Ilmastopsykoosi -ketju

MIELIPIDE
Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Kari Enqvistin kolumni: Joku Muu voi hoitaa vihreän siirtymän​

Joku Muu on spesialisti, jota käytetään aina silloin, kun minä itse en viitsi paneutua asiaan. Hommassa kuin hommassa hänen kontolleen sysätään kaikki ikävät asiat, kirjoittaa Enqvist.
Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

KARI ENQVISTKosmologian emeritusprofessori, tietokirjailija
15.2. 05:45

Kolumni​

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Miksei kukaan tee mitään? Tätä kysellään, kun ilmastoahdistus iskee. Liikenne kun pitäisi sähköistää heti ja vetytalouteen siirtyä viimeistään ylihuomenna.
Yhteiskunnan muuntamista hiilineutraaliksi, kierrättäväksi ja ilmastoystävälliseksi voi laajassa mielessä kutsua vihreäksi siirtymäksi. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja yhteiskunnan yleinen sähköistyminen ovat sen eräitä ilmentymiä.
Sähköistymisen tiellä on kuitenkin konkreettisia kompastuskiviä. Sähköautojen akkumetalleista, kuten litiumista, alkaa olla pulaa. Kobolttiakin pitäisi kaivaa koko ajan lisää. Tuulimyllyjen lavat ovat muodostumassa ongelmajätteeksi, josta on hyvin vaikea päästä eroon.
Vihreään siirtymään tarvitaan siis paljon uusia keksintöjä. Siihen vaaditaan uusia materiaaleja ja fysikaalisia läpimurtoja. Ihmettelen kovasti, ettei näistä vaatimuksista keskustella asiaan kuuluvalla äänekkyydellä.
Sillä aikaa kun me muut sometamme, Joku Muu joutaa tutustumaan tuulimyllyissä tarvittavaan neodyymiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta ilmeisesti kaikki tietävät, kuka kyseiset haasteet ratkaisee. Hän on spesialisti, jota käytetään aina silloin, kun minä itse en viitsi paneutua asiaan. Hommassa kuin hommassa hänen kontolleen sysätään kaikki ikävät asiat.
Hänen nimensä on Joku Muu.
Joku Muu on väsymätön ja ahkera. Joku Muu ei pidä kesälomia eikä pekkaspäiviä. Koulussa Joku Muu opiskelee tylsät matematiikat, fysiikat ja kemiat. Niitä tarvitaan viherpuuhissa, sillä vedyn ominaisuuksista ei opita Lappeenrannan torilla eikä tietoa sähköstä saada töpselistä.
Sillä aikaa kun me muut sometamme, Joku Muu joutaa tutustumaan tuulimyllyissä tarvittavaan neodyymiin. Hän saa luvan pohtia, millä litiumin voi korvata ja millaisista metalliseoksista voi tehdä parempia kestomagneetteja.
Joku Muu ei ehdi poseerata Instassa kierrätyskassi kainalossa eikä tuomita toisten lomamatkoja. Hän valvoo öisin ja muistaa, että 90 prosenttia tuulimyllyjen turbiinien harvinaisista maametalleista tulee Kiinasta(siirryt toiseen palveluun) ja 97 prosenttia kaikesta koboltista Afrikasta, osaksi lapsien louhimana(siirryt toiseen palveluun).
Mutta jostakin näitä elintärkeitä alkuaineita on saatava tällä hetkellä ja yhä enemmän myös tulevaisuudessa.
Ironista kyllä, EU-maista kobolttia on merkittävässä määrin vain Suomessa. Mutta meistä on parempi, että sen kaivaa esiin Joku Muu, jossakin muualla, omalla takapihallaan. Kaukana meidän etu- ja takapihoista.
Valtiovarainministeriö julistaa sivuillaan(siirryt toiseen palveluun), että ”tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.”
Mutta se ei kerro, kuka kaikki tarvittavat toimet suorittaa. Kuka tietää, miten vety käyttäytyy, mistä se tulee, milloin se on kaasua, milloin metallia? Ehkä jälleen Joku Muu.
Tässä kiteytyy vihreän siirtymän sisältämä paradoksi: vaikka päämäärä itsessään elähdyttää ja tuntuu pörröiseltä ja lämpimältä, sen saavuttamiseksi tarvittavat keinot eivät ole pehmeitä vaan kovia.
Siirtyminen hiilen polttamisen aikakaudesta sähkön aikakauteen edellyttää nimittäin lisää luonnontieteitä kouluihin, lisää insinöörejä, lisää alan korkeakouluopiskelijoita.
Jos uskot, että vihreä siirtymä on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja jos haluat tehdä työtä sen eteen, sinun olisi siis opiskeltava matematiikkaa.
Kun matematiikan painoarvoa yliopiston sisäänpääsyssä äskettäin korotettiin, suuri huoli nousi historia-aineiden ja harvinaisten kielien asemasta. Sanottakoon, että minulla ei ole mitään harvinaisten kielten opiskelua vastaan. Päinvastoin. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Mutta kieliä puhumalla yhteiskunnan sähköistymisen tiellä olevia kompastuskiviä ei poisteta.
Jos on sitä mieltä, että vihreä siirtymä ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymys, silloin voi tietenkin opiskella ja harrastaa mitä lystää. Mutta jos on vastakkaista mieltä, silloin on pakko myöntää, että tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
Toki tarvitaan paljon muutakin, mutta kokonaan ilman luonnontieteitä vihreää siirtymää ei synny.
Yksilön kannalta kyseessä on pohjimmiltaan eettinen päätös: teenkö minä itse jotakin asian eteen? Opiskelenko luonnontieteitä, vai jätänkö ne jonkun muun harteille?
Tätä mietiskellessä on hyvä muistaa, että kello käy koko ajan.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
 
