Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
strelailija
Majuri
Ykkösaamussa TV1:llä Petteri Taalas totesi juuri jotain sen suuntaista, että ilmastonmuutosongelmaa ei olisi, jos maapallon väkiluku olisi pysynyt sadan vuoden takaisissa lukemissa. Tämä taitaa olla siellä 2 mrd huitteilla.
Saadaanko siis tästä nykyisestä hulabaloosta kiittää välillisesti katolista kirkkoa ja islamia ja mitä muita niitä onkaan? Olisko jarru tehokkain ase ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?
Saadaanko siis tästä nykyisestä hulabaloosta kiittää välillisesti katolista kirkkoa ja islamia ja mitä muita niitä onkaan? Olisko jarru tehokkain ase ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?
Kent Uranium
Kenraali
Jos omaa enemmän kuin kaksi aivosolua - kyllä.
Väestönkasvu se moottori on ihmisten päästöjen ja vaikutuksen luontoon kasvuun.
Tilanteessa, jossa kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa väestönkasvu on 6,7 miljoonaa per jokakuukausi, Suomen ilmatopolitiikalla ei ole mitään vaikutusta, jos on rehellinen.
Reilut 80 miljoonaa uutta kuluttajaa joka vuosi. Saksan asukasluvun verran. EU:n asukasluku noin viidessä vuodessa lisää. Suomen asukasluku kolmessa viikossa lisää.
Vaikka niiden kehitysmaalaisten kulutus per nenä ei ole niin korkea kuin kehittyneissä maissa, joissa väestö oikeasti vähenisi ilman maahanmuuttoa, pelkkä järkyttävä määrän ekspotentiaalinen kasvu tekee koko pelleilystä päästöjen vähentämiseksi mahdotonta.
Mutta tästä ei saa puhua, koska järjetön väestönkasvu tapahtuu pyhissä kehitysmaissa, eikä täällä lännessä.
Solidsnake
Respected Leader
Remppamies lisää sitten laskuun kaiken ajantuhluun ja parkki ym maksut, persaukisille ei tehdä
Sanotaan sitä vanhempiakin lapsiksi, jopa vauvoiksi, vaikka on parta ja kaikki.
Fisu
Kenraali
Siis tämähän on ihan suoraa poliittista agendaa, eikä tällä ole mitään tekemistä faktojen ja tieteen kanssa. En kyllä muista omien koulukirjojen aikanaan olleen näin asenteellisia, että ihan suoraan mielipiteitä tyrkytetään oppikirjassa. Niiden myötä sentään mielipiteen sai muodostaa itse annettujen "faktojen" perusteella. Faktoista voi sitten riidellä erikseen, mutta mielestäni ne olivat ihan järkeenkäypiä, eikä juurikaan selkeitä ylilyöntejä.
Ilmeisesti pitäisi jokin päivä mennä johonkin kirjakauppaan ja vilkaista muutamaa yläasteen ja lukion oppikirjaa, sen osalta, mitä kaikkea siellä sepitetään uuden ideologian tunkeuduttua ohi rationaalisuuden.
Tähän väliin voisi huvikseen kyseenalaistaa myös nämä väitteet. Tuon perusteella autojen väheneminen automaattisesti toisi lisää ihmisiä kaduille. Mihin tämä perustuu? Onko ihmisillä yhtäkkiä lisää rahaa käytettävissään palveluihin tai näitä yhtäkkiä kiinnostaa nykyistä enemmän pyöriä kylillä päämäärättömästi, niin että siihen yhtäkkiä löytyy lisää aikaa? Esimerkiksi Helsingissä Porvoonkadun kävelykatukokeilu lässähti niin pahasti, ettei siitä ole kokeilun jälkeen tehty enää minkäänlaista mainintaa - on kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Oma teesini, paneuduttuani toimiviin keskustoihin sijoittuviin kävelyalueisiin (eri kaupungeissa), on että toimiakseen ne vaativat kiinnostavia kohteita alueen kummassakin päässä ja riittävän lyhyen etäisyyden päässä, ettei kävely koidu harmilliseksi. Ilman kiinnostavuutta kummassakin päässä kävelykatu jää hiljaiseksi tai ihmiskeskittymät jäävät ainoastaan paikallisiksi, kattaen ainoastaan pienen osan kävelykadusta. Esimerkiksi Stadin Porvoonkadulla ei ole missään sellaista luontaista kohdetta, joka toisi massoja sinne. Piritori on lähin metroaseman ja dösien vuoksi, mutta vaikutus jää erittäin paikalliseksi ja itseasiassa Piritori on hieman liian sivussa Porvoonkadusta, jotta sinne luontaisesti eksyttäisiin. Sitten taas Rautatieaseman ja Kampin väliselle alueelle mahtuu paljon kiinnostavaa ja kummassakin päässä on jotain kiinnostavaa, hillityn kävelymatkan etäisyydessä toisistaan. Monet kiinnostavat paikat olivat olemassa jo kauan ennen kävelykatumaisuutta; Rautatieasema, kaivokäytävä, Sokos, Lasipalatsi (jossa oli linja-autoasema), Lasipalatsin sivussa olevat liiketilat (mm. entinen Anttila), Tennispalatsi ja sitten Kampissa taas metro ja linja-autoasema. Rautatieasema-Kamppi on tällainen luontainen alue, jossa kävelykayumaisuus voi menestyä ja tuoda lisäarvoa palveluihin.
