Ilmastopsykoosi -ketju

Ei sillä että nillittäisin, mutta eikös se ilmastoon vaikuta, jos säätä sörkitään?

On se eri asia aiheuttaa esimerkiksi viikon kestävä myrsky, kuin vaikkapa nostaa koko maapallon keskilämpötilaa kahdella asteella tuhansiksi vuosiksi.
 
Joo tottakai on. Tunnutaan vaan tehtävän monessa paikassa ja useasti, eträ siksi epöilen vaikuttavan ilmastoon. Osaltaan.
 
Asioitahan tapahtuu koko ajan.

Ja on asioita, joita ei tapahdu. Vain se, missä voi tehdä bisnestä (kuten autoteollisuus) voidaan päästöjen varjolla päästä eteenpäin. Mutta vaikka järvien metaanipäästöt ovat samat kuin liikenteen tai suuremmat, kukaan ei ole innostunut nuottaamaan särkikalaa pois. Siitä ei makseta mitään. Liikeneministeri miettii sovelluksia ja rahanjakoa mutta miten saisi jonkun tekemään näitä muita oikeita asioita?
 
Viimeksi muokattu:
Ja on asioita, joita ei tapahdu. Vain se, missä voi tehdä bisnestä (kuten autoteollisuus) voidaan päästöjen varjolla päästä eteenpäin. Mutta vaikka järvien metaanipäästöt ovat samat kuin liikenteen tai suuremmat, kukaan ei ole innostunut nuottaamaan särkikalaa pois. Siitä ei makseta mitään. Liikeneministeri miettii sovelluksia ja rahanjakoa mutta miten saisi jonkun tekemään näitä muita oikeita asioita?

Tuli muuten juuri ostettua pari purkkia järkisärkeä.
 
Itse kävin hoitokalastamassa tossa äskettäin. Avannot sahasin moottorisahalla ja purkitetut särjet olivat sähköuunissa nelisen tuntia kypsymässä. Ei siinä tainnut vielä paljon ilmasto pelastua. En tiedä. Ehkä asiat alkoivat menemään mönkään kun ihminen alkoi muokkaamaan elinympäristöään tulella. Nyt on muokattu kohta koko saamarin maapallo uuteen uskoon ja edelleen ihmetellään miehissä miten tähän on päädytty. Vastuuta pitäisi ottaa ihmiskuntana mutta ei näytä onnistuvan.
 
Itse kävin hoitokalastamassa tossa äskettäin. Avannot sahasin moottorisahalla ja purkitetut särjet olivat sähköuunissa nelisen tuntia kypsymässä. Ei siinä tainnut vielä paljon ilmasto pelastua. En tiedä. Ehkä asiat alkoivat menemään mönkään kun ihminen alkoi muokkaamaan elinympäristöään tulella. Nyt on muokattu kohta koko saamarin maapallo uuteen uskoon ja edelleen ihmetellään miehissä miten tähän on päädytty. Vastuuta pitäisi ottaa ihmiskuntana mutta ei näytä onnistuvan.

Hyvää pohdintaa.

Kuten niin usein on, taloustieteilijöillä on myös tuohon teoreettinen viitekehys :)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoisvaikutus

Vastuunotossa varmaan kaikki lähtee siitä, että ensin pitäisi todeta, että nyt pitää ruveta ottamaan vastuuta. Sen jälkeen rupeaa tapahtumaankin. Mutta pohdinta on vielä siinä pisteessä, että pitäisikö vastuuta ottaa vai ei. Eihän tälläkään foorumilla ole asiasta minkäänlaista yksimielisyyttä.

Asiat onneksi kehittyvät hyvään suuntaan. Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia exponentiaalisilla käyrillä. Se auttaa paljon.
 
Ja on asioita, joita ei tapahdu. Vain se, missä voi tehdä bisnestä (kuten autoteollisuus) voidaan päästöjen varjolla päästä eteenpäin. Mutta vaikka järvien metaanipäästöt ovat samat kuin liikenteen tai suuremmat, kukaan ei ole innostunut nuottaamaan särkikalaa pois. Siitä ei makseta mitään. Liikeneministeri miettii sovelluksia ja rahanjakoa mutta miten saisi jonkun tekemään näitä muita oikeita asioita?

Kyllä. Tehdään asioita, joilla voi tehdä bisnestä. Ja yleensä kaikella on peilipuolensa, aina. Kun kenties säästetään ilmastoa, niin kustaan sitten toiseen purkkiin.

Koko touhun Juurisyy on se, että elämme yli luonnon kestokyvyn noin niinkuin pitkässä juoksussa. Jos onnistumme 25 vuodessa tiputtamaan maapallon lämpötilaa puoli astetta ei merkkaa yhtään mitään. Ei mitään. Nada.