hansai kirjoitti:
MIELIPIDE
Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Kari Enqvistin kolumni: Joku Muu voi hoitaa vihreän siirtymän​

Joku Muu on spesialisti, jota käytetään aina silloin, kun minä itse en viitsi paneutua asiaan. Hommassa kuin hommassa hänen kontolleen sysätään kaikki ikävät asiat, kirjoittaa Enqvist.
Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

KARI ENQVISTKosmologian emeritusprofessori, tietokirjailija
15.2. 05:45

Kolumni​

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Miksei kukaan tee mitään? Tätä kysellään, kun ilmastoahdistus iskee. Liikenne kun pitäisi sähköistää heti ja vetytalouteen siirtyä viimeistään ylihuomenna.
Yhteiskunnan muuntamista hiilineutraaliksi, kierrättäväksi ja ilmastoystävälliseksi voi laajassa mielessä kutsua vihreäksi siirtymäksi. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja yhteiskunnan yleinen sähköistyminen ovat sen eräitä ilmentymiä.
Sähköistymisen tiellä on kuitenkin konkreettisia kompastuskiviä. Sähköautojen akkumetalleista, kuten litiumista, alkaa olla pulaa. Kobolttiakin pitäisi kaivaa koko ajan lisää. Tuulimyllyjen lavat ovat muodostumassa ongelmajätteeksi, josta on hyvin vaikea päästä eroon.
Vihreään siirtymään tarvitaan siis paljon uusia keksintöjä. Siihen vaaditaan uusia materiaaleja ja fysikaalisia läpimurtoja. Ihmettelen kovasti, ettei näistä vaatimuksista keskustella asiaan kuuluvalla äänekkyydellä.

