Ilmastopsykoosi -ketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Johan Trump yritti, kun paimensi kalifornialaisia haravoimaan niinkuin suomalaiset tekevät. :cool:
Meillä nähdään tuo palojen vähäisyyskin ongelmana (tosin artikkeli enää googlen välimuistissa, lainasin siitä syystä tuohon allekin):
[/URL]
Finland has a problem with too few forest fires – to promote biodiversity, burned-down areas should be protected
Published: 10.08.2018 09:05
Last modified: 20.08.2018 10:47
Kulotus-Kuva-Henrik-Lindberg-800x453.jpg
Every year, fewer than one thousand of the 26 million forest hectares in Finland burn down in wildfires. Photo: Henrik Lindberg
Latest news
While other countries grapple with destructive and deadly forest fires, the problem in Finland is the opposite. From nature’s point of view, the diversity of species and habitats suffers from too few fires.

“Burned-down forest is one of the rarest habitats in Finland,” says Henrik Lindberg, renowned forest fire expert and researcher at the Häme University of Applied Sciences.

In 2017, for example, forest fires damaged only 470 hectares in the land of 23 million hectares of forest. The last time that over a thousand hectares burned down was in 2006.

How extensive should forest fires be, then, to have ecological significance? According to Lindberg, a few thousand hectares a year would suffice.

“But if we compare the situation to one hundred or two hundred years ago, in peak years, the area of forest fires should come up to tens of thousands, or even more than 100,000 hectares,” he says. “However, at that time in the 1800s the number of fires was already heavily affected by human activity with slash-and-burn agriculture and the distilling of tar.”

120,000 kilometres of firebreaks
Even compared to the neighbouring country Sweden, the number of forest fires is surprisingly small in Finland. In Sweden, fires have destroyed more than 25,000 hectares of forests this summer. The difference between the two Nordic countries is not explained by vegetation or climate, but is believed to be based on differences in infrastructure and forest management.

There is a dense forest road network of up to 120,000 kilometres in Finland, constructed for the use of forestry and cottage owners. The road network makes remote areas more accessible to firefighters, but it also slows down the spreading of fires.

Another major factor preventing forest fires is the fragmented forest ownership in Finland. Owing to this, the average size of forest compartments is only 2 to 3 hectares, and forest management plans are based on the specific growing conditions of each of them. That means, for example, that a fire cannot spread as a fast-moving treetop fire when it reaches a clear-cut area or a thinned compartment. The spread of fire is also prevented by the numerous lakes, rivers and wetlands.

Firefighting and fire prevention in Finland is organized as cooperation between rescue departments, voluntary fire brigades and aerial patrolling by volunteers. Citizens are warned of the forest fire risk in weather reports. The warning is based on an index of the Finnish Meteorological Institute which assesses the humidity of the organic surface layer of the soil.

Burned-down areas are rarely protected
A forest fire is not useful for nature if the burned-down area is not protected afterwards. The protected area should be sufficiently large, at least larger than the half a hectare that is the current average size of forest fires in Finland.

“This summer, we have also had more extensive fires in Finland, including the hundred-hectare forest fire in Pyhäranta. The problem is, however, that fires mostly occur on private land,” says Lindberg.

The protection of a forest fire site is therefore based on the voluntary decision of a landowner. “Fires occur without advance warning, so the owner cannot decide beforehand whether a particular area should be protected as a valuable natural habitat.”

Henrik Lindberg is a renowned wildfire and prescribed burning expert and researcher at the Häme University of Applied Sciences.
Henrik Lindberg is a renowned wildfire and prescribed burning expert at the Häme University of Applied Sciences.
Of Finnish forests, 60 percent are owned by private individuals and families, and for many, they are a major source of income. The voluntary protection of a forest area can receive financial support under the Forest Biodiversity Programme for Southern Finland (Metso). The programme is coordinated by the Ministry of the Environment, in cooperation with the Ministry of Agriculture and Forestry.

“We have protected some forest fire sites, though not every year,” says Environment Counsellor Päivi Gummerus-Rautiainen, who is responsible for implementing the Metso Programme.

The Finnish government has set the goal that, in addition to existing areas, about 96,000 hectares of forest will have been protected by the voluntary decision of a forest owner or by being acquired by the State by 2025. The protection can be permanent or temporary.