Ja lopun viimein ratkaisu tapahtuu kasvavissa talouksissa, joissa riittää populaa. Kiina, Intia, kenties Afrikka....onnea matkaan. Usan 300-miljoonaisen kansan jalanjälki on jonniinmoinen.
 
Viime syksynä istua hölmötin eräässä tapahtumassa, jossa oli puhujia laidasta laitaan. Eräs visionääri pohti, että paras palvelus ilmastolle kaikitenkin olisi istuttaa metsää vähän hitokseen. Pohdinnassa oli mm. Saharan valjastaminen metsän kasvatukseen. Saharan allahan on vettä mereksi saakka. Ja metsää voidaan istuttaa melkoisesti ilman Saharaakin. Ja tuo metsän tuotto voidaan valjastaa energiantuotantoon, kuitutuotteisiin jne.

Visionäärin laskelmissa reipas metsänkasvatus poistaisi luonnollisesti hiilidioksidia ym. ilmasta, palauttaisi ravinne-ym. asiat vaikkapa Saharan maaperään. Visionääri myönsi, että tälläkin hankkeella olisi taatusti joku kääntöpuolensa.
 
Viime syksynä istua hölmötin eräässä tapahtumassa, jossa oli puhujia laidasta laitaan. Eräs visionääri pohti, että paras palvelus ilmastolle kaikitenkin olisi istuttaa metsää vähän hitokseen. Pohdinnassa oli mm. Saharan valjastaminen metsän kasvatukseen. Saharan allahan on vettä mereksi saakka. Ja metsää voidaan istuttaa melkoisesti ilman Saharaakin. Ja tuo metsän tuotto voidaan valjastaa energiantuotantoon, kuitutuotteisiin jne.

Visionäärin laskelmissa reipas metsänkasvatus poistaisi luonnollisesti hiilidioksidia ym. ilmasta, palauttaisi ravinne-ym. asiat vaikkapa Saharan maaperään. Visionääri myönsi, että tälläkin hankkeella olisi taatusti joku kääntöpuolensa.

Energiayrittäjä miljardööri Mika Anttonen on puhunut tuosta. Kasteluvesi otettaisiin siinä merestä ja desalinaatio tehtäisiin aurinkoenergialla. Saharassahan on jo harrastettu viljelyä fossiilisella pohjavedellä, mutta se on ajautunut ongelmiin.

Oma ehdotukseni foorumilla on ollut että kasvatetaan Suomessa tukkeja, sahataan ne lankuiksi ja viedään lankut Saharaan isoon pinoon :)
 
Oma ehdotukseni foorumilla on ollut että kasvatetaan Suomessa tukkeja, sahataan ne lankuiksi ja viedään lankut Saharaan isoon pinoon

Ihan oivallinen visio, minulle ei aivan täysillä vaan aukea tempun perspektiivi. :cool: Mikä on esim. tempun ansaintalogiikka? YK? :devilish:

Eniwei, ihmisjärki kykenee hahmottelemaan korjauskeinoja, ei siitä ole kysymys. Ehkä ihmiskunta tarvitsee pitkäaikaisen globaalin luokan uskonkappaleen, jota hellitään joka käänteessä. Kenties se poikii jotain, ainakin bisnestä.

Jotenkin toivottomalta se kyllä näyttää, kun katsoo uutiskuvia vaikka Kiinasta, kun ihmiset vaeltavat keskellä päivää savun muodostamassa kaamosmaisemassa rätti naamalla tai kun katsoo, missä kunnossa on Intian pyhä joki. Tai kun katsoo karttakuvaa, jossa esitetään jätelauttoja merissä. Kyllä tulevilla sukupolvilla riittää haasteita.
 
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on sellainen jännä piirre, että kukaan ei halua myöntää sen olevan millään lailla ikävää. Saadaan hyväpalkkaisia työpaikkoja uusiin cleantech-firmoihin, hienoja uusia palveluja ja teknologioita, onnea ja autuutta. Näillä vältetään raamatullinen katastrofi.

Mutta kas kummaa, kun asioita ruvetaan konkretisoimaan niin paljastuukin jotain aivan muuta. Esimerkki: Suomessa on päätetty lopettaa hiilenpoltto v. 2029 mennessä. Kun aikaa on vuosikymmen, ei voida jäädä odottelemaan pelastavaa teknologiaa vaan pitää lyödä luvut exceliin ja ryhtyä hommiin.