Mutta ilmeisesti kaikki tietävät, kuka kyseiset haasteet ratkaisee. Hän on spesialisti, jota käytetään aina silloin, kun minä itse en viitsi paneutua asiaan. Hommassa kuin hommassa hänen kontolleen sysätään kaikki ikävät asiat.
Hänen nimensä on Joku Muu.
Joku Muu on väsymätön ja ahkera. Joku Muu ei pidä kesälomia eikä pekkaspäiviä. Koulussa Joku Muu opiskelee tylsät matematiikat, fysiikat ja kemiat. Niitä tarvitaan viherpuuhissa, sillä vedyn ominaisuuksista ei opita Lappeenrannan torilla eikä tietoa sähköstä saada töpselistä.
Sillä aikaa kun me muut sometamme, Joku Muu joutaa tutustumaan tuulimyllyissä tarvittavaan neodyymiin. Hän saa luvan pohtia, millä litiumin voi korvata ja millaisista metalliseoksista voi tehdä parempia kestomagneetteja.
Joku Muu ei ehdi poseerata Instassa kierrätyskassi kainalossa eikä tuomita toisten lomamatkoja. Hän valvoo öisin ja muistaa, että 90 prosenttia tuulimyllyjen turbiinien harvinaisista maametalleista tulee Kiinasta(siirryt toiseen palveluun) ja 97 prosenttia kaikesta koboltista Afrikasta, osaksi lapsien louhimana(siirryt toiseen palveluun).
Mutta jostakin näitä elintärkeitä alkuaineita on saatava tällä hetkellä ja yhä enemmän myös tulevaisuudessa.
Ironista kyllä, EU-maista kobolttia on merkittävässä määrin vain Suomessa. Mutta meistä on parempi, että sen kaivaa esiin Joku Muu, jossakin muualla, omalla takapihallaan. Kaukana meidän etu- ja takapihoista.
Valtiovarainministeriö julistaa sivuillaan(siirryt toiseen palveluun), että ”tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.”
Mutta se ei kerro, kuka kaikki tarvittavat toimet suorittaa. Kuka tietää, miten vety käyttäytyy, mistä se tulee, milloin se on kaasua, milloin metallia? Ehkä jälleen Joku Muu.
Tässä kiteytyy vihreän siirtymän sisältämä paradoksi: vaikka päämäärä itsessään elähdyttää ja tuntuu pörröiseltä ja lämpimältä, sen saavuttamiseksi tarvittavat keinot eivät ole pehmeitä vaan kovia.
Siirtyminen hiilen polttamisen aikakaudesta sähkön aikakauteen edellyttää nimittäin lisää luonnontieteitä kouluihin, lisää insinöörejä, lisää alan korkeakouluopiskelijoita.
Jos uskot, että vihreä siirtymä on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja jos haluat tehdä työtä sen eteen, sinun olisi siis opiskeltava matematiikkaa.
Kun matematiikan painoarvoa yliopiston sisäänpääsyssä äskettäin korotettiin, suuri huoli nousi historia-aineiden ja harvinaisten kielien asemasta. Sanottakoon, että minulla ei ole mitään harvinaisten kielten opiskelua vastaan. Päinvastoin. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Mutta kieliä puhumalla yhteiskunnan sähköistymisen tiellä olevia kompastuskiviä ei poisteta.
Jos on sitä mieltä, että vihreä siirtymä ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymys, silloin voi tietenkin opiskella ja harrastaa mitä lystää. Mutta jos on vastakkaista mieltä, silloin on pakko myöntää, että tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
Toki tarvitaan paljon muutakin, mutta kokonaan ilman luonnontieteitä vihreää siirtymää ei synny.
Yksilön kannalta kyseessä on pohjimmiltaan eettinen päätös: teenkö minä itse jotakin asian eteen? Opiskelenko luonnontieteitä, vai jätänkö ne jonkun muun harteille?
Tätä mietiskellessä on hyvä muistaa, että kello käy koko ajan.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joku muu allekirjoittaa tämän
 
hansai kirjoitti:
MIELIPIDE
Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Kari Enqvistin kolumni: Joku Muu voi hoitaa vihreän siirtymän​

Joku Muu on spesialisti, jota käytetään aina silloin, kun minä itse en viitsi paneutua asiaan. Hommassa kuin hommassa hänen kontolleen sysätään kaikki ikävät asiat, kirjoittaa Enqvist.
Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

KARI ENQVISTKosmologian emeritusprofessori, tietokirjailija
15.2. 05:45

Kolumni​

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Miksei kukaan tee mitään? Tätä kysellään, kun ilmastoahdistus iskee. Liikenne kun pitäisi sähköistää heti ja vetytalouteen siirtyä viimeistään ylihuomenna.
Yhteiskunnan muuntamista hiilineutraaliksi, kierrättäväksi ja ilmastoystävälliseksi voi laajassa mielessä kutsua vihreäksi siirtymäksi. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja yhteiskunnan yleinen sähköistyminen ovat sen eräitä ilmentymiä.
Sähköistymisen tiellä on kuitenkin konkreettisia kompastuskiviä. Sähköautojen akkumetalleista, kuten litiumista, alkaa olla pulaa. Kobolttiakin pitäisi kaivaa koko ajan lisää. Tuulimyllyjen lavat ovat muodostumassa ongelmajätteeksi, josta on hyvin vaikea päästä eroon.
Vihreään siirtymään tarvitaan siis paljon uusia keksintöjä. Siihen vaaditaan uusia materiaaleja ja fysikaalisia läpimurtoja. Ihmettelen kovasti, ettei näistä vaatimuksista keskustella asiaan kuuluvalla äänekkyydellä.