“On forest fire sites, protection and its cost must be considered on a case-by-case basis. The forest may have been completely destroyed, which cannot, in principle, be compensated for, but if there are economically valuable trees left in the area, they will be fully compensated for,” says Gummerus-Rautiainen. “There are many factors that affect a favourable protection decision, such as whether the area is close to other conservation sites or whether it has stout trees.”

Lindberg says that he finds it useful to compare forest fire damage to other forest damage, such as that caused by storms and snow. “In terms of financial value, however, forest fires are quite a small problem. In Finland, they cause a total damage of up to some hundreds of thousands of euros yearly, while with the other types of damage we talk about millions or even tens of millions.”

But if you do not want to permanently give up the management of a forest fire site, would a temporary protection still help the habitat?

“Of course,” says Lindberg. “Particularly insects, such as beetles, will also benefit from a shorter conservation period. However, it would still be good to think about what you will want to do with your forest afterwards.”

Just let it burn?
From time to time, the thought is voiced in public debate that forest fires should not be fought against as efficiently as they are now. In Sweden, for example, forest sites have been left to burn down when a fire has occurred in a national park.

On the other hand, Pekka Kauppi, Professor of Environmental Protection wrote in an opinion published in the Helsingin Sanomat that “forest fire prevention is important both for the forest industry and for climate change”.

“It should be one of the tasks of environmental policy to prevent forest fires and to maintain an effective firefighting capability,” Kauppi writes.

However, fires are part of nature, and prescribed burnings, restoration burnings and the burning of retention trees are an important part of sustainable forest management. Despite this, their number has also decreased. The area of prescribed burnings is less than one thousand hectares per year. Restoration burnings in a LIFE project covered a total of 87 hectares on ten Natura areas last year.
Tuossa todetaan, että meillä palaa vuosittain joitain satoja hehtaareja. Sata vuotta sitten taso oli kymmeniätuhansia ja enimmillään jopa satatuhatta. Vertailuksi kokonaispinta-ala metsämaalle 23 miljoonaa hehtaaria ja päätehakkuille muistaakseni noin 170 000 hehtaaria.
 
"What Does Merkel Know About Russia And The Student Climate Protests That We Don't?"

HUOM:
“I know who is behind this movement, both of the Sunday demonstrations and the truants,” she told an audience of farmers. “I have also been told that from state security. I can guarantee that I do not see ghosts alone and that climate demonstrations are more than spontaneous actions of solidarity with our climate.”

Kuten suomen unelmamiekkarit, enemmän kuin spontaania toimintaa.

Jatkoa:
Is Russia behind climate change protests in EU? ‘Definitely yes’, says Ukraine

Siis mikä on Suomen suurin uhka?

Ei anneta sen hämärtyä.
 
Viimeksi muokattu:
Infographic-1440x638.jpg


Rain seldom falls on the desert lowlands of coastal Peru, so people in the area have always depended on the water that flows down from the Andes during the rainy season. But streams in this part of the world come and go quickly, so indigenous people built a system of canals and ponds to channel excess rainwater and create groundwater. Now a group of researchers says that a scaled-up version could help improve Peru’s water management.

1,400 years ago, Chavin and Wari indigenous communities on the slopes of the Andes Mountains dug systems of stone-lined and earthen canals to channel excess rainwater from streams to areas where the ground could soak up more of the water. From there, the water gradually trickled through sediment and cracks in the rock until it reached springs downslope. “Water is stored in the soils and travels much slower beneath the surface than it would as overland flow,” Boris Ochoa-Tocachi, a civil engineer at Imperial College London, told Ars Technica. Water that would otherwise have been lost to flooding feeds springs that remain active even into the dry season.

Today, most of these once-widespread canals—called amunas in the Quechua language—lie abandoned or clogged. But in a few rural communities, like Huamantanga in the central Andes, people have used and maintained parts of the ancient amunas for centuries. Eleven of the original canals still operate, feeding 65 active springs and 14 small ponds.

Recently, with help from local non-governmental organizations, people at Huamantanga started enhancing these pre-Incan systems. In most cases, they used concrete to make the upstream section of the canal more watertight so that more water reaches the permeable ground downslope. And when Ochoa-Tocachi and his colleagues injected tracer dyes into the canals and checked to see how much—and how quickly—the dye emerged at springs downstream, it turned out that the amunas system still works remarkably well.

