Hyvää Joulua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jouluja jouluja!

Toisin kuin nähtävästi monella, kinkkua ei kyllä ole, vaan ainoa kinkku täällä olen minä itse. Mutta graavilohta on vähintäänkin riittävästi ja mätiäkin hain aamulla pikkupurkin. Liekö alkaisi olemaan pikku hiljaa sulanut? Täytynee perehtyä asiaan.
 
Alkuillan kunniatehtävää suorittamassa. :salut:

Katso liite: 46225

Komean näköistä! Todistelin itse samaa omassa kotikaupungissani.

Mulla olisi kuitenkin kysymys tähän perinteeseen. Osaako joku avata, että mistä juontaa haudoilla käynnin perinne ja siihen liittyvät kunniavartiot juuri jouluaattona?

En ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi tämä tapahtuma on liitetty juuri Jeesuksen syntymäjuhlaan, niillä kun ei kait pitäisi olla mitään yhteyttä? On täysin loogista seistä kunniavartiossa ja viedä haudoille kynttilöitä pyhäinpäivänä joka kuolleiden muistelolle "pyhitetty", itsenäisyyspäivänä tai vaikka jonkun yksittäisen tärkeän historian henkilön syntymäpäivänä, koska se on ainoa tärkeä joka yleensä muistetaan. Herramme Jeesuksen kohdalla pääsiäinen sopisi tähän ehkä vielä jotenkin, mutten ymmärrä, että miksi jouluaattona?

Saa selittää.
 
Viedään muillekin haudoille kynttilät. Miksi jättää sankarivainajat ilman? Ainakin meillä päin kynttilät haudoille on edelleen voimakas tapa Jouluaattona. Eli selitykseni: kun viedään muille, niin viedään myös sodissa kaatuneille. Ihan jees.

Puolen tunnin väijyvuoron aikana mielessä kyllä kävi kaikki ne nuorukaiset, jotka antoivat henkensä Suomen puolesta ja nyt nukkuvat sankarihautuumalla ikiuntaan. Hieno ja arvokas perinne.
 
Duoda,duoda... meilläkin tuo sankarihaudalla käynti sai uuden merkityksen tänä jouluna. Meillä oli tiedossa, että vaimon eno oli kaatunut jatkosodassa milloin ja missä, siitä ei ollut tietoa.
Kaikki sen tiedon omaavat ovat menneet jo manan majoille.
No, meidän vanhempi poika otti haasteen vastaan ja selvitti iso enonsa-kaatumis paikan ja syyn. Paikkana Taipale ja syy oli tykistö keskitys, täys osuma raskaasta kranaatista.
Hänen hautansa paikka ei vielä ole tiedossa.

Pojaat ovat varttuneet ja varusmiespalvelunsa palvelleet ja ymmärtävät nykyään tuon tapahtuman merkityksen. Joten pojat veivät kaksistaan kynttilän sankarihaudalle ensimmäistä kertaa...
 
Viedään muillekin haudoille kynttilät. Miksi jättää sankarivainajat ilman? Ainakin meillä päin kynttilät haudoille on edelleen voimakas tapa Jouluaattona. Eli selitykseni: kun viedään muille, niin viedään myös sodissa kaatuneille. Ihan jees.
Juu näin juuri tietysti, mutta miksi haudoilla käydään ylipäänsä jouluaattona, Jeesuksen syntymäpäivänä? Sen haluaisin tietää. Mistä juontaa tämä perinne?
 
Juu näin juuri tietysti, mutta miksi haudoilla käydään ylipäänsä jouluaattona, Jeesuksen syntymäpäivänä? Sen haluaisin tietää. Mistä juontaa tämä perinne?

Ehkä se on nimenomaan siksi, että silloin viedään muillekin haudoille? Liekö siinä mitään sen kummempaa? Olisko se vähän outoa, jos muut hautapaikat loistavat kynttilöitä ja sankarihaudat olisivat pimeinä?

Ei tähän varmaan uskonto liity mitenkään. Ja kannattaa muistaa, että jokainen mehevä sota tässä maailmassa on yleensä siunattu jollain uskonnolla, niin se oli meilläkin. Käytiin kirjaimellisesti Pyhää Sotaa barbaareja vastaan....jos et usko, niin lueppa silloista sanomalehdistöä, pappien saarnapuheita jne.

