Rikkidioksidi
Tunnisteet CAS-numero7446-09-5
Ominaisuudet MolekyylikaavaSO2
Moolimassa64,054 g/mol
UlkomuotoVäritön kaasu
Sulamispiste−72,4 °C (200,75 K)
Kiehumispiste−10 °C (263 K)
Tiheys2,551 g/l
Liukoisuus veteen9,4 g / 100 ml (25 °C)
Rikkidioksidi (
SO2) on väritön, pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä 
kaasu. Se on 
rikin ja 
hapen yhdiste, jota syntyy muun muassa rikin tai rikkipitoisten aineiden palaessa, esimerkiksi eräitä 
fossiilisia polttoaineitakäytettäessä sekä tulivuorenpurkausten yhteydessä. 
Kivihiiltä poltettaessa kaikki kivihiilen sisältämä rikki hapettuu rikkidioksidiksi. Rikkidioksidi esiintyy ulkoilmassa hiukkasina tai kaasumaisena aerosolina.
[1]
Rikkidioksidia pidetään ongelmallisena ilmansaasteena, koska se reagoi herkästi 
veden kanssa muodostaen 
rikkihapoketta (SO2 + H2O → H2SO3), joka muuntuu edelleen 
rikkihapoksi H2SO4 tai sulfaatiksi eli rikkihapon suolaksi 
SO42−. Rikkihappoa liukenee pilvien sisältämiin vesipisaroihin, jotka satavat alas maaperää ja vesistöjä 
happamoittavana ja rakennusmateriaaleja syövyttävänä 
happamana sateena. Hapan sade syövyttää myös erilaisia materiaaleja sekä aiheuttaa haittaa ihmiselle ja muille eliöille.
Rikkidioksidi on vesiliukoista, ja sen takia suurin osa hengityselimistöön joutuneesta rikkidioksidista jääkin ylähengitysteiden kosteisiin limakalvoihin. Osa siitä kuitenkin päätyy 
keuhkorakkuloihin asti, ja aiheuttaa kudosvaurioita. Se ärsyttää hengitysteitä ja suuria 
keuhkoputkia. Tyypillisiä äkillisiä oireita ovat yskä, nuha, hengenahdistus ja keuhkoputkien supistuminen. Erityisesti astmaatikot ovat herkkiä rikkidioksidille, ja pakkanen pahentaa rikkidioksidista aiheutuneita oireita. Rikkidioksidi aiheuttaa myös silmien ärsytystä. Pitkäaikainen altistuminen rikkidioksidille vaurioittaa hengitysteiden lisäksi hammaskiillettä.
[2] [3]
Rikkidioksidi vaurioittaa suurina pitoisuuksina puiden lehtiä ja neulasia.
Rikkidioksidipäästöillä on toisaalta huomattava ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus, koska rikkihappo- ja sulfaattihiukkaset viilentävät ilmakehää
[4].
Puhdistusmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana, 
EU on päätöksillään pyrkinyt vähentämään 
rikkidioksidipäästöjään mahdollisimman paljon, ja esimerkiksi Suomessa rikkidioksidipäästöt ovatkin vähentyneet tehokkaasti. Nykyään Suomen rikkidioksidipäästöt ovat enää noin kymmenes siitä, mitä ne olivat 1980-luvulla. 
[5]
Rikkidioksidin 
CAS-numero on 7446-09-5.
Rikkidioksidia käytetään elintarvikkeiden 
säilöntäaineena ja sen merkintä tällöin on E220.