In some places, it took just two weeks for the dye to make its way through the system and bubble up in a spring; elsewhere, it stayed underground for up to five months before emerging. On average, water took about 45 days to flow through the canals and underground channels to reach springs. The springs were still flowing about a month after the end of the dry season, and the team calculated that the amunas caught about half of the water discharged by streams above Huamantanga.
https://arstechnica.com/science/201...ring-could-help-solve-modern-water-shortages/
 
Alstonin pääasiallinen varoitus oli, että ilmastokriisi tulee vaikuttaman eniten maailman köyhimpiin ihmisiin. Heillä on vähiten mahdollisuuksia paeta lämpötilojen nousua seuraavia ruokapulia ja konflikteja.

BBC kirjoittaa, että noin 75 prosenttia ilmastokriisin aiheuttamasta tuhosta tulee kohdistumaan kehittyvien maiden kansalaisiin.

Alston kertoo esimerkkejä siitä kuinka varakkaiden mahdollisuudet käsitellä ilmastokriisiä ovat jo nyt erilaiset. Kun hurrikaani Sandy iski New Yorkiin vuonna 2012, suurin osa kansalaisista jäi ilman sähköä. Silti Goldman Sachsin päämajaa suojelivat sen omat kymmenet tuhannet hiekkasäkit ja generaattorit.



BBC:n mukaan Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM kirjoitti vuonna 2014, että arviot ilmastokriisin vaikutuksista maailman muuttoliikkeeseen vaihtelevat. Niiden mukaan vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen takia liikkeelle on lähtenyt 25 miljoonasta miljardiin ihmistä.

Alstonin raportissa arvioidaan, että yksin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, Etelä-Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta tulee lähtemään liikkeelle 140 miljoonaa ihmistä.

Demokratiat saattavat olla uhattuina, kun hallitukset eivät pysty päättämään, mitä siirtolaisten kanssa tehdään. Alstonin mukaan ihmisoikeusyhteisö on epäonnistunut sen faktan kohtaamisessa, että ihmisoikeudet eivät välttämättä tule selviämään meitä odottavassa mullistuksessa.
 
Alston kertoo esimerkkejä siitä kuinka varakkaiden mahdollisuudet käsitellä ilmastokriisiä ovat jo nyt erilaiset. Kun hurrikaani Sandy iski New Yorkiin vuonna 2012, suurin osa kansalaisista jäi ilman sähköä. Silti Goldman Sachsin päämajaa suojelivat sen omat kymmenet tuhannet hiekkasäkit ja generaattorit.

BBC:n mukaan Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM kirjoitti vuonna 2014, että arviot ilmastokriisin vaikutuksista maailman muuttoliikkeeseen vaihtelevat. Niiden mukaan vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen takia liikkeelle on lähtenyt 25 miljoonasta miljardiin ihmistä.

Alstonin raportissa arvioidaan, että yksin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, Etelä-Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta tulee lähtemään liikkeelle 140 miljoonaa ihmistä.

Kohta 1: Meikäläinen on nyt kohta 12 vuotta asunut (tj on muuten tänään 2) maissa, joissa energiantuotanto ja -jakelu ovat tökkineet ihan tasan tarkkaan vain ja ainoastaan noiden maiden omien toimenpiteiden vuoksi. Jok'ikisenä noista päivistä käytössäni on ollut ihan itse hommattu varavirtasysteemi, yleensä jopa kaksi. Olenpas paska ihminen.

Kohta kaksi: Vaikka ilmasto ei muuttuisi piiruakaan, lähtisi noilta/näiltä seuduilta tuo sama määrä ihmisiä liikkeelle. Koska noilla/näillä seuduilla ihmiset tekevät rajusti liikaa uusia ihmisiä. Olette varmaan tosiaan huomanneet, että eipä juurikaan nykyään enää olla huolissaan väestöräjähdyksestä...
 
.....
Kohta kaksi: Vaikka ilmasto ei muuttuisi piiruakaan, lähtisi noilta/näiltä seuduilta tuo sama määrä ihmisiä liikkeelle. Koska noilla/näillä seuduilla ihmiset tekevät rajusti liikaa uusia ihmisiä. Olette varmaan tosiaan huomanneet, että eipä juurikaan nykyään enää olla huolissaan väestöräjähdyksestä...

Tätä minäkin olen ihmetellyt jo vuosikaudet. Joskus aikoinaan väestön määrä oli keskustelussa ykkösaiheita, nykyään siitä ei puhuta kovinkaan paljoa.
Kuitenkin se on alkusyy hyvin monille nykymaailman ongelmille.
 