Viimeksi muokattu:
Tätähän tämä on, äänestäkää viherkomukoita tai maailma loppuu! Kaikista huvittavinta on se, että paskamedia tuuttaa päivittäin tätä paskaa ja kaikki uskoo.
Hätätila NYT!!! Euvostoliitto NYT!!!
StepanRudanskij
Respected Leader
On tuolla pari jonkinmoista osumaa:
1968 pitänee kutinsa.
1970 siinä mielessä, että vuosiluku (1985, po 2020) ei osu kohdalleen, eikä kyse ole varsinaisesta kaasunaamarista, vaan kasvomaskista (mutta mitäs pienistä epätarkkuuksista).
miheikki
Greatest Leader
Minua huvittaa populaaritieteessä se, että ihmiskunta pelastuisi muuttamalla eri planeetalle pakoon maapallon elinolosuhteita. En usko ihmiskunnan edes yrittämällä saavan paskottua tätä planeettaa siihen kuntoon, jolla se häviäisi elinolosuhteiltaan jollekkin toiselle aurinkokunnan planeetalle.
Toki kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin.
Toki kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin.
Kalmari jyrähtää luontojärjestöille: "Yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista"
Metsä17:02
Stina Haaso
Maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä oleva Avohakkuut historiaan -aloitteen käsittely aiheuttaa tunteiden kuumenemista.
MARIA MIKLAS
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari toivoo, että luontojärjestöille olisi sattunut vain vahinko eikä kyse olisi ymmärtämättömyydestä.
JaaJaaLähetä
Kuuntele
TulostaAvaa
Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö kritisoivat Valtion metsien avohakkuista luopumiseen tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Ympäristöjärjestöjen perjantaisen tiedotteen mukaan Avohakkuut historiaan -aloite ei ole saamassa valiokunnassa riittävän monipuolista käsittelyä.
Järjestöjen tiedotteessa väitettiin alun perin, ettei valiokuntaan olisi kutsuttu kuultavaksi yhtään tutkijaa, joka olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Tiedotetta on myöhemmin oikaistu. Paikalla oli perjantaina kaksi asiaa itse tutkinutta asiantuntijaa.
"Väite oli pöyristyttävä. Olimme pyytäneet nimen omaa Luonnonvarakeskuksesta, Itä-Suomen Yliopistosta sekä Helsingin yliopistosta mielipidettä. Meillä oli paikalla Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta ja Jari Hynynen Lukesta, jotka ovat molemmat tutkineet jatkuvaa kasvatusta", kertoo maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).
"Mielenkiintoista on se, että Helsingin yliopisto ei ole kyennyt päättämään mitä mieltä he aiheesta ovat. Heiltä ei ketään paikalle saatu. Odotamme."
Paikalla kuulemisessa oli myös Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander, Koneyrittäjät ry:n kehittämispäällikkö Timo Makkonen, Luontopaneelin edustajana professori Jaana Bäck, Sykestä johtaja Petri Ahlroth sekä Metsähallituksen edustaja.
Kalmari ihmettelee miksi ympäristöjärjestöt lähettivät julkisuuteen valiokunnan toimintaa kritisoivan tiedotteen, kun asian käsittely on edelleen kesken ja kuulemisetkin jatkuvat.
"Tuli sellainen olo, että oli ilmeisesti väärän tyyppinen mielipide kuultavilla. Twitterissä alkoi heti maalittamiseni, vaikka aihetta ei nyt kyllä todellakaan olisi", jyrähtää Kalmari.