Virallinen suunnitelma on lämmittää Helsinki biomassalla eli puulla. Tämä tarkoittaisi massiivista hakkuiden lisäämistä, rekkarallia kaupunkiin tai pellettien laivaamista ulkomailta. Todennäköisesti kaikkia kolmea, sillä matematiikka ei anna armoa. https://planeetta.wordpress.com/2015/11/17/keskuspuisto-lammittaisi-helsingin-kolme-viikkoa/ Päästöihin muutos olisi vain kosmeettinen, sillä metsäbiomassa ei ole päästötöntä vaan palaessaan polttopuu muuttuu hiilidioksidiksi ilmastoa lämmittämään. Toki se vuosikymmenten saatossa (ehkä) taas sitoutuu kasvavaan metsään.

Toinen vaihtoehto on lämmittää pk-seutu ydinvoimalla. Kuten OL3:sta olemme oppineet, tämän vaihtoehdon toteuttamisella on jo kiire. Tämä on oma suosikkini ja oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto. Tosin myös epätodennäköisin.

Kolmas vaihtoehto on polttaa maakaasua. Tämä vaihtoehto on joko kallis (LNG) ja/tai huoltovarmuuden osalta ongelmallinen eikä sekään ole päästötön.

Mitä luulette, miten nämä vaihtoehdot uppoavat ympäristötietoiseen helsinkiläiseen äänestäjäkuntaan? Siihen joka odottaa aurinkovoiman ja muiden uusiutuvien pelastavaa läpimurtoa ja niitä cleantech-työpaikkoja.
 
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on sellainen jännä piirre, että kukaan ei halua myöntää sen olevan millään lailla ikävää. Saadaan hyväpalkkaisia työpaikkoja uusiin cleantech-firmoihin, hienoja uusia palveluja ja teknologioita, onnea ja autuutta. Näillä vältetään raamatullinen katastrofi.

Mutta kas kummaa, kun asioita ruvetaan konkretisoimaan niin paljastuukin jotain aivan muuta. Esimerkki: Suomessa on päätetty lopettaa hiilenpoltto v. 2029 mennessä. Kun aikaa on vuosikymmen, ei voida jäädä odottelemaan pelastavaa teknologiaa vaan pitää lyödä luvut exceliin ja ryhtyä hommiin.

Virallinen suunnitelma on lämmittää Helsinki biomassalla eli puulla. Tämä tarkoittaisi massiivista hakkuiden lisäämistä, rekkarallia kaupunkiin tai pellettien laivaamista ulkomailta. Todennäköisesti kaikkia kolmea, sillä matematiikka ei anna armoa. https://planeetta.wordpress.com/2015/11/17/keskuspuisto-lammittaisi-helsingin-kolme-viikkoa/ Päästöihin muutos olisi vain kosmeettinen, sillä metsäbiomassa ei ole päästötöntä vaan palaessaan polttopuu muuttuu hiilidioksidiksi ilmastoa lämmittämään. Toki se vuosikymmenten saatossa (ehkä) taas sitoutuu kasvavaan metsään.

Toinen vaihtoehto on lämmittää pk-seutu ydinvoimalla. Kuten OL3:sta olemme oppineet, tämän vaihtoehdon toteuttamisella on jo kiire. Tämä on oma suosikkini ja oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto. Tosin myös epätodennäköisin.

Kolmas vaihtoehto on polttaa maakaasua. Tämä vaihtoehto on joko kallis (LNG) ja/tai huoltovarmuuden osalta ongelmallinen eikä sekään ole päästötön.

Mitä luulette, miten nämä vaihtoehdot uppoavat ympäristötietoiseen helsinkiläiseen äänestäjäkuntaan? Siihen joka odottaa aurinkovoiman ja muiden uusiutuvien pelastavaa läpimurtoa ja niitä cleantech-työpaikkoja.

Huom. Puuttumatta noihin lukuihin, niin siinä tapahtuu virhe, jos vedetään Suomesta johtopäätöksiä maailmaan. Suomi on yhden promillen maailman pohjoisin erityistapaus.

Edit. selvennetään.

Suomessa on kylmä, tarvitaan lämmitystä, ei ole aurinkoa.

Muualla maailmassa on auringon ansiosta kuuma, lämmitystä ei tarvita, jäähdytys on primääritarve, aurinkoa piisaa.
 
Visionäärin laskelmissa reipas metsänkasvatus poistaisi luonnollisesti hiilidioksidia ym. ilmasta, palauttaisi ravinne-ym. asiat vaikkapa Saharan maaperään. Visionääri myönsi, että tälläkin hankkeella olisi taatusti joku kääntöpuolensa.


