”Vieraat ovat aina vaikuttuneita” – kenraali Suomen puolustuksen huomiosta maailmalla
KASPERI SUMMANEN | 11.10.2017 | 11:09
Maailmalla on kiinnostusta suomalaiseen puolustusajatteluun, mutta kansainväliset trendit eivät yksin riitä sitä selittämään.
– Suomessa on tehty vuosia hyvää työtä puolustuksen saralla. Se on hoitanut oman tonttinsa. Tämä huomataan ja sitä on helppo arvostaa, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja
Mika Aaltola toteaa Verkkouutisille.
Suomen puolustus on ollut viime aikoina näkyvästi esillä kansainvälisessä mediassa. Esimerkiksi amerikkalainen Foreign Affairs ja saksalainen Deutsche Welle ovat julkaisseet artikkeleita, joissa suorastaan ylistetään suomalaista puolustusajattelua ja maanpuolustustahtoa. Verkkouutiset kertoi jutuista
tässä ja
tässä.
Puolustusministeri
Jussi Niinistön (st.) mukaan kyse ei ole sattumasta. Suomalaisesta puolustustavasta ollaan aidosti kiinnostuneita.
Hän arvioi Verkkouutisille tiistaina, että kyse on sekä Suomen ainutlaatuisesta turvallisuusympäristöstä että onnistuneista ja poikkeuksellisista puolustusratkaisuista.
Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola näkee Suomen puolustuksessa kaksi olennaista ulottuvuutta.
– Presidentti (
Sauli)
Niinistö muotoili Suomen puolustuspolitiikan peruspilarin valtiopäivien avajaispuheessa selkeästi: ”Tänne on paha väkisin tulla. Ja vielä, että Suomi on vahva partneri, jos kriisi syntyisi.” On siis luonnollista, että Suomi strategisesti kommunikoi näitä kahta ulottuvuutta. Se, että asia huomataan maailmalla, on onnistumista sekä sanoissa että teoissa, Aaltola arvioi.
Prikaatikenraali
Pekka Toverin mukaan Suomen kiinnostavuuteen Yhdysvalloissa vaikuttaa monta asiaa samanaikaisesti.
– Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on saanut viime aikoina suurta huomiota USA:ssa varsinkin syksyn suurten sotaharjoitusten aikana. Poliittinen johtomme kuten tasavallan presidentti ja puolustusministeri ovat vierailleet USA:ssa ja vierailut sekä tasavallan presidentin lausunnot ovat saaneet huomiota osakseen, hän toteaa Verkkouutisille.
Toveri on Suomen puolustusvoimien puolustus-, maa-, meri- ja ilmavoima-asiamies Washingtonissa. Prikaatikenraali toimii linkkinä Suomen ja Yhdysvaltojen asevoimien välillä.
Oman lisänsä ovat tuoneet Yhdysvaltojen asevoimien johdon vierailut Suomessa. Pekka Toverin mukaan vierailuilla pyritään esittelemään Suomen puolustusjärjestelmää ja sen tehokkuutta. Yleensä siinä myös onnistutaan.
– Vieraat ovat aina vaikuttuneita varusmiestemme ja reserviläistemme osaamisesta ja asenteesta. Näiden tapahtumien kautta tietoisuus Suomen puolustusratkaisusta ja sen tehokkuudesta on levinnyt entistä laajemmalle.
Prikaatikenraali muistuttaa, että Suomi on myös saanut osansa Euroopan kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen moninkertaistamasta puolustuskeskustelusta.
Suomi ei purkanut puoluskykyään
Eräs tekijä Suomen kiinnostavuuden takana on sen poikkeuksellinen geopoliittinen asema. Suomi on liittoutumaton, mutta etenkin kokoonsa nähden sotilaallisesti vahva länsimaa Venäjän kyljessä. Suomalaisten maanpuolustustahto ja luotto puolustusvoimiin ovat Euroopan huippua.