Mutta ilmeisesti kaikki tietävät, kuka kyseiset haasteet ratkaisee. Hän on spesialisti, jota käytetään aina silloin, kun minä itse en viitsi paneutua asiaan. Hommassa kuin hommassa hänen kontolleen sysätään kaikki ikävät asiat.
Hänen nimensä on Joku Muu.
Joku Muu on väsymätön ja ahkera. Joku Muu ei pidä kesälomia eikä pekkaspäiviä. Koulussa Joku Muu opiskelee tylsät matematiikat, fysiikat ja kemiat. Niitä tarvitaan viherpuuhissa, sillä vedyn ominaisuuksista ei opita Lappeenrannan torilla eikä tietoa sähköstä saada töpselistä.
Sillä aikaa kun me muut sometamme, Joku Muu joutaa tutustumaan tuulimyllyissä tarvittavaan neodyymiin. Hän saa luvan pohtia, millä litiumin voi korvata ja millaisista metalliseoksista voi tehdä parempia kestomagneetteja.
Joku Muu ei ehdi poseerata Instassa kierrätyskassi kainalossa eikä tuomita toisten lomamatkoja. Hän valvoo öisin ja muistaa, että 90 prosenttia tuulimyllyjen turbiinien harvinaisista maametalleista tulee Kiinasta(siirryt toiseen palveluun) ja 97 prosenttia kaikesta koboltista Afrikasta, osaksi lapsien louhimana(siirryt toiseen palveluun).
Mutta jostakin näitä elintärkeitä alkuaineita on saatava tällä hetkellä ja yhä enemmän myös tulevaisuudessa.
Ironista kyllä, EU-maista kobolttia on merkittävässä määrin vain Suomessa. Mutta meistä on parempi, että sen kaivaa esiin Joku Muu, jossakin muualla, omalla takapihallaan. Kaukana meidän etu- ja takapihoista.
Valtiovarainministeriö julistaa sivuillaan(siirryt toiseen palveluun), että ”tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.”
Mutta se ei kerro, kuka kaikki tarvittavat toimet suorittaa. Kuka tietää, miten vety käyttäytyy, mistä se tulee, milloin se on kaasua, milloin metallia? Ehkä jälleen Joku Muu.
Tässä kiteytyy vihreän siirtymän sisältämä paradoksi: vaikka päämäärä itsessään elähdyttää ja tuntuu pörröiseltä ja lämpimältä, sen saavuttamiseksi tarvittavat keinot eivät ole pehmeitä vaan kovia.
Siirtyminen hiilen polttamisen aikakaudesta sähkön aikakauteen edellyttää nimittäin lisää luonnontieteitä kouluihin, lisää insinöörejä, lisää alan korkeakouluopiskelijoita.
Jos uskot, että vihreä siirtymä on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja jos haluat tehdä työtä sen eteen, sinun olisi siis opiskeltava matematiikkaa.
Kun matematiikan painoarvoa yliopiston sisäänpääsyssä äskettäin korotettiin, suuri huoli nousi historia-aineiden ja harvinaisten kielien asemasta. Sanottakoon, että minulla ei ole mitään harvinaisten kielten opiskelua vastaan. Päinvastoin. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Mutta kieliä puhumalla yhteiskunnan sähköistymisen tiellä olevia kompastuskiviä ei poisteta.
Jos on sitä mieltä, että vihreä siirtymä ei ole ihmiskunnan kohtalonkysymys, silloin voi tietenkin opiskella ja harrastaa mitä lystää. Mutta jos on vastakkaista mieltä, silloin on pakko myöntää, että tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
Toki tarvitaan paljon muutakin, mutta kokonaan ilman luonnontieteitä vihreää siirtymää ei synny.
Yksilön kannalta kyseessä on pohjimmiltaan eettinen päätös: teenkö minä itse jotakin asian eteen? Opiskelenko luonnontieteitä, vai jätänkö ne jonkun muun harteille?
Tätä mietiskellessä on hyvä muistaa, että kello käy koko ajan.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tottahan tuo törisee, tosin miten tämä yhtälö esim meillä menee kun Pisa-tulokset laskee kuin lehmän häntä ja kouluista pääsee lähes lukutaidotonta ihmistä ulos. Ja mitään ei tarvii tehdä jos ei halua ja ole kivaa, ja kaikki haluaa vain olla tubettajia tai gangsta-räppäreitä..
 
kolomaittis kirjoitti:
H-moilasena taas kyselen, missä myydään hevosenlihaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin Joensuussa kylmäsavustettua hevosta löytyy aika monesta kaupasta mm. Prisma. Myydään "kotivara" tuotemerkin alla. Saattaa olla eri paikassa kuin meetwurstit, mutta pakkaus on aika helppo tunnistaa massasta. Siis tuon tuotemerkin tuotteet, ei välttämättä tuo nimenomainen. Kylmäsavusiivuja on saatavilla myös porona ja sikana, mutta hevonen on halvin.
 
