Rikkidioksidi
Tunnisteet CAS-numero7446-09-5
Ominaisuudet MolekyylikaavaSO2
Moolimassa64,054 g/mol
UlkomuotoVäritön kaasu
Sulamispiste−72,4 °C (200,75 K)
Kiehumispiste−10 °C (263 K)
Tiheys2,551 g/l
Liukoisuus veteen9,4 g / 100 ml (25 °C)
Rikkidioksidi (
SO2) on väritön, pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä
kaasu. Se on
rikin ja
hapen yhdiste, jota syntyy muun muassa rikin tai rikkipitoisten aineiden palaessa, esimerkiksi eräitä
fossiilisia polttoaineitakäytettäessä sekä tulivuorenpurkausten yhteydessä.
Kivihiiltä poltettaessa kaikki kivihiilen sisältämä rikki hapettuu rikkidioksidiksi. Rikkidioksidi esiintyy ulkoilmassa hiukkasina tai kaasumaisena aerosolina.
[1]
Rikkidioksidia pidetään ongelmallisena ilmansaasteena, koska se reagoi herkästi
veden kanssa muodostaen
rikkihapoketta (SO2 + H2O → H2SO3), joka muuntuu edelleen
rikkihapoksi H2SO4 tai sulfaatiksi eli rikkihapon suolaksi
SO42−. Rikkihappoa liukenee pilvien sisältämiin vesipisaroihin, jotka satavat alas maaperää ja vesistöjä
happamoittavana ja rakennusmateriaaleja syövyttävänä
happamana sateena. Hapan sade syövyttää myös erilaisia materiaaleja sekä aiheuttaa haittaa ihmiselle ja muille eliöille.
Rikkidioksidi on vesiliukoista, ja sen takia suurin osa hengityselimistöön joutuneesta rikkidioksidista jääkin ylähengitysteiden kosteisiin limakalvoihin. Osa siitä kuitenkin päätyy
keuhkorakkuloihin asti, ja aiheuttaa kudosvaurioita. Se ärsyttää hengitysteitä ja suuria
keuhkoputkia. Tyypillisiä äkillisiä oireita ovat yskä, nuha, hengenahdistus ja keuhkoputkien supistuminen. Erityisesti astmaatikot ovat herkkiä rikkidioksidille, ja pakkanen pahentaa rikkidioksidista aiheutuneita oireita. Rikkidioksidi aiheuttaa myös silmien ärsytystä. Pitkäaikainen altistuminen rikkidioksidille vaurioittaa hengitysteiden lisäksi hammaskiillettä.
[2] [3]
Rikkidioksidi vaurioittaa suurina pitoisuuksina puiden lehtiä ja neulasia.
Rikkidioksidipäästöillä on toisaalta huomattava ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus, koska rikkihappo- ja sulfaattihiukkaset viilentävät ilmakehää
[4].
Puhdistusmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana,
EU on päätöksillään pyrkinyt vähentämään
rikkidioksidipäästöjään mahdollisimman paljon, ja esimerkiksi Suomessa rikkidioksidipäästöt ovatkin vähentyneet tehokkaasti. Nykyään Suomen rikkidioksidipäästöt ovat enää noin kymmenes siitä, mitä ne olivat 1980-luvulla.
[5]
Rikkidioksidin
CAS-numero on 7446-09-5.
Rikkidioksidia käytetään elintarvikkeiden
säilöntäaineena ja sen merkintä tällöin on E220.