Hyviä uutisia Suomesta - kansallista "hyvä me" -selkääntaputtelua

salama-anteri kirjoitti:
Taas uusi kirja Nokiasta, eli miten sisaisella kateudella tunaroitiin Euroopan suurimman (=arvokkaimman) yhtion paikasta kilpailleen tulevaisuus:
"Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän kehitystyö. Sitä koordinoi Vanjoki, jonka persoona ja siten myös hänen vetämänsä hankkeet kuitenkin herättivät monissa Nokian sisällä suurta vastustusta."
- tuon takia Linus Torvaldskin on Kaliforniassa, eika Suomessa
- onneksi suomalaista mielenlaatua on sen verran jaljella, etta ohjeistus hajallaan olevalle kyhitysyhteisolle on aika selkokielista: "launching into “it's a f*cking disgrace that you are in denial about the fact that it's the *checking* that is broken, not the code, and are making excuses for shit.”

Ei mulla muuta... paitsi lukuvihje: Ringtone on kirjan nimi
- sen toinen kirjoittaja, Insead-kauppakorkeakoulun professori Doz tuntee [lisäksi] Nokian pitkältä ajalta jo ennestään. Hän julkaisi yhdessä Nokian entisen strategiajohtajan Mikko Kososen kanssa kirjan Nopea strategia vuonna 2008.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olin Nokian lopun aikoina töissä mobiiliohjelmoijana, ja nuo vaikutukset tuntuivat siinä maailmassa todella selvästi. Juuri kun kehittäjät alkoivat päästä jyvälle Nokian kulloisenkin lippulaiva-alustan ominaisuuksista ja tuottaa kuluttajia kiinnostavia sovelluksia, veti Nokia maton tuon alustan alta ja esitteli seuraavan huipputeknologian. Viiteen vuoteen mahtuivat Symbian, Meego, S40v5, Symbian^3, Windows Phone jäikin sitten viimeiseksi kuolinkouristukseksi. Samaan aikaan Apple ja Google kehittivät omia alustojaan pitkäjänteisesti ja taaksepäin yhteensopivuutta ylläpitäen niin, että jokainen uudistettu versio ei joutunut aloittamaan aivan tyhjästä vaan sovelluskaupasta löytyivät samat suositut toimivat sovellukset heti julkaisupäivänä. Homma meni sellaiseksi että eräs Tekes-rahoitetun PK-yrityksen TJ sanoi minulle suoraan: "Mä en halua olla symbianin kanssa enää vittu missään tekemisissä!" Tätä sovellusta kehitetään edelleen, yli 5 vuotta myöhemmin, iPhone- ja Android-versioina ja se tuottaa rahoittajilleen kohtuullista voittoa. Nokia olisi voinut saada siivunsa tuosta kakusta, jos se olisi keskittynyt ottamaan sitä siivua eikä tappelemaan keskenään että millä veitsellä se siivu leikataan.
 
Nokia on siitä kiitollinen case, että jokainen, joka kertoo, miksi Nokia romahti, on oikeassa. Koska Nokiassa meni kaikki mahdollinen pieleen :rolleyes:
  • Arvot kulttuuri ja asenne romahtivat optiomiljonäärien ja komiteoiden myötä
  • Organisaatiouudistus oli tuhon siemen
  • Strategia oli periaatteessa oikean suuntainen, mutta irti todellisuudesta
  • Päätöksenteko lamaantui
  • Johtajavalinnat epäonnistuivat
  • Teknologioiden kehitys hidastui, ei uskallettu
  • Ohjelmistostrategia oli todella poukkoileva (kuten esim. yllä kuvattu)
  • Ohjelmistokehitys ei myöskään edellä mainitusta syystä edennyt
  • Asiakkaiden kuuntelu unohtui
  • Operaattoreiden kanssa tultiin ylimielisiksi
 
Nokiasta puhuttaessa (eli romahduksesta) tarkoitetaan siis puhelinlaitebisneksen surullista kohtaloa.
Ainoa hyvä asia Nokian kannalta oli, että Microsoft maksoi kovan hinnan ostaessaan sen.

Nokia sinänsä on edelleen yksi Suomen suurimpia yrityksiä, esim v 2016 liikevaihto n. 24 mrd EUR
Toki niistä huippuajoista on tultu paljon alaspäin, mutta ei Suomessa valtavasti tuonkaan kokoisia yrityksiä ole.
Tietysti voidaan keskustella kuinka suomalainen Nokia ylipäätään nykyään on.
 