SJ kirjoitti:
Ainakin Joensuussa kylmäsavustettua hevosta löytyy aika monesta kaupasta mm. Prisma. Myydään "kotivara" tuotemerkin alla. Saattaa olla eri paikassa kuin meetwurstit, mutta pakkaus on aika helppo tunnistaa massasta. Siis tuon tuotemerkin tuotteet, ei välttämättä tuo nimenomainen. Kylmäsavusiivuja on saatavilla myös porona ja sikana, mutta hevonen on halvin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitää ottaa oikein tavoitteeksi ostaa hevosenlihaa, täälläpäin Turun kauppahallista näyttäisi ainakin saavan ja ehkä jopa pihvi/paistilihana. Saisivat vaan sen torin myllerryksen valmiiksi niin tällainen maalaispoikakin uskaltaisi sinne keskustaan ajella.;)
No pläkkikaupungin osasta saa myös ainakin laukkamakkaraa, maistuukohan vielä samalle kuin joskus nuoruudessa.
 
hansai kirjoitti:
Onko tässä jokin yksikkövirhe?
Tuolla rahalla saisi liki 1500 myllyä

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan Puolustusvoimien jarrutus tuulivoimalle merkitsee suuria taloudellisia menetyksiä Etelä-Karjalalle. Tämä johtuu siitä, että maakuntiin suuntautuu nyt suuri määrä tuulivoimainvestointeja, joista Itä-Suomi ja Etelä-Karjala jäävät lähes paitsi.
– Maakunta menettää 2,7 miljardin euron arvosta investointeja ja 35 000 henkilötyövuotta tuulivoimaloiden elinkaaren aikana. Tämän lisäksi kunnat menettävät huomattavat kiinteistöverotulot, Heinonen sanoo.

yle.fi

Puolustusvoimien tuulivoimajarrutus riistää miljardi-investoinnit itärajalta

Puolustusvoimat torppasi äskettäin lähes kaikki alueet, joita Etelä-Karjala ehdotti tuulivoimarakentamiseen. Kielteisten lausuntojen syynä on tuulivoimaloiden häiriöt tutkavalvonnalle.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli minulla oli virhe, kun lähteessä oli investointikustannus noin 1,5milj/per mylly, kun piti olla 1,5milj/MW..

Eli noin 550 myllyä kehitysjohtajan mukaan nyt jää Puolustusvoimien jarruttelun vuoksi tekemättä...

"Keskiarvollisesti yhden tuulivoimalan investointi on noin 5 miljoonaa euroa, kun lasketaan koko tuulivoimapuiston kustannukset mukaan. 280 tuulivoimalan rakentaminen tarkoittaa siis yli 1,4 miljardin euron investointia Suomeen."
 
Jyrki Kataisen (kokoomus) vetämän Sitran johtaja Mari Pantsar (Tehtaankatu?) blokkasi twitterissä Eija-Riitta Korholan kun sattui kyselemään siitä miksi hän on vaatimassa maatalouden alasajoa. Näiltä kiihkoilijoilta kun loppuu perustelut niin on perin tyypillistä että silloin yritetään sulkea suut. Pois muut "Pantsarin kuplasta". Pantsarin keskustelutavat ovat kuin Putinilla.

Kyselkääpäs muilta kokoomuslaisilta mitä helvettiä Käteinen meinaa ja onko Jyrkinkin päätepiste toripylväässä kun tässä maassa tulee vielä jonain päivänä nälänhätä? Tässä käy aivan samalla tavalla kuin virukseen varautumisen kanssa. Asia on vaan moninkertaisesti vakavampi. Kun virus ilmaantui Suomeen niin hallituksella ei ollut mitään käsitystä siitä mitä tulee tapahtumaan. Maaliskuun alussa 2020 samat puheet roduista, natsit natsit, rajat auki, miksi Kreikka ei pidä rajojaan auki laittakaa sinne suomalaisia rajavartijoita neuvomaan, inklusiivisesta intersektionalismista, ilmastoa, tietysti ilmastoa ja pääministeri YK:ssa puhumassa siitä miten suomalaisia naisia sorretaan.

