Ilmasota

Mielenkiintoinen katsaus ilmavoimista 1950-1970-luvuille.

Pisti silmään:
MiG osoittautui palveluskäytössä varsin luotettavaksi koneeksi. Se ei ollut vikaherkkä ja tarvittaessa huollot oli nopea ja helppo tehdä. Lentoteknistä toimintaa vaikeutti kuitenkin merkittävästi oikeiden huoltovälineiden vajavuus sekä varaosien hankinnan vaikeus. Tästä johtuen huoltoohjelman noudattaminen aiheutti koneiden seisomisen huollossa, sillä vajaa kymmenen vuoden kuluttua käyttöönotosta koneita pystyttiin pitämään päivittäisessä laivuepalveluksessa vain noin puolenkymmentä kerrallaan.
Neljäsosa Migeistä oli vain käytettävissä kerrallaan. Tosi huono määrä. Varsinkin kun peilaa siihen että Horneteilla on ylitetty 80% ja mitään en tiedä enkä ole löytänyt Drakenin luvuista tietoa.

No toisaalta kun katsoo niin Neuvostoliitolle se ei nyt ollut niin iso asia, jos käytettävyys heidän koneissaan olisi pieni, koska se kompensoitui sitten määrällä tosi hyvin. Mutta meidän 20 Migin fleetissä se taas tuntui väistämättä ja pahasti.
 
Olisiko VL. Myrsky pärjännyt Brewterille? Eli kuinka paljon kone jäi jälkeen läntisistä koneist
 
Sodanajan suomalainen VL Myrsky -hävittäjäprojekti oli epäonnen ja materiaalipulan riivaama – silti yhtään ei menetetty taistelussa
Kari Kortelainen6.12.201911:30HISTORIATEKNIIKKAKONEET JA LAITTEET


 
Uusi siivet lehti ilmestynyt tänään. Harrierista varsin mielenkiintoinen historiikki. Uutta tietoa ainakin minulle Falklandilta.
 
MiGillä oli kaksi suurta heikkoutta:
-Pieni toimintasäde/-aika ("defending the airfield perimeter").
-Olematon avioniikka. F -mallilla ei ollut edes tutkaa. Kauniin sään hävittäjä.
F-13 mallilla oli tykin lisäksi vielä vain kaksi Sidewinder -kopiota.
Bis korjasi jälkimmäiset heikkoudet. 4 ohjusta ja tutka. Mutta lentoaika oli entisellään.
 
Back
Top