Mustaruuti kirjoitti:
  • Strategia oli periaatteessa oikean suuntainen, mutta irti todellisuudesta
  • 1
  • Päätöksenteko lamaantui
  • Johtajavalinnat epäonnistuivat
  • 2
  • Teknologioiden kehitys hidastui, ei uskallettu
  • 3
  • Ohjelmistostrategia oli todella poukkoileva (kuten esim. yllä kuvattu)
  • 4
Klikkaa laajentaaksesi...
1 Ensimmainen strategiahan (kuvaputkikaappaus) paattyi auton kaasuputken hoyryihin, toisella onnistuttiin harvinaisen pitkalle, mutta kolmas (Microsoftin syliin heittaytyminen, kun ei omia paukkuja enaa, niiden tuhlauksen jalkeen, riittanyt) oli huono korjausliike ja vei auton ojaan, josta sita neljas (tehdaan niin kuin Ericson) on nyt pikkuhiljaa nostamassa

2 Sillain kay kun suositaan omia (siis nepotismia, eika meritokratiaa)

3 Tuon asian osalta on jatetty huomiotta, etta Cobol-kaudella (ja C-kieli siina rinnalla) kaytannossa kaikki Suomen ohjelmointi ulkoistettiin Viroon (kun se oli "suorittavaa tyota") ja sitten kun sita olisi tarvittu osana tuotekehittelya niin teravan karjen takaa ei loytynytkaan kapasiteettia (skaalautumista: ohjelman ja ohjelmatuotteen tekemisen tyopanos on suhteessa noin 1:10).

4 Sillain kay, jos kirjanpitajat pannaan liikkeenjohtajiksi. Nokian stretegisella suunnittelullahan oli aiemmin monta hyvaa johtajaa ( ja kunnollinen teknologiajohtaja siina sivussa; kayttikohan selkokielta:), niinkuin Linus tuossa lainaamassani ohjeistuksessa? Ja sitten kun tulee sellaisia, jotka ei osaa, niin eipa niilla ole paljoa sanottavaa... rupeavat varmaan napraamaan jotain omaa "strategiaa).
 
Kyllä tämä on oikein hyvä suomalainen uutinen. Ihan sininen ja valkoinen.....

Kulttuuriministeri Sampo Terhon säveltämä teos on saanut kantaesityksensä Kuopiossa. Satavuotiaalle Suomelle -teoksen sinfoniaorkesterille soitintaneen kapellimestari Heikki Elon mukaan kulttuuriministerillä oli selkeät ajatukset siitä, millaisen hän orkesteriversiosta halusi.

https://yle.fi/uutiset/3-9945338
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Kyllä tämä on oikein hyvä suomalainen uutinen. Ihan sininen ja valkoinen.....

Kulttuuriministeri Sampo Terhon säveltämä teos on saanut kantaesityksensä Kuopiossa. Satavuotiaalle Suomelle -teoksen sinfoniaorkesterille soitintaneen kapellimestari Heikki Elon mukaan kulttuuriministerillä oli selkeät ajatukset siitä, millaisen hän orkesteriversiosta halusi.

https://yle.fi/uutiset/3-9945338
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on varmaan ensimmäinen oikea kulttuuriministeri.

Hiukan erilaisista kulttuuriministereistä tulee mieleeni Anna-Leena Kasurinen, joka haastattelussa luuli työhuoneensa seinällä roikkuvaa Edelfeltin taulua Järnefeltin (säveltäjä) maalaamaksi ja kertoi olleensa elokuvissa viimeksi 1970-luvulla.

Arhinmäki kävi futismatseissa muiden huligaanien kanssa ja ryyppäsi itsensä tajuttomaksi Leijonien kanssa.
 
Vonka kirjoitti:
Tämä on varmaan ensimmäinen oikea kulttuuriministeri.

Hiukan erilaisista kulttuuriministereistä tulee mieleeni Anna-Leena Kasurinen, joka haastattelussa luuli työhuoneensa seinällä roikkuvaa Edelfeltin taulua Järnefeltin (säveltäjä) maalaamaksi ja kertoi olleensa elokuvissa viimeksi 1970-luvulla.

