Huoltovarmuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Huhta kirjoitti:
Narvikin rata voisi olla taloudellisesti järkevä(hkö) tapa kuljettaa tavaraa? Suoraan valtamerelle ja jatkossa Koillisväylää pitkin Aasiaan. Ehkä jopa niin järkevä, että sille olisi käyttöä jo rauhan aikana, mikä loisi kapasiteettia myös kriisiaikoja varten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rauhan aikana, siis nyt, ei Malmbanan kapasiteetti riitä edes Kiirunan kaivoksen tarpeisiin, niin ei se riittäisi sodan aikanakaan, koska Ruotsi yhä haluaisi käyttää sitä myös ulkomaankauppaansa eli kyseisen kaivoksen tarpeisiin, johon se aikanaan rakennettiin. Jos kapasiteettia haluttaisiin nostaa, niin se vaatisi kaksiraiteistamisen, mutta rata menee hyvinkin vaikeassa maastossa tuolla tuntureilla, niin se ei olekaan ihan halpa temppu.

Narvikin radan varaan ei Suomen huoltovarmuutta voi laskea.

Suomen ulkomaankaupan kannalta meidän muun rataverkkomme kanssa yhtenevä Tromssan rata olisi paljon hyödyllisempi, ja se poistaisi ylimääräisen välikäden eli Ruotsin kuvioista kokonaan.
 
Huhta kirjoitti:
Olet oikeassa, mitä minä kirjoitin, eivät siis saaneet eteenpäin satamista.

Mutta toisaalta jos eivät voi kuin häiritä hetkellisesti, niin mitä me tätä huoltovarmuuttakaan enää pohditaan? Eihän siinä mitään kuin odotetaan se 24 tuntia, että Nato varmistaa Itämeren ja sitten kaikki on kuten ennenkin? Zaharova haukkuu ja laivat seilaa.

Tai sitten varaudutaan Trumpin toiseen kauteen. Tai pikemminkin Trumpin seuraajan toiseen kauteen, sen verran hitaita nämä infrajutut on...
Klikkaa laajentaaksesi...
En tarkoita, etteikö huoltovarmuuttta pitäisi olla, ehdottomasti pitää.

Tarkoitin, että Ruotsin kautta länsi-itäsuunnassa rahdatessa häiritään siviilirahtia ja -liikennettä, mutta sitä voidaan varmasti pätkiä jos tositarve tulee. Ja sen katkoksien pituutta tarkoitin.

@J0h1F tuossa edellä jo kommentoikin Kiirunan ja Narvikin välisen radan kapasiteettia. Ei Norja eikä Ruotsi taida tarvita omiin tarpeisiinsa lisäkapasiteettia idän suuntaan, joten maksulappuja varmaan lähetellään meille päin, jos parannustalkoisiin ruvetaan.

Ja - erämaiden halki kulkeva rata on hankala varmistaa koko matkaltaan, ja jos se olisi elämänlanka meille, voisi jollekin maalle tulla halu kokeilla, miten se voitaisiin saada poikki.
 
J0h1F kirjoitti:
Rauhan aikana, siis nyt, ei Malmbanan kapasiteetti riitä edes Kiirunan kaivoksen tarpeisiin, niin ei se riittäisi sodan aikanakaan, koska Ruotsi yhä haluaisi käyttää sitä myös ulkomaankauppaansa eli kyseisen kaivoksen tarpeisiin, johon se aikanaan rakennettiin. Jos kapasiteettia haluttaisiin nostaa, niin se vaatisi kaksiraiteistamisen, mutta rata menee hyvinkin vaikeassa maastossa tuolla tuntureilla, niin se ei olekaan ihan halpa temppu.

Narvikin radan varaan ei Suomen huoltovarmuutta voi laskea.

Suomen ulkomaankaupan kannalta meidän muun rataverkkomme kanssa yhtenevä Tromssan rata olisi paljon hyödyllisempi, ja se poistaisi ylimääräisen välikäden eli Ruotsin kuvioista kokonaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä. Alamme siis vetää kiskoa Tromssaan ja jätämme Sverigestanin ulos huoltovarmuusleikistä. Sopii minulle. Siellähän oli joku vakoojakin sikäläisessä huoltovarmuuskeskuksessa...