"Kuulemiset jatkuvat vielä. Nyt annetaan ymmärtää, ettei ole kuultu eikä tulla kuuleman. Minua hämmentää, että yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista. Tämä oli loukkaus myös tutkijoita kohtaan. Ei hyvän maun mukaista."
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että valiokunnan jäsenillä oli tieto keitä asiantuntijoita oli paikalle kutsuttu ja saapumassa.
"Meillä on normaali käytäntö, että kuullaan eri näkökulmista asiantuntijoita. Tässäkin tapauksissa ollaan kuulemassa eri asiantuntijoita."
"Joku on suhmuroinut vai yritettiinkö vain saada kyseenalaiseksi valiokunnan toiminta. Musta on tosi surullista. Ikään kuin totena tietona tällainen tieto menee päämediaa. Voisiko kysyä asianomaisiltakin?"
Anne Kalmari tietää, että kaikkeen metsätalouteen liittyvään kuuluu myös voimakkaita mielipiteitä. Puoleen ja toiseen.
"No, tässä nähdään nyt intohimoja. Olen ollut yhteyksissä luonnonsuojeluliiton Hölttään ja kertonut hänelle, että tuli paha mieli. Hän pahoitteli."
"Haluan uskoa, että tässä on sattunut joku vahinko. En halua uskoa, että tällainen on tahallista. Muuten veisi uskottavuutta järjestöiltä, koska nyt syntyi vaikutelma, ettei edes tunneta parlamentaarisen järjestelmän toimintaa ja miten asiat etenevät eduskunnassa ja valiokuntakäsittelyssä."
Ympäristöjärjestöjen tiedotteesta kertoi ensin Helsingin Sanoma
Hienoa, että järjestöjen kiiltokuvat himmentyvät. Haluan, että tässä maassa tehdään edelleenkin päätöksiä laillisissa elimissä eikä järjestöjen painostamana somessa. Jos meno jatkuu, olisi välit hyvä katkaista vähäksi aikaa suoraan järjestöihin ja keskittyä omaan tiedotukseen (etenkin siellä somessa). Eivät nuo järjestöt saa olla niin tärkeitä, että kallisarvoista aikaa on käytettävissä heidän lapselliseen perseilyyn.
En oikein usko vahinkoon tässä..Kalmari jyrähtää luontojärjestöille: "Yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista"
Metsä
17:02
Stina Haaso
Maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä oleva Avohakkuut historiaan -aloitteen käsittely aiheuttaa tunteiden kuumenemista.
MARIA MIKLAS
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari toivoo, että luontojärjestöille olisi sattunut vain vahinko eikä kyse olisi ymmärtämättömyydestä.
JaaJaaLähetä
Kuuntele
TulostaAvaa
Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö kritisoivat Valtion metsien avohakkuista luopumiseen tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Ympäristöjärjestöjen perjantaisen tiedotteen mukaan Avohakkuut historiaan -aloite ei ole saamassa valiokunnassa riittävän monipuolista käsittelyä.
Järjestöjen tiedotteessa väitettiin alun perin, ettei valiokuntaan olisi kutsuttu kuultavaksi yhtään tutkijaa, joka olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Tiedotetta on myöhemmin oikaistu. Paikalla oli perjantaina kaksi asiaa itse tutkinutta asiantuntijaa.
"Väite oli pöyristyttävä. Olimme pyytäneet nimen omaa Luonnonvarakeskuksesta, Itä-Suomen Yliopistosta sekä Helsingin yliopistosta mielipidettä. Meillä oli paikalla Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta ja Jari Hynynen Lukesta, jotka ovat molemmat tutkineet jatkuvaa kasvatusta", kertoo maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).
"Mielenkiintoista on se, että Helsingin yliopisto ei ole kyennyt päättämään mitä mieltä he aiheesta ovat. Heiltä ei ketään paikalle saatu. Odotamme."
Paikalla kuulemisessa oli myös Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander, Koneyrittäjät ry:n kehittämispäällikkö Timo Makkonen, Luontopaneelin edustajana professori Jaana Bäck, Sykestä johtaja Petri Ahlroth sekä Metsähallituksen edustaja.
Kalmari ihmettelee miksi ympäristöjärjestöt lähettivät julkisuuteen valiokunnan toimintaa kritisoivan tiedotteen, kun asian käsittely on edelleen kesken ja kuulemisetkin jatkuvat.