Arhinmäki kävi futismatseissa muiden huligaanien kanssa ja ryyppäsi itsensä tajuttomaksi Leijonien kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aaaah toit muistoja tuli mieleen. 80-luvulla vaimoni kautta olin joutunut tekemisiin kulttuuriväen kanssa ja tässä juuri paino sanalla kulttuuri aka tiedostavavasemmisto. Tämä porukka oli päässyt piehtaroimaan hunajapississä jo kohta kymmenen vuotta kun ohjaavaministeri oli ollut omista porukoista Kalevi Kivistö - Kaarina Suonio - Arvo Salo ja sitten yhtäkkiä postin nappaa neljäksi vuodeksi Gustav Björkstrand rkp. Tämä teologian tohtori oli järkytys tiedostavalle väelle ja hänen kulttuuri osaamistaan kyseenalaistettiin 24/7. Kun vihdoin pimeyden aika liperien ja teräskypärän alla kulttuuriministeriössä viimein päättyi saatiin jälleen oma henkilö puikkoihin. Sairaanhoitaja Anna-Liisa Kasurinen tulisi vahvalla tiedostavalla nyky-kulttuurin osaamisellaan palauttamaan hunajavirrat oikeaan (lue vasempaan) osoitteeseen. Kun tämä onneton sitten haastattelussa ilmoitti rakkaimmiksi taiteilijoikseen säveltäjä Eino Leinon (lahtrareiden kätyri) ja runoilija Sibeliuksen (natsi) sekoittaen muutkin merkki henkilöt oli mulla naurussa pitelemistä kun kuuntelin sitä kiemurtelua kuinka epäolennaista on kulttuurin tuntemus ministeriltä. :D
 
salama-anteri kirjoitti:
1 Ensimmainen strategiahan (kuvaputkikaappaus) paattyi auton kaasuputken hoyryihin, toisella onnistuttiin harvinaisen pitkalle, mutta kolmas (Microsoftin syliin heittaytyminen, kun ei omia paukkuja enaa, niiden tuhlauksen jalkeen, riittanyt) oli huono korjausliike ja vei auton ojaan, josta sita neljas (tehdaan niin kuin Ericson) on nyt pikkuhiljaa nostamassa

2 Sillain kay kun suositaan omia (siis nepotismia, eika meritokratiaa)

3 Tuon asian osalta on jatetty huomiotta, etta Cobol-kaudella (ja C-kieli siina rinnalla) kaytannossa kaikki Suomen ohjelmointi ulkoistettiin Viroon (kun se oli "suorittavaa tyota") ja sitten kun sita olisi tarvittu osana tuotekehittelya niin teravan karjen takaa ei loytynytkaan kapasiteettia (skaalautumista: ohjelman ja ohjelmatuotteen tekemisen tyopanos on suhteessa noin 1:10).

4 Sillain kay, jos kirjanpitajat pannaan liikkeenjohtajiksi. Nokian stretegisella suunnittelullahan oli aiemmin monta hyvaa johtajaa ( ja kunnollinen teknologiajohtaja siina sivussa; kayttikohan selkokielta:), niinkuin Linus tuossa lainaamassani ohjeistuksessa? Ja sitten kun tulee sellaisia, jotka ei osaa, niin eipa niilla ole paljoa sanottavaa... rupeavat varmaan napraamaan jotain omaa "strategiaa).
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinä voisit ruveta käyttämään sitä selkokieltä. Anteeksi, olen puhunut.
 
Oliko mitaan asiaa esitettavaksi? Ugh (tama ei ole intiaanikielta - ehka osaat, ehka et, suomentaa;))
 
chigeen'a kirjoitti:
tämä onneton sitten haastattelussa ilmoitti rakkaimmiksi taiteilijoikseen säveltäjä Eino Leinon (lahtrareiden kätyri) ja runoilija Sibeliuksen (natsi) sekoittaen muutkin merkki henkilöt oli mulla naurussa pitelemistä kun kuuntelin sitä kiemurtelua kuinka epäolennaista on kulttuurin tuntemus ministeriltä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuollain kavi Englannissakin, tosin ihan eri syista.

Kulttuuriministerille kun kuuluu myos mediaohjaus/ sananvapaus/ moniarvoisuus, niin siihen piti pallille saada Cameron/ Murdoch -kokoomahallituksen aikana kaskytettavissa oleva mies. Tallaiset tietysti ovat keskimaaraista enemman viinaanmenevia ja muutenkin "Good Time Charlies" - maksetut naiset jne.
- han nolasi itsensa, hallituksen ja paljasti siina samalla tuon perapenkilta ajamisen seka haastatteluissa itse asiasta (ei tiennyt:) holkasen-polaysta) kuin myos noilla muilla mainituilla rintamilla
 
tosin ei minua "köniskkäiden" kuolemat niin kiinosta (jokainen sen kohtaa) mutta miten on lasten ja vanhusten elämä, turvallisuus ja terveydenhuolto...?
 
Ei nakojaan (tuosta samasta lahteesta) meilla mene kuitenkaan ihan niin pain persausta kuin maailman johtavissa maissa (ja niiden painoarvon vuoksi siis maailmassa keskimaarin): Tanska, Hollanti, Suomi palkintopalleilla

DPiEyAIW4AIg-vH.jpg
 
Nyt se tapahtui: Suomi vie maailmalle niin paljon palveluita, että se on korvannut Nokian romahduksen jäljet
Suomen vienti ei finanssikriisin jälkimainingeissa notkahtanutkaan, väittää laaja raportti Suomen ulkomaankaupasta.

