EU ajaa Suomeen tuhansia sähköautoja ja satoja sähköbusseja – bussilipun hinta voi nousta monissa kunnissa
Direktiivin tarkoitus on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta, kun tehdään julkisia ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja.
Suomi pyrkii nopeuttamaan autokannan sähköistymistä. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 kaikkiaan 25000 julkista sähköistä latauspistettä. (KUVA: RIO GANDARA / HS)
Joonas Laitinen HS
Julkaistu: 25.2. 15:59
SUOMEN julkisen sektorin autokanta sähköistyy tämän vuosikymmenen aikana voimakkaasti, mikäli EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskeva direktiivi toteutuu.
Direktiivin tarkoitus on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta, kun tehdään julkisia ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja. Julkisella sektorilla tarkoitetaan esimerkiksi valtion, kuntien ja kuntayhtymien toimijoita.
Konsulttiyritys Ramboll Finlandin liikenne- ja viestintäministeriölle tekemän
selvityksen mukaan direktiivi toisi tällä vuosikymmenellä kuntiin muun muassa tuhansia sähköhenkilöautoja sekä satoja sähköbusseja.
”Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta huomioiden liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet on tärkeää, että julkinen sektori on päästöjen pienentämisessä vahva suunnannäyttäjä”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija
Eleonoora Eilittä HS:lle.
EU-DIREKTIIVIN mukaan Suomen julkisen sektorin uusista henkilöautoista 38,5 prosenttia pitää olla puhtaita. Vuoden 2025 loppuun asti puhtaaksi ajoneuvoksi lasketaan korkeintaan 50 grammaa kilometriltä hiilidioksidia tuottava lataushybridi, sen jälkeen hiilidioksidipäästöjen pitää olla pyöreä nolla.
Rambollin selvityksessä esitetyn arvion mukaan direktiivin toteutuminen toisi tällä vuosikymmenellä Suomeen noin neljä tuhatta uutta sähköautoa. Pelkästään Helsinkiin julkisin varoin kustannettuja täyssähköautoja tulisi noin 700, Espooseen noin 300 ja Turkuun hieman yli 100.
Sähköautojen suosio on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Täyssähköautojen osuus suhteessa kaikkiin viime vuonna ensirekisteröityihin autoihin on kuitenkin vielä pieni, vajaa kaksi prosenttia. Viime vuonna ensirekisteröitiin kaikkiaan 114 199 henkilöautoa.
Lue lisää: Suomen autokanta sähköistyy vauhdilla: ”Vähäpäästöisten autojen tuleminen markkinoille on käytännön pakko”, sanoo asiantuntija
Suomi pyrkii nopeuttamaan autokannan sähköistymistä. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 kaikkiaan 25 000 julkista sähköistä latauspistettä. Hallituksen tavoitteena on myös, että kaikki Suomessa vuonna 2030 myytävät uudet autot voisivat hyödyntää joko sähköä, vetyä tai maa- ja biokaasua tai nestemäisiä biopolttoaineita myös korkeina pitoisuuksina.
Latauspisteverkoston tavoitteena on muun muassa kattaa kaikki kunnat ja kaupungit, liikenteen solmukohdat, rautatieasemat ja lentokentät sekä tieverkko aina kantateihin saakka.
HENKILÖAUTOJEN lisäksi EU-direktiivi koskettaa merkittävästi myös joukkoliikennekalustoa. Direktiivin mukaan uusista linja-autoista puhtaita pitää olla elokuun 2021–2025 välisenä aikana 41 prosenttia ja 59 prosenttia vuodesta 2026 alkaen. Direktiivin mukaisella puhtaalla linja-autolla tarkoitetaan biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä kulkevaa bussia.
Rambollin selvityksessä esitetyn arvion mukaan esimerkiksi Helsingin seudun kuntien alueella toimiva HSL hankkii vuosien 2021–2030 aikana enimmillään yli 800 uuta täyssähköbussia. Tampereella vastaava enimmäismäärä on hieman yli 100 sähköbussia.
Helsinki saa viime vuonna 30 sähköbussia. Bussi numero 51 päätepysäkillään Hakaniemen torikadulla. (KUVA: AKU ISOTALO / HS)
Selvityksen mukaan kaupunkiliikenteeseen sopivan dieselbussin hinta on noin 200 000 euroa ja täyssähköbussin noin 400 000 euroa.
Rambollin selvityksen mukaan puhtaisiin busseihin siirtyminen voisi ainakin siirtymävaiheessa nostaa lippujen hintoja elleivät kaupungit tue lippujen hintoja. Hintojen nousu johtuisi lähinnä kalliimmasta kalustosta sekä investoinneista lataus- ja tankkausinfraan.
Ramboll pitää mahdollisena huolenaiheen myös esimerkiksi pitkien alueellisten sähkökatkojen riskiä. Tällainen riski on suurin haja-asutusalueilla, joissa sähköverkko on edelleen toteutettu ilmajohdoilla.
Rambollin mukaan huolena on myös mahdollinen sähköbussien latausjärjestelyiden eriytyminen kaupunki-, liikennöitsijä- tai toimittajakohtaisiksi. Tämä voisi heikentää jälkimarkkinoita ja vaikuttaa seuraaviin kilpailutuksiin.
EU-DIREKTIIVI ei koske esimerkiksi kaukoliikenteessä ja tilausliikenteessä käytettäviä linja-autoja. Jäsenvaltio voi myös vapauttaa direktiivissä säädetyistä vaatimuksista esimerkiksi hälytysajoneuvot, asevoimien käytössä olevat ajoneuvot sekä rakennustyömaiden ajoneuvot.
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee lainsäädännön sisältöä keväällä. Lakiehdotuksesta järjestetään lausuntokierros ja kuulemistilaisuus touko-kesäkuussa.
Direktiivin vaatimuksia tulee soveltaa elokuusta 2021 alkaen.
Direktiivin tarkoitus on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta, kun tehdään julkisia ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja.
www.hs.fi
