ”As a leading vehicle developer, IVM Automotive is one of the few companies with extensive experience in whole vehicle project organization.”
https://www.autointell.com/supplier...ivm-automotive/ivm-company-07/ivm-auto_01.htm

Vuonna 2017 Valmet Automotive Oy osti puolestaan tämän osion Semconilta:
https://yle.fi/a/3-9437588

Sattumoisin juuri hetkeä aiemmin kiinalainen akkujätti CATL oli tullut osakkaaksi Valmet Automotive:en 23,08% osuudella..
https://www.valmet-automotive.com/f...erkittavaksi-omistajaksi-valmet-automotiveen/

CATL:in vaikutuksesta Valmet Automotive on alkanut valmistaa akkuja Uudessakaupungissa, Salossa ja Saksan Kirchardtissa. Eli tietotaitoa sieltä päin on tullut Suomeen ja Saksaan. Ja varmastikin myös tietotaitoa autojen suunnittelusta Kiinan suuntaan?

Suomen valtio on Valmetin omistajana 38,46% osuudella. Ja parhaillaan toteutetaan edellisen hallituksen 'Akkustrategiaa'
https://tem.fi/-/strategia-vahvistaa-suomen-kilpailukykya-akkualalla-ja-edistaa-ilmastotavoitteita

Jossa yksi keskeinen alue on Kotka-Haminan seutu, jonne suunnitellaan kolmea suurta akkuihin liittyvää tehdasta valtion omistaman Suomen Malminjalostus Oy:n toimesta.
https://www.businesskotkahamina.fi/etusivu/alueen-toimialat/akkuteollisuus/#hankkeet

Prekursorimateriaalitehdasta puuhataan yhdessä kiinalaisen CNGR Advanced Material -firman kanssa.
https://cngr.fi/

Katodiaktiivimateriaalitedasta kiinalaisen Beijing Easpring Material Technology -firman kanssa.
https://www.mineralsgroup.fi/fi/liiketoiminta/kotkan-cam-hanke.html

Sekä kennotehdasta yhdessä kiinalaisen Svolt:in kanssa.
https://yle.fi/a/74-20072675

Eli ainakin tässä suhteessa luotamme lujasti kiinalaiseen rahaan ja omistajuuteen. Tarkoitus on saada koko akkutuotantoketju malmeista ja raaka-aineista lopputuotteesen asti Suomeen. Eli jollakin tavalla lienee Suomen Malminjalostuksen hallinnoima Soklikin mukana suunnitelmissa Talvivaaran ja muiden kaivosten lisäksi. Venäläinen Nornickel Harjavallassa on tällä haavaa huonossa huudossa, joten ehkä kiinalainen yhteistyö sujuu paremmin?

Tosin näyttää Venäjä-kytköksiä löytyvän tuosta Svolt:istakin, mutta eipä näemmä haittaa. Joten unohtakaa tämä maallikon mutuilu.
https://yle.fi/a/74-20056876
 
Back
Top