Suomen vientitulot eivät olekaan olleet viime vuosina laskukiidossa, väittää uusi tutkimus(siirryt toiseen palveluun).

Vaikka Nokian vienti romahti ja vei vuosina 2008–2015 viisi miljardia euroa viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, palveluviennin kasvu on viime vuosina korvannut Nokian romahduksen jäljet.

Tutkimus ei vertaile perinteiseen tapaan viennin bruttoarvoa, vaan viennin Suomeen jättämää arvonlisäystä eli palkkoja, voittoja ja pääomakustannuksia.

– Perinteiset tavat tarkastella vientiä antavat jopa hiukan harhaanjohtavan kuvan viennin merkityksestä. Bruttovientitilastot liioittelevat Suomen talouden vientivetoisuutta, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin erikoistutkija Saara Tamminen sanoo.

Tutkimusraportti 100 vuotta pientä avotaloutta julkistettiin maanantaina. Vattin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä syntynyt raportti on ensimmäinen kokonaiskuva palveluviennin merkityksestä taloudelle.

Laatu ja brändi ovat kaiken A ja O
Tutkimuksesta selviää, että erityisesti palvelujen vienti jyllää.

Sen osuus koko viennin arvonlisäyksestä oli viime vuonna jo 36 prosenttia. Isoimmat rahavirrat Suomeen jättää paperiteollisuus, mutta it-palvelut ovat kasvaneet toiseksi merkittävimmäksi alaksi heti paperiteollisuuden vanaveteen.

Suomalainen teollisuus ei vie enää maailmalle vain tuotteita kuten laivoja, hissejä ja koneita, vaan samat yritykset kauppaavat osaamistaan palveluina. Palveluviejinä tunnetaan esimerkiksi Kone, Wärtsilä ja Nokia.

– Kasvua on tullut erityisesti teollisuusyritysten palveluviennistä, ja lisäksi tietysti esimerkiksi peliyrityksistä, Etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala sanoo.

Tutkimuksen mukaan jopa 60–70 prosenttia eli kaksi kolmasosaa viennin arvonlisästä tulee laatu- ja brändituotteiden ja -palvelujen viennistä. Suomeksi sanottuna hinta ei ratkaise, vaan laatu, ominaisuudet ja yrityksen maine.

– Tällä on merkitystä myös poliittisen päätöksenteon kannalta. Pitäisi nähdä isompi kuva pelkän hintakilpailukyvyn ja tavaraviennin sijaan, Nilsson Hakkala sanoo.

Tavaraviennin tilastot eivät kerro koko totuutta
Näkökulma on uusi. Yleensä mitataan viennin bruttoarvoa, eli sitä millaisia kokonaissummia tuotteista saadaan.

Tärkeämpää kasvulle ja työllisyydelle on kuitenkin se, mitä yritykset jättävät Suomeen voittoina ja palkkoina, eli kotimainen arvonlisäys.

Tutkijoiden mukaan juuri arvonlisäyksen mittaaminen on tärkeää, koska tuotantoketjut ovat hajonneet maailmalle. Ennen vanhaan alihankkijat ja palveluntuottajat olivat valtaosin kotimaisia, mutta nyt osavaiheet kiertävät yhä useammin ulkomaisten toimijoiden kautta.

– Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien tuotantoprosessien perässä. Monen vientihyödykkeen osalta jopa yli puolet viennin bruttoarvosta heijastaa vain ulkomaisten välituotteiden arvoa, sanoo Vatt:n erikoistutkija Saara Tamminen.

Suomi on maailman avoimpia talouksia
Avotaloudella raportti viittaa siihen, että Suomi on jo Venäjän vallan ajasta asti ollut verraten avoin talous, jota ulkomaankauppa on vaurastuttanut.

Ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen oli kansainvälisessä vertailussa korkea jo vuosina 1870–1913 eli ennen itsenäistymistä. Myös sotien välissä, jolloin valtioiden välinen kauppa väheni, Suomi pysyi verraten avoimena.

Tutkimuksessa esitetään uusia laskelmia viennin koko kotimaisesta arvonlisästä viimeisen sadan vuoden ajalta.

Ulkomaankaupan kokonaistaloudellinen merkitys ylitti vuoden 1913 tason vasta 1990-luvun laman jälkeen. Suurimmillaan osuus oli vuonna 2000 it- ja Nokia-huuman keskellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ps yksi viimeisimpiä vientipalveluja on Tuntematon filmin esittelyt alkaen nyt irlannista ja tulevana viikonloppuna jenkeissä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top