Ilmastopsykoosi -ketju

Saharan beduiinien kannattaisi liittyä Euvostoliittoon. Koska metsiä ei ole siellä saharassa ensinkään, niin pieni mutta sisukas liiton jäsen Suomi maksaisi sinnekin muutaman biljardin, koska täällä metsiä piisaa, ja sehän jos mikä on ilmeisesti ihan kamala ilmastosynti. Ja niin maailma pelastuisi, ja vihreät kansanedustajat voisivat rauhassa nauttia sopeutumisrahoistaan seuraavatkin sata vuotta, eduskunnasta mahdollisesti pudottuaan.
 
Siis kasvu on pysähtynyt,syynä metsien ikärakenne,puu on toisin sanoen järeytynyt,milläs kasvua lisätään? Kaatamalla puuta pois ja istuttamalla uutta jotta saadaan kasvavaa nuorta puuta jolla se kasvu lisääntyy,eiku mites se nyt menee🤔
 
Okei, nyt sitten on tällainen lähtötilanne otettu EU:ssa että vuoden 2016 jälkeen seurataan suurennuslasilla mitä mikin maa on tehnyt sen jälkeen. Eli yksikertaisesti Suomi jos olisi hakannut kaikki metsänsä pois ennen vuotta 2016 kaikki olisikin hyvin. Voi perseen suti tätä EU politiikkaa.
 
Onneksi sentään uutisoidaan täällä vielä tällaisiakin järjettömyyksiä, joita meinataan tarjota totuutena. Sellaisiakin toki tarjotaan. "Sähkömarkkinoiden hinnanmääräytymiseen ei valtion pidä mennä sörkkimään." Ainakaan tavan kansalaista hyödyttävällä tavalla, koska kyse on "kysynnän ja tarjonnan markkinatalouslaista." Pinnan alla täällä jo ihan vakavissaan kuitenkin pohditaan esim. juomaveden jakelun yksityistämistä. Siinäpä sitten saisi ihminen miettiä, että juoko vettä vain keskellä yötä, pörssihintoja 24/7 seuraillessaan, vai kalliimpaan aikaan, jolloin taas uhattaisiin veden loppumisella.
 
Kyllä alkoi taas vituttaa. Kaikki kansantaloutta rasittavat, yritystoimintaa häiritsevät, maksukykyä alentavat, kuluja aiheuttavat mielikuvitusprojektit kuten hiilikusetus pitäisi laittaa totaalisesti hyllylle, ihan ekaksi sodan loppuun asti, sitten energiakriisin loppuun asti ja ennen kuin inflaatio on kukistettu kukaan ei inahtaisikaan euronkaan maksuista hiili-X-mihinkään.

Vihreät ovat haitallisempia Suomelle kuin ryssä. Sitä toista voi sentään vastustaa laillisesti kun se tulee ryöstämään talosta sähköt ja kodinkoneet.
 
Tässä tulee olo ihan et ois nauttinut jotain laittomuuksia nii saatanan hullua on tämä meno. Ei tässä voi ku päätä hakata seinään ja kysyä itselään et "mitä vittua tääl tapahtuu?"
 
Viimeksi muokattu:
Tyhmä kysymys metsätieteen ja -talouden ummikolta. HS:n artikkelissa oleva kuvaaja metsän kasvusta sekä hakkuista näyttää tältä:

1671651841868.png

Kasvu on kuvaajan mukaan alkanut 70-luvulta ja päättynyt 2010-luvun alkuun. Onko metsätaloudessa laitettu 70-luvulla käyntiin jokin kasvatusprojekti, joka on tuottanut valtavan kasvun? Nyt kun 70-luvulla istutetut puut ovat n. 50 vuoden iässä, ne ovat tietääkseni loppuharvennusvaiheessa ja on tilinteon aika. Artikkeli mainitsee hakkuiden määrän lisääntyneen voimakkaasti 2010-luvulla ja harvennusten olevan entistä laajempia. Artikkeli ei perehdy lainkaan metsänomistajien demografiaan ja 70-luvulta nousevan kasvun taustoihin.
 
Kyllä alkoi taas vituttaa. Kaikki kansantaloutta rasittavat, yritystoimintaa häiritsevät, maksukykyä alentavat, kuluja aiheuttavat mielikuvitusprojektit kuten hiilikusetus pitäisi laittaa totaalisesti hyllylle, ihan ekaksi sodan loppuun asti, sitten energiakriisin loppuun asti ja ennen kuin inflaatio on kukistettu kukaan ei inahtaisikaan euronkaan maksuista hiili-X-mihinkään.

Vihreät ovat haitallisempia Suomelle kuin ryssä. Sitä toista voi sentään vastustaa laillisesti kun se tulee ryöstämään talosta sähköt ja kodinkoneet.
Hetken aikaa oli rauhallisempaa. Sitten Huti tuli takaisin remmiin ja jo alkoi hihna taas luistaa isosti. Vauhti kiihtyy vaaleja kohti varmaan ihan mielipuoliseksi.
 