YliKoo kirjoitti:
En tarkoita, etteikö huoltovarmuuttta pitäisi olla, ehdottomasti pitää.

Tarkoitin, että Ruotsin kautta länsi-itäsuunnassa rahdatessa häiritään siviilirahtia ja -liikennettä, mutta sitä voidaan varmasti pätkiä jos tositarve tulee. Ja sen katkoksien pituutta tarkoitin.

@J0h1F tuossa edellä jo kommentoikin Kiirunan ja Narvikin välisen radan kapasiteettia. Ei Norja eikä Ruotsi taida tarvita omiin tarpeisiinsa lisäkapasiteettia idän suuntaan, joten maksulappuja varmaan lähetellään meille päin, jos parannustalkoisiin ruvetaan.

Ja - erämaiden halki kulkeva rata on hankala varmistaa koko matkaltaan, ja jos se olisi elämänlanka meille, voisi jollekin maalle tulla halu kokeilla, miten se voitaisiin saada poikki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olet varmaan oikeassa noista muista Pohjoismaista. Mutta järkevä ratayhteys Suomesta Norjaan toisi silti arvoa juuri meille, joten jotain siitä voisi maksaakin, ja radalle voisi olla mahdollista saada rahoitusta myös EU:sta - paljon hullumpaakin on EU-rahalla rakennettu. Ehkä Natoltakin voisi pari hilua löytyä kolehtiin, jos rataa voisi perustella sotilaallisella käyttötarpeella.

Kiinteänä kohteena rata olisi tietysti tyrkyllä. Mutta tuonkaltaisten kohteiden suojaamiseen sabotaasilta on valmistauduttu niin idässä kuin lännessä vuosikymmenien ajan ja tekniikka tarjoaa siihenkin uusia ratkaisuja (vrt. itärajan valvonnan kehitys viimeisen 50 vuoden aikana). Ja ehkä huoltovarmuuskin on tärkeämpi miettiä kuntoon alemman tason kriisien ja hämmennysten varalta, koska avoimen sodan ja lentävien ohjusten varalta olemme viimein hankkineet sen kuuluisan palovakuutuksen (vaikka toki vakuutuskirja on siellä USA:n ulkoministeriön holvissa)...

Joka tapauksessa olemme nykyään ihan yhtä Natossa kuin Norjakin. Jos Itämeri on jumissa eikä Nato tee asialle mitään, niin voiko pohjoiseenkaan luottaa huoltovarmuuden kannalta? Oli se reitti sitten Narvikiin tai Tromssaan ja kiskoilla tai asfaltilla. Troolareiden levittelemät miinat, Arctic Sea vol. 2 ja muut likaiset temput toiminevat yhtä hyvin Jäämerellä kuin Itämerellä...
 
YliKoo kirjoitti:
@J0h1F tuossa edellä jo kommentoikin Kiirunan ja Narvikin välisen radan kapasiteettia. Ei Norja eikä Ruotsi taida tarvita omiin tarpeisiinsa lisäkapasiteettia idän suuntaan, joten maksulappuja varmaan lähetellään meille päin, jos parannustalkoisiin ruvetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

On Ruotsilla itselläänkin merkittävä intressi saada Malmiradalle lisää kapasiteettia, koska nykyisin rata on niin ylikuormitettu ja häiriöherkkä, että se uhkaa kaivosyhtiöiden kilpailukykyä. Ongelma on vaan sen lisäkapasiteetin valtava hintalappu.
 
Huhta kirjoitti:
Hyvä. Alamme siis vetää kiskoa Tromssaan ja jätämme Sverigestanin ulos huoltovarmuusleikistä. Sopii minulle. Siellähän oli joku vakoojakin sikäläisessä huoltovarmuuskeskuksessa...

Olet varmaan oikeassa noista muista Pohjoismaista. Mutta järkevä ratayhteys Suomesta Norjaan toisi silti arvoa juuri meille, joten jotain siitä voisi maksaakin, ja radalle voisi olla mahdollista saada rahoitusta myös EU:sta - paljon hullumpaakin on EU-rahalla rakennettu. Ehkä Natoltakin voisi pari hilua löytyä kolehtiin, jos rataa voisi perustella sotilaallisella käyttötarpeella.

