Ei pelastu maailma kun ihmiset ei edes osaa pyyhkiä perstään sormilla vaan on pakko käyttää paperia
Ja on se yhtä h••vettiä kun ei edes tiedostavat yksilöt ymmärrä pyyhkiä pelkillä sormilla.
https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa178
Jaa artikkeli Twitterissä
Moni suomalainen tekee kestäviä kulutusvalintoja tiedostamatta. Tuoreessa LUT-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon arjen välttämättömyyskulutuksen kestävyys on tietoisia valintoja, ja kuinka paljon se liittyy totuttuihin tapoihin.
Nuorempi tutkija Tiia-Lotta Pekkanen seurasi 18 henkilön arkea reilun viikon ajan. Tutkittavat henkilöt olivat 20–40-vuotiaita lappeenrantalaisia, ja heillä oli korkeakoulututkinto.
– Nämä ihmiset valokuvasivat arjen kulutustaan kotona. Ohje oli, että kun arkeen liittyy kulutustuote, ota siitä kuva.
Kuvasarjojen lisäksi Pekkanen kävi ihmisten mukana heidän tavallisella kauppareissulla. Pekkanen seurasi, miten ihmiset puntaroivat vaihtoehtoja kaupassa. Hän ei aluksi kertonut ihmisille, että hän tutkii kestävää kuluttamista, etteivät tulokset vääristyisi.
– Valitsin tällaisen tutkimusryhmän, koska usein ajatellaan, että he ovat lähtökohtaisesti tietoisia ja kiinnostuneita kestävyysasioista. Jos tämä ryhmä ei tee tietoisesti motivoituneita kestäviä valintoja, niin kuka tekee, Pekkanen selittää.
Kestäviä valintoja muista kuin kestävyyssyistä
Tiia-Lotta Pekkasen mukaan osa ihmisistä käyttää paljonkin aikaa kulutusvalintojen pohtimiseen ja toimimiseen niiden mukaan.
– Tutkimukseni valossa en usko, että pääsemme yhteiskunnan tasolla kestävään kulutukseen sitä kautta, että kaikki ihmiset alkaisivat kuluttaa tietoisen vastuullisesti.
Tietoisten valintojen lisäksi ihmiset tekevät Pekkasen tutkimuksen mukaan yllättävän paljon tiedostamattomia kestäviä valintoja. Kestäviä valintoja tehdään muista syistä kuin kestävyyden takia.
– Joku voi tehdä päätöksen kuluttaa mahdollisimman vähän materiaa ja elää minimalistisesti. Syynä minimalistisesti elämiseen voi olla esimerkiksi se, että ihminen on muuttanut usein. On epäkäytännöllistä, että on hirveän paljon tavaraa. Mutta se ei liity ekologisuuteen.
Kulttuuriset tavat ja tottumukset ohjaavat myös ihmisten kulutustottumuksia ja saavat meidät tekemään tiedostamattomia valintoja – joko kestäviä tai ei-kestäviä.
– Nämä tavat muodostavat ääriviivoja arkielämälle. Emme ole niistä välttämättä tietoisia. Ja vaikka olisimme, emme ajattele niitä kestävyyden kautta.
Paperituotteiden kestävyyttä ei ajatella
Ihmisten kuluttamat tuotteet jakautuivat tutkimuksessa neljään kategoriaan: ruoka, paperi-, hygienia- ja siivoustuotteisiin.
– Ruokaostoksissa näkyivät paljon ihmisten omat mieltymykset, kun taas paperituotteet olivat hyvin samanlaiset kaikilla. Paperituotteiden kohdalla harvemmin mietittiin, ovatko ne kestäviä valintoja, kertoo Tiia-Lotta Pekkanen.
Kestävä valinta voisi Pekkasen mukaan olla esimerkiksi ympäristömerkityn wc-paperin ostaminen.
– Tutkimani ihmiset luottivat ympäristömerkintöjä enemmän siihen, oliko paperituote valkaistu vai ei. Valkaisematon paperi ymmärrettiin ympäristöystävällisempänä.
Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Nykyään
sellun valkaisuun(siirryt toiseen palveluun) käytetään klooridioksidia, happea ja peroksidia. Ne eivät ole haitallisia ympäristölle tai ihmisille, toisin kuin aikoinaan käytetty kloorikaasu. Valkaisematon paperi ei ole siis välttämättä sen ympäristöystävällisempää kuin valkaistu paperi.
Suomalaiset eivät useinkaan kyseenalaista vessapaperin käyttöä.Mari Jäntti / Yle
Kukaan tutkimukseen osallistuneista ei myöskään kyseenalaistanut vessapaperin käyttöä.