Varmaan se, että Saharan vesivarastot eivät uusiudu tarpeeksi nopeasti, jolloin vesivarasto (akviferi) kuluu ja kuluu, kunnes joku päivä vettä ei ole tarpeeksi ylläpitämään kasvillisuutta. Tälle vesivarastolle on joku nimitys (paleoakviferi tms) jollaista on käytetty hyväksi mm. Saudeissa, mutta koska ne eivät uusiudu tarpeeksi nopeasti, niin ne ovat loppumassa. Oma juttunsa on myös maannos: Sahara on joskus ollut kasvillisuuden peitossa, mutta olosuhteet ovat jollain mekanismilla jauhaneet kaiken hiekaksi. Veikkaan, että vaikea on luontoa vastaan tapella.


Sitten mitä tulee hybrideihin, niin joko on ratkaistu akkujen litium ongelma? Ei olla. Ei hirveästi auta, jos siirrymme yhdestä rajallisesta resurssista (öljy) toiseen rajalliseen resurssiin (litium). Vuosituhannen vaihteessa oli kova hypetys eräästä teknologiasta, jolla piti korvata bensiini autoissa. Tämä teknologia oli polttokennot, ja joitakin autojakin rakennettiin. Hypetys on pitkälti kuollut pois, ja jos kansalaisilta nyt kysyttäisiin, niin suurin osa olisi silmät pyöreenä, että "mikä?!".

Ihmiskunnan pitäisi ympäristöä suojellakseen keskittyä kahteen asiaan:

-Fuusioenergia
-Muovin korvaaminen

Muoveista on viime aikoina ollut puhetta, se on hyvä. Fuusioenergia on ihan alkutekijöissään. Jossain näin, että tuulivoimaloihin on upotettu yhtenä vuonna (~2015) enemmän rahaa, kuin fuusiotutkimukseen noin tyyliin 30 vuoden aikana (vai oliko jopa 60 vuotta). Tuulivoimaloita on Suomessakin jo purettu pois, vaikka niiden piti kestää 30-vuotta.
 
Huom. Puuttumatta noihin lukuihin, niin siinä tapahtuu virhe, jos vedetään Suomesta johtopäätöksiä maailmaan. Suomi on yhden promillen maailman pohjoisin erityistapaus.

Edit. selvennetään.

Suomessa on kylmä, tarvitaan lämmitystä, ei ole aurinkoa.

Muualla maailmassa on auringon ansiosta kuuma, lämmitystä ei tarvita, jäähdytys on primääritarve, aurinkoa piisaa.
Toki näin, mutta viime kädessä ongelmat pitää ratkaista paikallistasolla ja joka paikassa on omat haasteensa.

Aurinkoa piisaa keskimäärin 12h vuorokaudessa ja suurinta tuotanto on keskipäivällä. Olen itse ollut thaimaalaisella saarella jossa sähkö tehtiin aurinkopaneeleilla ja dieselgeneraattoreilla. Sähköt katkesivat viimeistään klo 15 kun ilmastoinnin kulutus ylitti paneelien tuotannon. Tämän jälkeen käynnistyivät aamuun asti jyrisseet aggregaatit.

Ongelma on samanlainen kehittyneessä maailmassa, kuten Kaliforniassa https://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2018/03/daily-chart-18
 
Toki näin, mutta viime kädessä ongelmat pitää ratkaista paikallistasolla ja joka paikassa on omat haasteensa.

Aurinkoa piisaa keskimäärin 12h vuorokaudessa ja suurinta tuotanto on keskipäivällä. Olen itse ollut thaimaalaisella saarella jossa sähkö tehtiin aurinkopaneeleilla ja dieselgeneraattoreilla. Sähköt katkesivat viimeistään klo 15 kun ilmastoinnin kulutus ylitti paneelien tuotannon. Tämän jälkeen käynnistyivät aamuun asti jyrisseet aggregaatit.

Ongelma on samanlainen kehittyneessä maailmassa, kuten Kaliforniassa https://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2018/03/daily-chart-18

Jep. Erityisesti saarilla tuo on ongelma. Esim. Euroopassa pystytään sähköä siirtämään poikki mantereen.

Silti, aikaisemmin siellä Thaimaan saarella olisi pörissyt läpi vuorokauden. Ei pelkällä aurinkovoimalla välttämättä pärjätä 100%. Mutta jo 50% vähennys olisi valtavan paljon.

Ratkaisuja ovat:
  • Monipuolinen energiantuotantomixi (aurinko, tuuli, aalto, vesi, biomassa, atomivoima, fossiiliset rajatussa määrin)
  • Sähkön siirto
  • Hintajousto
  • Varastointi
 
Back
Top