"Tuli sellainen olo, että oli ilmeisesti väärän tyyppinen mielipide kuultavilla. Twitterissä alkoi heti maalittamiseni, vaikka aihetta ei nyt kyllä todellakaan olisi", jyrähtää Kalmari.
"Kuulemiset jatkuvat vielä. Nyt annetaan ymmärtää, ettei ole kuultu eikä tulla kuuleman. Minua hämmentää, että yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista. Tämä oli loukkaus myös tutkijoita kohtaan. Ei hyvän maun mukaista."
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja muistuttaa, että valiokunnan jäsenillä oli tieto keitä asiantuntijoita oli paikalle kutsuttu ja saapumassa.
"Meillä on normaali käytäntö, että kuullaan eri näkökulmista asiantuntijoita. Tässäkin tapauksissa ollaan kuulemassa eri asiantuntijoita."
"Joku on suhmuroinut vai yritettiinkö vain saada kyseenalaiseksi valiokunnan toiminta. Musta on tosi surullista. Ikään kuin totena tietona tällainen tieto menee päämediaa. Voisiko kysyä asianomaisiltakin?"
Anne Kalmari tietää, että kaikkeen metsätalouteen liittyvään kuuluu myös voimakkaita mielipiteitä. Puoleen ja toiseen.
"No, tässä nähdään nyt intohimoja. Olen ollut yhteyksissä luonnonsuojeluliiton Hölttään ja kertonut hänelle, että tuli paha mieli. Hän pahoitteli."
"Haluan uskoa, että tässä on sattunut joku vahinko. En halua uskoa, että tällainen on tahallista. Muuten veisi uskottavuutta järjestöiltä, koska nyt syntyi vaikutelma, ettei edes tunneta parlamentaarisen järjestelmän toimintaa ja miten asiat etenevät eduskunnassa ja valiokuntakäsittelyssä."
Ympäristöjärjestöjen tiedotteesta kertoi ensin Helsingin Sanoma
arix
Respected Leader
Valtio voisi vaikkapa pariksi vuodeksi katkaista rahoituksen....
Lapinukko
Respected Leader
Mitenhän paljon ovat pohjoisen metsänhoidostakin tänä vuonna valehdelleet, Somessa maailmalla.
Ilmasto keppihevosena. Kauramaito kampanja maitoa vastaan.""
JAA
Oatlyn mainoskampanja on herättänyt keskustelua maitojen mainonnasta.KUVA: VALTTERI VARPELA, TWITTER
Elias Kaskela
8:47
Helsingin Sanomien etusivulla julkaistiin maanantaina Oatlyn mainos, jossa yhtiö ottaa voimakkaasti kantaa maidontuotantoa ja sen ilmastovaikutuksia vastaan. Mainos on osa yhtiön Maitomyytit-kampanjaa.
Mainoksessa Oatly muun muassa kertoo tehneensä Maitomyytit-nimisen kirjasen ja lähettävänsä sen noin 250 000 suomalaiseen kotitalouteen, jossa on 6–12-vuotiaita lapsia.
– Lähetämme sen juuri tälle ikäryhmälle, koska ajatukset maidosta juurrutetaan mieliin jo varhain, ja usein juuri koulussa, mainoksessa kirjoitetaan.
Maitosota leimahti sosiaalisessa mediassa – kaurajuomayhtiön mainoskampanja kuumensi tunteita
Kaurajuomayhtiö Oatlyn mainoskampanja on herättänyt kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.JAA
Oatlyn mainoskampanja on herättänyt keskustelua maitojen mainonnasta.KUVA: VALTTERI VARPELA, TWITTER
Elias Kaskela
8:47
Helsingin Sanomien etusivulla julkaistiin maanantaina Oatlyn mainos, jossa yhtiö ottaa voimakkaasti kantaa maidontuotantoa ja sen ilmastovaikutuksia vastaan. Mainos on osa yhtiön Maitomyytit-kampanjaa.
Mainoksessa Oatly muun muassa kertoo tehneensä Maitomyytit-nimisen kirjasen ja lähettävänsä sen noin 250 000 suomalaiseen kotitalouteen, jossa on 6–12-vuotiaita lapsia.
– Lähetämme sen juuri tälle ikäryhmälle, koska ajatukset maidosta juurrutetaan mieliin jo varhain, ja usein juuri koulussa, mainoksessa kirjoitetaan.