Kirjoitusten mukainen Jeesus tuskin on siunannut ainoatakaan väkivallantekoa tai sotaa tässä maailmassa, päinvastoin. Mutta silti tämä kirjoitusten mukainen olisi silittänyt jokaisen sotaan käsketyn päätä ymmärtäen. Ihmiset taas kaivavat omiin tarkoituksiinsa vaikka Vanhan Testamentin kertomukset ja ohjeet, kun siltä tuntuu. Ja siitä Kirjastahan löytyykin jo elämänohjeita sotaan liittyen, joita noudattava hävinnyt osapuoli pääsee Haagiin tuomiolle. :)
 
Juu näin juuri tietysti, mutta miksi haudoilla käydään ylipäänsä jouluaattona, Jeesuksen syntymäpäivänä? Sen haluaisin tietää. Mistä juontaa tämä perinne?
Eiköhän taustalla ole se ajatus, että Jeesus toi valon maailmaan, ja se koskee niin eläviä kuin kuolleita. Sitä en tiedä, että mistä ja milloin tämä hautojen valaisemisen perinne on meille tullut.
 
Sitä en tiedä, että mistä ja milloin tämä hautojen valaisemisen perinne on meille tullut

Saattaa kuule olla jo pakana-aikojen perinne, jonka kirkko liisasi itselleen. Pakana-aikoina juhlia rymyttiin talvipäivän seisausta ja on helppo arvata, että kalmistoihin on viety jotain silloin, kenties myös soihtuja jne. Melkoisen moni nykyään kirkolliseksi katsottu perinne on vaan suoraa jatkoa pakana-ajoilta, kirkko vaan otti ne omaan hallintaansa. :) Kevätpäivän aikaan oli kokkojuhlia ja kesäpäivän ollessa pisimmillään juhlia köyryttiin sitä jne.jne. Ja mitäs ne nykyään, Pääsiäinen ja Juhannus. Syksyllä oli pässijuhlat ja vainajain muistamiset jne.
 
Juu näin juuri tietysti, mutta miksi haudoilla käydään ylipäänsä jouluaattona, Jeesuksen syntymäpäivänä? Sen haluaisin tietää. Mistä juontaa tämä perinne?


Tuon mukaan tapa tulee tosiaan pakana-ajoilta kuten @baikal jo totesikin. Mutta kynttilöiden tuominen on alkanut 1920-luvulla ainakin tuon lähteen mukaan.

Eri maissa on erilaisia tapoja, jotka aikanaan kirkko on omaksunut osaksi oppiaan vanhoista pakanatavoista. Pyhimyskultti joka on Katolisilla ja Ortodokseille aina ollut kova juttu tulee samoin ajalta ennen kristinuskoa. Kotijumalat ja entisten sukupolvien palvonta on ikivanha tapa. Mm. Roomalaisilla ja Kreikkalaisilla oli kotialttarinsa joille uhrattiin myös menneiden sukulaisten muistolle.

Suuri osa kristinuskon tavoista tulee ajalta ennen kristinuskoa.
 
. Pyhimyskultti joka on Katolisilla ja Ortodokseille aina ollut kova juttu tulee samoin ajalta ennen kristinuskoa.
"Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja." Tämä kalamiesten hokema loitsu kertoo hyvin, kuinka kalastajapyhimykset Andreas ja Pietari ottivat vanhojen vedenjumalien ja -haltijoiden paikan. Entisestä monijumalaisesta pakanauskonnosta oli ilmeisen luontevaa siirtyä katolisen kirkon helmoihin, missä joka asialle riitti suojeluspyhimyksiä. Kirkkojen virallisen opin rinnalla elivät vuosisatojen ajan erilaiset kansanuskomukset, joissa pakanuus ja kristinusko sekoittuivat.
 
"Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja." Tämä kalamiesten hokema loitsu kertoo hyvin, kuinka kalastajapyhimykset Andreas ja Pietari ottivat vanhojen vedenjumalien ja -haltijoiden paikan. Entisestä monijumalaisesta pakanauskonnosta oli ilmeisen luontevaa siirtyä katolisen kirkon helmoihin, missä joka asialle riitti suojeluspyhimyksiä. Kirkkojen virallisen opin rinnalla elivät vuosisatojen ajan erilaiset kansanuskomukset, joissa pakanuus ja kristinusko sekoittuivat.

Niin jouluhan juontaa sieltä talvipäivän seisauksesta jolloin on pimein yö. Seuraavana päivänä jumala syntyy kun aurinko alkaa kasvamaan. Kaikki juontaa aurinkoon. Jumalista suurimpaan. Jumala syntyy ja pääsiäisenä jolloin on yö ja päivä yhtä pitkiä Jumala voittaa kuoleman. Sen päivän jälkeen aurinkoa on enemmän eikä pimeys enää hallitse.
 