Sama nyt. Venäjä miehittää yhden tärkeimmistä viljantuottajista ja hallituksellekin neuvoja jakavat tahot puhuvat siitä että tuotantoa pitää ajaa alas, raivattuja peltoja tuhota, sitä samaa vitun ilmastoa, metsäsektori ajaa alas ja tuhota vähintään satojen tuhansien ihmisten toimeentulo mahdollisimman kunnianhimoisesti ja mahdollisimman nopeasti.

Eikä riitä edes muutaman sadan tuhannen ihmisen toimeentulon tuhoaminen vaan samalla tuhotaan tämä vielä jäljellä oleva ruuantuotannon omavaraisuus. Se koskettaakin jo miljoonia suomalaisia ja siinä nämä tekevät vihoviimeisen virheensä. Siitä onkin jo aikaa kun on viimeksi kunnolla nälkää nähty. Poliitikot eivät ymmärrä miten epävakaa maa voi sellaisessa tilanteessa olla etenkin kuin naapurina on Venäjä.

Syypäitä on paras pitää esillä jo nyt. Koko ajan niin tietävät mitä ovat tekemässä. Aivan tahallista toimintaa jolla jopa kehuskellaan. Kyllä Jyrki Katainenkin tietää mitä on ajamassa. Sama vihreissä, kyllä he tietävät mitä vahinkoa tulevat aiheuttamaan.
 
Viimeksi muokattu:
MTK:n pitäisi nyt kysellä mikä tämä Sitra on. Kokoomuksessa ei taida olla enää yhtään maanviljelijää vai persuihinko lähtivät?
 
SJ kirjoitti:
Saas nähdä kuinka nopeasti tuollainen asia korjataan. Siis tuohan on ihan selvästi toksinen setämies.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eno on emeritus.

Triviaali, joka ei ehkä ole ihan kaikkien kohdalle osunut: Enqvist on sama Eno, jonka Tuomari Nurmio mainitsee laulussaan Punainen Planeetta.
 
Lapinukko kirjoitti:
Jyrki Kataisen (kokoomus) vetämän Sitran johtaja Mari Pantsar (Tehtaankatu?) blokkasi twitterissä Eija-Riitta Korholan kun sattui kyselemään siitä miksi hän on vaatimassa maatalouden alasajoa. Näiltä kiihkoilijoilta kun loppuu perustelut niin on perin tyypillistä että silloin yritetään sulkea suut. Pois muut "Pantsarin kuplasta". Pantsarin keskustelutavat ovat kuin Putinilla.

Kyselkääpäs muilta kokoomuslaisilta mitä helvettiä Käteinen meinaa ja onko Jyrkinkin päätepiste toripylväässä kun tässä maassa tulee vielä jonain päivänä nälänhätä? Tässä käy aivan samalla tavalla kuin virukseen varautumisen kanssa. Asia on vaan moninkertaisesti vakavampi. Kun virus ilmaantui Suomeen niin hallituksella ei ollut mitään käsitystä siitä mitä tulee tapahtumaan. Maaliskuun alussa 2020 samat puheet roduista, natsit natsit, rajat auki, miksi Kreikka ei pidä rajojaan auki laittakaa sinne suomalaisia rajavartijoita neuvomaan, inklusiivisesta intersektionalismista, ilmastoa, tietysti ilmastoa ja pääministeri YK:ssa puhumassa siitä miten suomalaisia naisia sorretaan.

Sama nyt. Venäjä miehittää yhden tärkeimmistä viljantuottajista ja hallituksellekin neuvoja jakavat tahot puhuvat siitä että tuotantoa pitää ajaa alas, raivattuja peltoja tuhota, sitä samaa vitun ilmastoa, metsäsektori ajaa alas ja tuhota vähintään satojen tuhansien ihmisten toimeentulo mahdollisimman kunnianhimoisesti ja mahdollisimman nopeasti.

Eikä riitä edes muutaman sadan tuhannen ihmisen toimeentulon tuhoaminen vaan samalla tuhotaan tämä vielä jäljellä oleva ruuantuotannon omavaraisuus. Se koskettaakin jo miljoonia suomalaisia ja siinä nämä tekevät vihoviimeisen virheensä. Siitä onkin jo aikaa kun on viimeksi kunnolla nälkää nähty. Poliitikot eivät ymmärrä miten epävakaa maa voi sellaisessa tilanteessa olla etenkin kuin naapurina on Venäjä.