– Suomessa on totuttu käyttämään vessapaperia, vaikka se ei ole universaalia tai välttämätöntä. Se on kuitenkin kuluttamista, mutta emme ajattele aktiivisesti, että käytän vessapaperia, olen kuluttaja.
Pekkanen ei halua tarkemmin arvioida, mikä olisi kestävin valinta vessakäynnin suorittamiseen.
– Haluan vain tuoda esiin, että vaihtoehtojakin olisi, esimerkiksi vedellä pesu. Tietysti veden käyttämisen ekologisuus riippuu esimerkiksi siitä, minkälaiset vesivarannot valtiolla on.
Uudenaikainen vessanpönttö kuluttaa jokaisella huuhtelulla noin
neljä litraa vettä.(siirryt toiseen palveluun)
WWF arvioi vuonna 2005, että maailmassa huuhdotaan joka päivä
270 000 puuta alas(siirryt toiseen palveluun) vessa- ja talouspaperin muodossa. Suomalainen käyttääkin vuodessa noin
60 rullaa vessapaperia(siirryt toiseen palveluun). Vessapaperin hiilidioksidivaikutus on samaa tasoa kuin puolella kilolla naudanlihaa tai sillä, että ajaisi autolla 75 kilometriä.
Vesipesulla voidaan säästää paperia, mutta silloin vedenkulutus kasvaa.
Pakastaminen itsestäänselvyys
Toinen esimerkki arkisesta tavasta, johon Suomessa on totuttu, on metsän antimien hyödyntäminen.
– Kukaan ei tule kysymään, miksi keräät syksyllä marjoja. Niin vain tehdään ja sitten marjat laitetaan pakastimeen. Sehän on tosi hyvä, ekologista toimintaa. Eivät ihmiset kuitenkaan lähtökohtaisesti tee sitä siksi, että haluan olla ekologinen, nyt menen metsään.
Marjastaessa ei useinkaan ajatella ekologisuutta.Arja Lento / Yle
Marjojen keräämiseen liittyy myös pakastimen käyttö, joka on monelleitsestäänselvyys.
– Puoli vuosisataa sitten ihmiset säilöivät marjoja monella muulla tavalla. Esimerkiksi survominen saattaisi olla pakastimeen nähden paljon kestävämpää, koska pakastin kuluttaa tietysti energiaa.
Opittujen käytäntöjen päälle ihmiset rakentavat Pekkasen mukaan omia rutiinejaan, jotka voivat olla kestäviä tai epäkestäviä. Rutiineista ollaan käytäntöjä enemmän tietoisia.
Ylimmällä tasolla ovat tietoiset valinnat, joita ihmiset tekevät.
Kestävää kulutusta on tutkittu runsaasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Esimerkiksi Kulutustutkimuksen seuran helmikuun lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kotitalouksien
mahdollisuuksia muutta arkisia tapoja(siirryt toiseen palveluun)yksin tai yhdessä.
Helsingin yliopiston kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Autio on tutkinut kestävää kulutusta muun muassa
kotitaloustieteen(siirryt toiseen palveluun) näkökulmasta. Kotitaloustiede tutkii kotitalouksien arjen toimintaa, kuten rahankäyttöä, ruuanlaittoa, asumista ja perhe-elämää.
Kulutustutkimus on kuitenkin keskittynyt länsimaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin.
– Meillä on pitkät perinteet tutkia, minkälainen on kestävä kuluttaja. Itse yritän linkittää ihmisten käytäntöjä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tutkia näiden asioiden välistä dynamiikkaa, sanoo Tiia-Lotta Pekkanen.
Kestäväksi kuluttajaksi ei haluta tunnustautua
Tutkimuksessa nousi esiin myös se, että ihmiset eivät välttämättä halua identifioitua kestäviksi kuluttajiksi. Pekkasen mukaan esimerkiksi eräs tutkittava sanoi, että hän käyttää vain vapaan kanan munia.
– Siinähän on selvä eettinen ulottuvuus. Mutta hän perusteli, että ei vain halua käyttää häkkikananmunia. Hän ei halunnut sanoa, että hänellä on esimerkiksi huoli eläimien hyvinvoinnista.
Pekkasen tutkimus ei pureudu tarkemmin siihen, miksi ihmiset eivät halua identifioida itseään kestäviksi kuluttajiksi.
– Tutkimuksen valossa kuitenkin näyttää siltä, ettei niin tarvitsekaan tehdä ollakseen kestävä kuluttaja. Kaikki ihmiset ovat jossain määrin kestäviä ja epäkestäviä kuluttajia.