Niin jouluhan juontaa sieltä talvipäivän seisauksesta jolloin on pimein yö. Seuraavana päivänä jumala syntyy kun aurinko alkaa kasvamaan. Kaikki juontaa aurinkoon. Jumalista suurimpaan. Jumala syntyy ja pääsiäisenä jolloin on yö ja päivä yhtä pitkiä Jumala voittaa kuoleman. Sen päivän jälkeen aurinkoa on enemmän eikä pimeys enää hallitse.
Jo ensimmäisen vuosisadan kristityt juhlivat Jeesuksen syntymää nykyisen joulun aikoihin. Voi hyvin olla, että koska ympäröivä pakanayhteiskunta juhli talvipäivänseisausta, niin hekin halusivat pitää silloin juhlaa, ja valitsivat juhlapäivänsä samalle päivälle.
 
Niin jouluhan juontaa sieltä talvipäivän seisauksesta jolloin on pimein yö. Seuraavana päivänä jumala syntyy kun aurinko alkaa kasvamaan. Kaikki juontaa aurinkoon. Jumalista suurimpaan. Jumala syntyy ja pääsiäisenä jolloin on yö ja päivä yhtä pitkiä Jumala voittaa kuoleman. Sen päivän jälkeen aurinkoa on enemmän eikä pimeys enää hallitse.
Sol Invictusta juhlittiin Rooman valtakunnassa jo joskus 100-luvulla. 273 siitä tuli valtionuskonto. Kyseessä oli yksi monista itämaisista mysteeriuskonnoista, jotka kilpailivat Rooman imperiumin uskovaisista. Muita olivat mm. Mithran kultti, juutalaisuus ja kristinusko (joista viimeksi mainittu lopulta voitti). Kristityt adaptoivat sitten Jeesuksen syntymäjuhlan Sol Invictuksen juhlaan, jolloin siirtymä oli helppo. Näinhän tehtiin monessa muussakin jutussa ja monella muullakin tavalla. Esim. pyhimyksillä saatiin kätevästi korvattua polyteismin monet jumalat, kun periaatteessa voitiin olla monoteisteja, mutta kuitenkin vanhaan tapaan palvoa aina tarvittavaa entiteettiä, vaikkapa kalastuksen tai kylvön yhteydessä.

Kaikilla eurooppalaisilla kansoilla on tietysti ollut omat talvijuhlansa talvipäivänseisauksen aikoihin, minkä takia syömmekin kinkun, joka juontaa juurensa viikinkeihin/germaaneihin, jotka söivät ison lihapalan omissa talvijuhlissaan. Possu viittaa erityisesti Wotan/Odin -kulttiin, koska siinä sikaa pidettiin pyhänä ateriana, koska Valhallassa syötiin sikaa. Jännää, että hevonen ei ole säilyttänyt asemaansa samalla tavalla. Esim. Islannissa kristinuskoon kääntymisen yhtenä ehtona pidettiin lupaa saada syödä hevosta (joka tapahtui rituaaliaterialla). Ja kuusi on se vanha kunnon fallossymboli, joka tosin kristinopissa muutettiin siihen muotoon, että Maria ja Jeesuslapsi saivat suojaa sateelta ja kuusta sitten kiitetään tuomalla se kerran vuodessa sisälle. Yms.

Tosin päivän teemaan liittyen voi vielä kertoa ne kaksi eri versiota Tapaninpäivän synnystä.

Tapaninpäivää vietetään pyhän Stefanoksen, joka oli ensimmäinen marttyyri, eli uskonsa vuoksi surmattu kristitty, muistoksi. Lyhyesti kerrottuna juttu meni niin, että Stefanos oli helleenijuutalainen (kreikkalaiseen kulttuuriin integroitunut juutalainen, kuten suuri osa tuon ajan juutalaisista oli), jonka juutalaisten pappiskokous sanherid tuomitsi kuolemaan (vailla kuolemantuomion julistamisen oikeutta), koska harjoitti vääräoppista juutalaisuutta. Vastoin sanheridin toiveita, Stefanoksen kuolema ei pelottanut muita kristittyjä takaisin juutalaisuuden helmoihin, vaan sitä vastoin lujitti heidän uskoaan ja Stefanoksen kaunopuheisuus ja luonteen lujuus sai muitakin liittymään uuteen lahkoon.

Tosin joidenkin tulkintojen mukaan Stefanos ei olisi ollutkaan helleenijuutalainen vaan ihan puhdas pakana. Alkuseurakunnassa kiisteltiin suuresti siitä, pystyikö kristinuskoon kääntymään kukaan muu kuin juutalainen ja pystyikö pakana kääntymään ensin juutalaiseksi ja sitten kristityksi. Tässä versiossa Stefanoksen olisivatkin kivittäneet äärilinjaa vetävät juutalaiskristityt, joiden johtajina toimivat muuan Pietari (Jeesuksen nimittämä seuraaja) ja Jaakob (Jeesuksen veli)...

Mutta eihän nyt mokomaa kannata edes pohtia.
 
Back
Top