Syypäitä on paras pitää esillä jo nyt. Koko ajan niin tietävät mitä ovat tekemässä. Aivan tahallista toimintaa jolla jopa kehuskellaan. Kyllä Jyrki Katainenkin tietää mitä on ajamassa. Sama vihreissä, kyllä he tietävät mitä vahinkoa tulevat aiheuttamaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Perhana kun meillä vedetään kaapelia kiihtyvällä tahdilla maahan, meiltä käy sopivat sähköpylväät vähiin.. No ehkäpä kansa keksii sopivia tilapäisvälineitä tilalle kun akuutti tarve iskee.
 
Muistellaampa vanhoja.

Tukityöllistetyn ojitussapurin päiväpalkka vuonna 1995 oli 240 markkaa kuuden tunnin työpäivästä. Dieseli maksoi silloin Teboilin kylmäasemalla 2.35 mk/litra. Eli vajaatyöllistetty sai päivän bruttopalkalla sata litraa polttoainetta.
 

​

​

Suvi Karhu​

Yecsfterd7ayp tat7 1s5341:13ed528 ·

Täytyy kyllä sanoa, että mulla ainakin nyrjähti muutama ruuvi päästä, kun näin tämän YLE:n uutisen, jonka mukaan autoilun kustannuksista 21% tulee polttoaineista ja 40% auton arvon alenemasta. Anteeksi mitä hemmettiä YLE?! [Sensuroitu "muutama" "ranskankielinen" ilmaisu.]
Laskin itse täysin tosielämän esimerkkitapauksen YLE:n uutisen "laskelmien" rinnalle. Sattumoisin nimittäin ostin lokakuussa 2017 auton, jonka myin pois huhtikuussa 2021. Kyseinen yksilö oli vuosimallin 2004 Toyota Corolla, jossa oli ostaessani hieman yli 200 000km mittarissa. YLE on selkeästi laskelmissaan käyttänyt täysin uutta autoa. Mutta kenellä pieni- tai keskituloisella on varaa uuteen autoon? Ei vaan minulla!
Vanha Corollani oli minulla siis 3,5 vuotta, se maksoi 3500 euroa ja myin sen pois 2300 euron hintaan. Monet ihmiset ajavat paljon vanhemmilla ja halvemmilla autoilla kuin mitä minun Corollani oli! Corollaani teetettiin matkan varrella useampia huoltoja, useimmiten jopa virallisessa merkkihuoltoliikkeessä, vaikka melko vanha olikin. Toinen etupyörän laakeri oli kallein yksittäinen paukku. Huolloista minulla on sattumalta summat ylhäällä excelissä. Kesärenkaat piti kerran uusia, samoin tuulilasi. Ajoneuvovero oli 260e/v, liikennevakuutus 200e/v, ei sitä kaskossa kannattanut pitää.
Ajokilometrejä Corollaan tuli melko runsaasti minun ajossa, n. 22 000km/v. Laskin polttoaineenkulutukseksi keskimäärin 7 litraa sadalla, ja polttoaineen keskihinnaksi 1,5e/l, mikä on minusta ihan kohtuullinen arvio polttoaineen keskihinnasta esimerkkini ajanjaksolla (kts. eilinen päivitykseni polttoaineen keskihinnasta). Nykyhinnoilla tuo olisi toki paljon korkeampi, kuin esimerkkiajanjaksolla. Tämä teki polttoainekuluiksi keskimäärin 2310 euroa yhdessä vuodessa.
Olen todellakin pöyristynyt siitä, miten kaukana todellisuudesta ja ihmisten arjesta suurin osa poliitikoista sekä myös toimittajista elävät! Kuka muka uskoo tuota YLE:n laskelmaa täysin sinisilmäisesti?!
https://yle.fi/uutiset/3-12322122

Penätty bensaveron lasku vähentäisi rahanmenoa vain vähän, koska autoilun kuluista ainoastaan 20 prosenttia tulee polttoaineista | Yle

yle.fi

1645289736014.png

1645289754985.png

Minä omistan vanhemman Corollan ja polttoainekustannukset ovat suhteellisesti vielä suuremmat.
 