Demokratiat saattavat olla uhattuina, kun hallitukset eivät pysty päättämään, mitä siirtolaisten kanssa tehdään. Alstonin mukaan ihmisoikeusyhteisö on epäonnistunut sen faktan kohtaamisessa, että ihmisoikeudet eivät välttämättä tule selviämään meitä odottavassa mullistuksessa.

Demokratiat ovat uhattuina kun kansakunnat ja kansalaiset eivät enää päätä siitä keitä niiden rajojen yli tulee. Suomessakin, neljä vuotta sitten, poliitikot kävelivät kansan tahdon yli. se ei saa enää toistua.
 
  • Tykkää
Reactions: Tex
Tuohan tarkoittaa myös, että kun lentää Tukholmaan palaveriin, pitää siellä olla palaverin pituuden olla vähintään 96 tuntia, jotta se tulee kannattavaksi verrattuna etäpalaveriin, siis normaaliksi työajaksi muutettuna noin kaksi ja puoli viikkoa. Pidemmistä lennoista puhumattakaan. Moderni lentokone taitaa kuluttaa kerosiiniä 3kg/km. (n. 2.3 l/100km/paikka). Lento vaikka Brysseliin onkin jo noin nelinkertainen (4*96 tuntia), vastaten jo noin kymmenen viikon oleskelua. Siinä ehtii jo pohtia asiaa syvällisesti!

Edit: Nuo luvut, mitä uutisessa todettiin tuntuvat varsin hurjille. Ylen palstalla oli jo kommentoitukin, että videoiden 720 grammaa tunnissa päästöt ei voi pitää paikkaansa, sillä tilastokeskuksen mukaan Suomen sähköntuotannon CO2 päästökerroin on 158 kg CO2/MWh. ( vastaa siis 158g/KWh). Edelleen voidaan laskea, että tunnin aikana sähkönkulutuksen täytyy olla keskimäärin yli 4,5kW jotta päästään 158 kg/tunti päästöihin. Siis kiuas päällä koko ajan, kun kännyn kulutus on watteja. Aika monen kertaluokan ero.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoisia kirjoittajia: Heikki Koskenkylä, Tiera Laitinen, Eero Paloheimo. Voin lukematta taata että sivut 57-65 on asiaa ja kannattaa lukaista. Otsikkojen perusteella toki monia muitakin mielenkiintoisia aiheita, mutta en ole lukenut enkä varmaan luekkaan.

Ympäristörealistin käsikirja
 
Vähän aikaa kahtelin rinnakkain ilmasto-ufo-ketjuja. Samat hlöt, jotka kenties edustavat forumin älykköintelligentsiaa eivät voi edes puheen tasolla käydä debattia ufoista. Toisaalta samat hlöt kyseenalaistamatta ovat imaisuttaneet ilmastoagendan sanoman. Ymmärrän sen tietysti, koska ilmastoagendan takuutyttönä seilaa emeritusprofessori G. Thurman, joka on myös Näkijä.

Jos Greta Näkijä ei ole osoitus tappiinsa viedystä informaatiovaikuttamisesta, niin mikä sitten on? Siinä kaksi kertaa tiedeihminen miettii ennenkuin lähtee debatoimaan teinitytön kanssa tieteellisestä todistusvoimasta.....tytön, joka on tällä hetkellä ylivertainen Todistaja.

Mutta uhvoja ei ole maailmankaikkeudessa, sentään se on selvää. Kun ei ole todisteita. Ilmastonmuutoksesta on.

30968
 
Vähän aikaa kahtelin rinnakkain ilmasto-ufo-ketjuja. Samat hlöt, jotka kenties edustavat forumin älykköintelligentsiaa eivät voi edes puheen tasolla käydä debattia ufoista. Toisaalta samat hlöt kyseenalaistamatta ovat imaisuttaneet ilmastoagendan sanoman.

Olisi hyvä, jos v. Baikal laittaisi ihan suoraan nimimerkkejä, keistä puhe. Muuten jää helposti hyvin epämääräiseksi. :unsure:

Tämä on myös siitä syystä erittäin epämääräistä, että kun arvelee, ketä nimimerkkiä ufo-ketjussa mahdollisesti Baikal tarkoitti, niin kyseinen nimimerkki ei ole esimerkiksi kirjoittanut tähän ketjuun yhtään viestiä. o_O

Tällä hetkellä ja näillä tiedoilla havainto siis vaikuttaa perättömältä. Suorastaan rienaamiselta :p
 
Back
Top