– Suomi on Pohjois-Euroopan puolustuksen kannalta keskeinen maa. Meillä on pitkä maaraja Venäjän kanssa ja hallitsemme maantieteellisesti Pohjois-Itämerta. Tämä tekee Suomen sotilaallisesti kiinnostavaksi ja ratkaisumme kiinnostavat eri maita. Amerikkalaisia kiinnostaa varmaan myös se, että olemme kyenneet säilyttämään kohtuullisen hyvät suhteet Venäjään vaikka osallistumme EU-pakotteisiin täysimääräisesti, Pekka Toveri pohtii.
Hänen mukaansa Yhdysvalloissa katsotaan, että Suomi on hoitanut puolustuksensa erinomaisesti. Suomessa ei ole purettu kansallista puolustuskykyä kylmän sodan jälkimainingeissa toisin kuin monissa Nato-maissa.
Suomi ei myöskään ole siirtynyt muiden mukana kohti pientä, kriisinhallintaan ja kansainvälisiin operaatioihin suuntautunutta ammattiarmeijaa vaan säilyttänyt kykynsä käydä tavanomaista sotaa teknologisesti tasavertaista vastustajaa vastaan.
– Suomi ei ole sotilaallinen tyhjiö tai ongelma-alue, päinvastoin luomme vakautta alueelle, Pekka Toveri sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on huomattu, ettei Suomi ole koko ajan vaatimassa asioita.
– (Suomi) hoitaa omat asiansa ja satsaa yhteistyön syventämiseen tavalla, joka painottaa oman kyvykkyyden lisäämistä yhdessä muiden kanssa.
Hyvää työtä
Deutsche Wellen Suomi-artikkelin mukaan kiinnostuksen taustalla vaikuttaa Euroopan maiden huoli siitä, ettei Yhdysvallat ehkä olekaan presidentti
Donald Trumpin kaudella niin sitoutunut Euroopan puolustukseen kuin ennen. Huoli amerikkalaisten muuttuneista asenteista on saksalaislehden mukaan kääntänyt katseita puolustuksessa omavaraiseen Suomeen.
Mika Aaltolan mukaan mikään lyhyen ajan trendi tai presidentin vaihtuminen Yhdysvalloissa ei riitä selittämään mielenkiintoa Suomea kohtaan.
– Kiinnostavuus johtuu Suomen hyvästä työstä. Ensinnäkin, Suomi on muiden pohjoismaiden tavoin kiinnostava, koska on onnistuttu luomaan maailmaluokkainen yhteiskunta joka sijoittuu korkealle miltei millä tahansa mittarilla. Toiseksi Suomessa puolustuspolitiikkaa on tehty pitkällä tähtäimellä geopoliittisesti hyvin haastetussa paikassa. Muiden kiinnostus piilee tässä. Kuinka haastavaan tilanteeseen voidaan löytää omaehtoisia ratkaisuja joiden keskeinen piirre on verkostot ja kumppanuuden muiden kanssa.
Aaltolan mukaan onnistunut puolustuspolitiikka tarjoaa myös joustavia eväitä kauppa- ja ulkopolitiikkaan.
Prikaatikenraali Pekka Toveri ei hänkään näe yhtymäkohtia epäilyihin Yhdysvaltojen Nato-sitoumuksista. Yhdysvallat on hänen mukaansa osoittanut käytännön toimillaan vahvaa panostusta Euroopan turvallisuuteen. Tämä on vähentänyt huolia.
– Sanoisin, että trendi joka vaikuttaa Suomen kiinnostavuuteen USA:ssa on juuri turvallisuuspoliittisen tilanteen yleinen kiristyminen ja huomion kiinnittyminen Euroopan maiden puolustusratkaisuihin. Suomea ehkä nostetaan esille ”mallimaana”, esimerkkinä miten asioita pitäisi hoitaa muissakin länsimaissa, Toveri sanoo.
LUE MYÖS:
Miksi Suomen puolustusta ylistetään nyt maailmalla? Ministeri vastaa