Yle nyt on hurahtanyt täysin Woke-hömppäänsä ja siellä on sitten ihan Wokeen täysin ihastuneita tärähtäneistötoimittelijoita, joille se oma vihervassariagenda on kuin ihana uskonto, jonka edestä on kaikki (jopa faktat) raivattava tieltä, koska Yle on valjastettu vihervasemmistolaisen agendan ajamiseen. Toivotaan, että Yle jatkaa vieläkin Wokemmalla linjalla ja polttaa yhä suurempaan osaan suomalaisista siltansa, jolloin voi tulla mahdolliseksi viilata vaikkapa puoleen Ylen täysin mauton ja ylenpalttinen 600 miljoonan euron budjetti. Samalla kun muualla yhteiskunnassa joudutaa useinkin jakelemaan niukkuutta, Yleä syötetään kuin viimeisillään olevaa syöttöpossua yhä suuremmilla ja suuremmilla rahasummilla. On se kyllä helkkarin kumma, että yksi laitos on asetettu budjettikurin yläpuolelle jonkinlaiseksi ylijumalaksi, jonka budjettiin ei kosketa.
 
miheikki kirjoitti:

​

​

Suvi Karhu​

Yecsfterd7ayp tat7 1s5341:13ed528 ·

Täytyy kyllä sanoa, että mulla ainakin nyrjähti muutama ruuvi päästä, kun näin tämän YLE:n uutisen, jonka mukaan autoilun kustannuksista 21% tulee polttoaineista ja 40% auton arvon alenemasta. Anteeksi mitä hemmettiä YLE?! [Sensuroitu "muutama" "ranskankielinen" ilmaisu.]
Laskin itse täysin tosielämän esimerkkitapauksen YLE:n uutisen "laskelmien" rinnalle. Sattumoisin nimittäin ostin lokakuussa 2017 auton, jonka myin pois huhtikuussa 2021. Kyseinen yksilö oli vuosimallin 2004 Toyota Corolla, jossa oli ostaessani hieman yli 200 000km mittarissa. YLE on selkeästi laskelmissaan käyttänyt täysin uutta autoa. Mutta kenellä pieni- tai keskituloisella on varaa uuteen autoon? Ei vaan minulla!
Vanha Corollani oli minulla siis 3,5 vuotta, se maksoi 3500 euroa ja myin sen pois 2300 euron hintaan. Monet ihmiset ajavat paljon vanhemmilla ja halvemmilla autoilla kuin mitä minun Corollani oli! Corollaani teetettiin matkan varrella useampia huoltoja, useimmiten jopa virallisessa merkkihuoltoliikkeessä, vaikka melko vanha olikin. Toinen etupyörän laakeri oli kallein yksittäinen paukku. Huolloista minulla on sattumalta summat ylhäällä excelissä. Kesärenkaat piti kerran uusia, samoin tuulilasi. Ajoneuvovero oli 260e/v, liikennevakuutus 200e/v, ei sitä kaskossa kannattanut pitää.
Ajokilometrejä Corollaan tuli melko runsaasti minun ajossa, n. 22 000km/v. Laskin polttoaineenkulutukseksi keskimäärin 7 litraa sadalla, ja polttoaineen keskihinnaksi 1,5e/l, mikä on minusta ihan kohtuullinen arvio polttoaineen keskihinnasta esimerkkini ajanjaksolla (kts. eilinen päivitykseni polttoaineen keskihinnasta). Nykyhinnoilla tuo olisi toki paljon korkeampi, kuin esimerkkiajanjaksolla. Tämä teki polttoainekuluiksi keskimäärin 2310 euroa yhdessä vuodessa.
Olen todellakin pöyristynyt siitä, miten kaukana todellisuudesta ja ihmisten arjesta suurin osa poliitikoista sekä myös toimittajista elävät! Kuka muka uskoo tuota YLE:n laskelmaa täysin sinisilmäisesti?!
https://yle.fi/uutiset/3-12322122

Penätty bensaveron lasku vähentäisi rahanmenoa vain vähän, koska autoilun kuluista ainoastaan 20 prosenttia tulee polttoaineista | Yle

yle.fi

Katso liite: 56759

Katso liite: 56760

Minä omistan vanhemman Corollan ja polttoainekustannukset ovat suhteellisesti vielä suuremmat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Satuin marraskuussa tekemään vertailevia laskelmia auton kustannuksista. Laskelmassa auto, jonka kulutus noin 6l/100, ikää alle 2 vuotta ja ajoja noin 20 000 km vuodessa, arvonalenema laskettu 5 vuoden jälkeisellä myyntihinnalla. Vuosittainen kokonaiskustannus reippaat 4 500 euroa, josta polttoaineen osuus 2 200 euroa. Bensan hintana tätä päivää alempi hinta. Kun huomioi bensan hinnan nousun, niin päästään siihen, että polttoainekustannukset ovat helposti puolet autoilun kustannuksista.

Vaan kyllähän noi saa päittäin käännettyä, jos hankkii Laatuauton, jonka vakuutuksessa on preemiota, lyhyt takuu ja korkeat huoltokustannukset.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top