Kiinteänä kohteena rata olisi tietysti tyrkyllä. Mutta tuonkaltaisten kohteiden suojaamiseen sabotaasilta on valmistauduttu niin idässä kuin lännessä vuosikymmenien ajan ja tekniikka tarjoaa siihenkin uusia ratkaisuja (vrt. itärajan valvonnan kehitys viimeisen 50 vuoden aikana). Ja ehkä huoltovarmuuskin on tärkeämpi miettiä kuntoon alemman tason kriisien ja hämmennysten varalta, koska avoimen sodan ja lentävien ohjusten varalta olemme viimein hankkineet sen kuuluisan palovakuutuksen (vaikka toki vakuutuskirja on siellä USA:n ulkoministeriön holvissa)...

Joka tapauksessa olemme nykyään ihan yhtä Natossa kuin Norjakin. Jos Itämeri on jumissa eikä Nato tee asialle mitään, niin voiko pohjoiseenkaan luottaa huoltovarmuuden kannalta? Oli se reitti sitten Narvikiin tai Tromssaan ja kiskoilla tai asfaltilla. Troolareiden levittelemät miinat, Arctic Sea vol. 2 ja muut likaiset temput toiminevat yhtä hyvin Jäämerellä kuin Itämerellä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuntuisi ehkä vähän turvallisemmalta, jos huoltovarmuuden kannalta keskeinen satama, siis ei monikossa, ei olisi GIUK-linjan itäpuolella.

Siellä Ruotsin ja Norjan länsirannikolla on kyllä satamia, ja jokuset junan jäljetkin johtavat kohti vanhaa itäistä maakuntaa. Jos/kun svenssoneiden ratarahti rupeaa laahaamaan, voi sitä paikata kumipyörin kuten Suomen huoltovarmuudenkin hoitelua. Eihän se ole kovin kestävä ratkaisu, mutta kriisiaikana varmasti toimiva, eikä länsinaapurit varmaan heti kuole vaikka jokunen banaanilasti tulee ICAan vähän myöhässä.

Rajan valvonta on kehittynyt, mutta jos se nyt on jo niin tiivis ettei sinne äijä hiippaile, niin rajalakikin on turha. Pelkäänpä, että siellä kuten Narvikin radallakin on sabotöörin mentävä aukko.

En ala tästä enempää kinastelemaan, olen vaan utelias kuulemaan, miksi pitää ajaa kallista ja epävarmaa ratkaisua.
 
YliKoo kirjoitti:
En ala tästä enempää kinastelemaan, olen vaan utelias kuulemaan, miksi pitää ajaa kallista ja epävarmaa ratkaisua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pohjanlahden satamat ja kotimaisten varustamojen yritystuet ovat jo olemassa. Jos huoltovarmuutta halutaan kuitenkin edistää eikä tyytyä nykyiseen tasoon, niin eikö ole pieni pakko pohtia muita vaihtoehtoja nykyisten rinnalle? Eli käytännössä rautateitä ja junakalustoa, lentokenttiä ja rahtikoneita, maanteitä ja rekkoja...
 
Huoltovarmuusneuvoston asettaminen
valtioneuvosto.fi

Huoltovarmuusneuvoston asettaminen - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi valtioneuvosto.fi
Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Valtioneuvosto nimittää Huoltovarmuusneuvostoon vähintään 22 ja enintään 26 jäsentä enintään kolmen vuoden toimikaudeksi.

Valtioneuvosto asettaa Huoltovarmuusneuvoston ajalle 1.7.2024–31.12.2026
 
magitsu kirjoitti:
Huoltovarmuusneuvoston asettaminen
valtioneuvosto.fi

Huoltovarmuusneuvoston asettaminen - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi valtioneuvosto.fi
Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Valtioneuvosto nimittää Huoltovarmuusneuvostoon vähintään 22 ja enintään 26 jäsentä enintään kolmen vuoden toimikaudeksi.

Valtioneuvosto asettaa Huoltovarmuusneuvoston ajalle 1.7.2024–31.12.2026
Klikkaa laajentaaksesi...
Taas yksi turhaksi, eikö tuotakin hommaa voinut joku olemassa oleva hoitaa.
 
magitsu kirjoitti:
mobiili.fi

Nokia myymässä merikaapeliverkkojen liiketoiminnan Ranskan valtiolle 350 miljoonan euron arvolla

Nokia on allekirjoittanut myyntioption merenalaisten verkkojen liiketoimintansa, Alcatel Submarine Networksin (ASN), myynnistä 350 miljoonan euron arvolla
mobiili.fi mobiili.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Lundmark kerää fyrkkaa isoihin sijoituksiin. Hän pitää niistä. Hänen ollessaan Fortumin toimitusjohtaja ostettiin Uniper. Sitten hän hyppäsi Nokialle.

Toivottavasti Amerikan matka menee paremmin kuin Saksan matkat. Nokia ostaa kalifornialaisen yhtiön 2,3 miljardilla.

yle.fi

Nokia ostaa kalifornalaisyhtiön 2,3 miljardilla dollarilla â osake ampaisi nousuun, päivän aikana kasvu suli

Nokia ostaa Infineran, joka valmistaa optisia puolijohteita sekä verkkoratkaisuja. Yrityskauppa on mahdollisuus skaalata liiketoimintaa ja parantaa kannattavuutta, Nokia kertoo.
yle.fi yle.fi
 
Tässä muuan pienemmän kertaluokan huoltovarmuusajatelma.

Jos käy niin, että asiat menevät maailmalla isommin tuulettimeen, niin on paljon tavaraa, joka tänä päivänä on saatavissa kaupan hyllystä mutta maailman tullessa hulluksi ei täydennystä Kiinasta tms enää saakaan, edes rahalla. Mieleeni on tullut mm. elektroniikan komponentit joiden hyllyhinta on sentin kappale NYT. Tällaisen tavaran käyttövarastoja on monissa putiikeissa. Nämä on kuitenkin aina vaarassa joutua virtaviivaistamisen ja LEAN-organisoinnin kohteeksi. Jos sattuu omalle kohdallenne, niin keskustelkaa vastaavan kalustovääpelin/tilankäytöstä vastaavan (tai huoltovarmuusvastaavan, jos sellainen on) kanssa asiasta. Nuokin olisi ehkä hyvä rauhoittaa muutamaksi vuodeksi liian innokkaalta saneeraukselta, ihan vaan varmuuden vuoksi. Muuta vastaavaa tavaraa varmaan löytyy muistakin "tuotekategorioista".
 
magitsu kirjoitti:
Saksalaistietojen mukaan myös Turun telakka on vaarassa, jos Saksan valtio ei pelasta Meyerin telakkayhtiötä ja se päätyy konkurssiin.
www.tekniikkatalous.fi

Konkurssi uhkaa Meyerin telakkayhtiötä – Nyt puhuu mies, jolla on 11,5 miljardia rahaa kiinni Suomen meriteollisuudessa

Toimitusjohtaja Juuso Heinilä arvioi, että Saksassa ollaan ratkaisemassa Meyerin ongelmia.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Jopas on uutinen. Harmi vaan että on maksumuurin takana niin ei näe mistä oikein on kyse.
 
Mitäs se Umeå- Vaasa huoltotunneli muuten kustantaisi, tämän ajatuksen kannattavuus on hyvin hyvin kaukainen.
Eiköhän se tavara Ruotsin kautta kulje tarvittaessa melko rivakasti näin Nato aikana.
Turismin kannaltakaan pohjoisen ratayhteydet eivät ole perusteltavissa, pelkkien suomituristien siis.
Tietty jos saadaan kiinalaisia tai japseja tunnin välein täysiin pohjoisiin juniin( Norjaan) ja ne jättää tonnin päivässä keksittyihin
ohjelmiin ja junayhteydessä olisi jotain eksoottista heille niin laskekaa siitä. Parempi tuonnepäin saada kiskoja kuin Tallinnaan.
 
vilval kirjoitti:
Mitäs se Umeå- Vaasa huoltotunneli muuten kustantaisi, tämän ajatuksen kannattavuus on hyvin hyvin kaukainen.
Eiköhän se tavara Ruotsin kautta kulje tarvittaessa melko rivakasti näin Nato aikana.
Turismin kannaltakaan pohjoisen ratayhteydet eivät ole perusteltavissa, pelkkien suomituristien siis.
Tietty jos saadaan kiinalaisia tai japseja tunnin välein täysiin pohjoisiin juniin( Norjaan) ja ne jättää tonnin päivässä keksittyihin
ohjelmiin ja junayhteydessä olisi jotain eksoottista heille niin laskekaa siitä. Parempi tuonnepäin saada kiskoja kuin Tallinnaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiinteä yhteys Vaasasta Uumajaan voisi syntyä suhteellisen halvalla, koska meri on niin matala, että pääosan yhteydestä pystyisi periaatteessa tekemään maapenkereelle. Kustannusarviot taitavat olla suuruusluokkaa muutamia miljardeja.

Pohjoisen uusilla ratayhteyksillä voisi linjauksista riippuen kulkea esim. puutavaraa, malmia tai turisteja. Toki ongelmina ovat, että sota-ajan tarpeet ovat enimmäkseen erilaiset kuin rauhan ajan tarpeet, ja lisäksi jos nuo radat tehtäisiin normaaliraideleveydellä niin niillä liikennöinnistä suomalaisella kalustolla tulisi hyvin kallista/vaikeaa.
 
Nargö kirjoitti:
Kiinteä yhteys Vaasasta Uumajaan voisi syntyä suhteellisen halvalla, koska meri on niin matala, että pääosan yhteydestä pystyisi periaatteessa tekemään maapenkereelle. Kustannusarviot taitavat olla suuruusluokkaa muutamia miljardeja.

Pohjoisen uusilla ratayhteyksillä voisi linjauksista riippuen kulkea esim. puutavaraa, malmia tai turisteja. Toki ongelmina ovat, että sota-ajan tarpeet ovat enimmäkseen erilaiset kuin rauhan ajan tarpeet, ja lisäksi jos nuo radat tehtäisiin normaaliraideleveydellä niin niillä liikennöinnistä suomalaisella kalustolla tulisi hyvin kallista/vaikeaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pohjoiseen voisi perustaa kokonaan uuden "VR-yhtiön" jolla on oma kalusto ja kiskot. Olisi fiksumpi investointi kuin tunnin juna Turkuun. Kemiin tai vastaavaan paikkaan asema missä materiaalin voi siirtää nopeasti kiskoilta toiselle, kun viime kädessä amerikkalaisten logistiikka perustuu merikontteihin.
 
Ruotsista ei pitäisi loppua ainakaan raskaamman kumipyörästön kapasiteetti kun Volvoa ja Scaniaa valmistettu
liki sata vuotta siellä lahdentakana. On eri hoitaa asiaa logistiikkaa kumipyörillä kuin merikonteilla/junalla. Haaparannan yhteyden saanti ajantasalle toimivine hubeineen lienee se halvin vaihtoehto. Toki kaikki kaupunginjohtajat toivovat karvaisine käsineen saavansa Nato aikana suuria työpaikkoja luovia investointeja seudulleen. Pohjoisempi on Ruotsi väestöltään kovin harvalukuista , kaupungit ovat kaikki rannikolla Turun korkeudelta ylöspäin.
Suora junayhteys Trondheimiin Uumajan kautta Suomesta olisi varmasti mielenkiintoinen ehdotus seuraaville politikkojen tapaamiskierroksille.
Siellä kun oli tämä heidän oma junayhteys(Tromsa) nytkähtänyt hankkeena etiäpäin ja voi valmistua seuraavan 10 vuoden aikana maksaen useita useita kymmeniä miljardeja. Näkisin tämän junayhteyden Keskiskandinavian välille tärkeänä liikkuvan suomalaisen työväestön takia. Hurrithan vois sen oikasta sen rataverkostonsa suomalaista varten kun ei nämä lentoyhteydet nykyään ole enää ympäristöystävällisin vaihtoehto.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top