Tyhmä kysymys metsätieteen ja -talouden ummikolta. HS:n artikkelissa oleva kuvaaja metsän kasvusta sekä hakkuista näyttää tältä:

Katso liite: 71827

Kasvu on kuvaajan mukaan alkanut 70-luvulta ja päättynyt 2010-luvun alkuun. Onko metsätaloudessa laitettu 70-luvulla käyntiin jokin kasvatusprojekti, joka on tuottanut valtavan kasvun? Nyt kun 70-luvulla istutetut puut ovat n. 50 vuoden iässä, ne ovat tietääkseni loppuharvennusvaiheessa ja on tilinteon aika. Artikkeli mainitsee hakkuiden määrän lisääntyneen voimakkaasti 2010-luvulla ja harvennusten olevan entistä laajempia. Artikkeli ei perehdy lainkaan metsänomistajien demografiaan ja 70-luvulta nousevan kasvun taustoihin.

Ennallistamisrojekti etenöö. Olisko 60-luvun taso mittää?
 
Tyhmä kysymys metsätieteen ja -talouden ummikolta. HS:n artikkelissa oleva kuvaaja metsän kasvusta sekä hakkuista näyttää tältä:

Katso liite: 71827

Kasvu on kuvaajan mukaan alkanut 70-luvulta ja päättynyt 2010-luvun alkuun. Onko metsätaloudessa laitettu 70-luvulla käyntiin jokin kasvatusprojekti, joka on tuottanut valtavan kasvun? Nyt kun 70-luvulla istutetut puut ovat n. 50 vuoden iässä, ne ovat tietääkseni loppuharvennusvaiheessa ja on tilinteon aika. Artikkeli mainitsee hakkuiden määrän lisääntyneen voimakkaasti 2010-luvulla ja harvennusten olevan entistä laajempia. Artikkeli ei perehdy lainkaan metsänomistajien demografiaan ja 70-luvulta nousevan kasvun taustoihin.
Sotien jälkeen hakattiin metsiä paljon pakkotilanteessa aina 50-luvun loppuun saakka. Toki samalla hoidettiin uudistuksetkin, mutta ne uudistusalat alkoi olemaan kiivaasti kasvavassa iässä vasta 70-luvun alusta lähtien.
 
Tyhmä kysymys metsätieteen ja -talouden ummikolta. HS:n artikkelissa oleva kuvaaja metsän kasvusta sekä hakkuista näyttää tältä:

Katso liite: 71827

Kasvu on kuvaajan mukaan alkanut 70-luvulta ja päättynyt 2010-luvun alkuun. Onko metsätaloudessa laitettu 70-luvulla käyntiin jokin kasvatusprojekti, joka on tuottanut valtavan kasvun? Nyt kun 70-luvulla istutetut puut ovat n. 50 vuoden iässä, ne ovat tietääkseni loppuharvennusvaiheessa ja on tilinteon aika. Artikkeli mainitsee hakkuiden määrän lisääntyneen voimakkaasti 2010-luvulla ja harvennusten olevan entistä laajempia. Artikkeli ei perehdy lainkaan metsänomistajien demografiaan ja 70-luvulta nousevan kasvun taustoihin.
Sotien jälkeistä soiden ojitusta on melkoinen osa tuosta lisäkasvusta. Silloinhan 1950-1970-luvuilla ojitettiin valtava määrä soita, osa turhaankin. Nämä siis lähinnä sellaisia, joissa suo oli ravinteisuudeltaan liian karu, että se ojitettunakaan tuottaisi merkittävää puumäärää. Näitä ollaan nyt ennallistamassa, ja hyvä onkin. Mutta kaikkia ojitettuja soita ei oikein voida ennallistaa soiksi, jos halutaan sitoa hiiltä puustoon. (Turpeeseenhan sitä ei saanut sitoa, tai siis EU ei niitä laske.)

Muu osa selittyy avohakkuumetsätalouteen siirtymisellä verrattuna sotia edeltävään harsintamenetelmään. Joka oli että hakataan isoimpia puita pois silloin tällöin, mutta ei varsinaisesti missään vaiheessa uudisteta. Tämä vei metsät pikkuhiljaa huonoon kuntoon. Nythän jotkut haikailevat tätä takaisin, sitä kutsutaan nyt jatkuvaksi kasvatukseksi. Avohakkuu soveltuu kuusivaltaisiin metsiin kaikkein parhaiten ja tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan hiilensidonnan.
 
Eikö se nyt ole ihan selvä homma näissä EU-hommissa... vähän niin kuin YK-jutuissakin, tärkeää ei ole meriitti eikä se mitä saadaan aikaan vaan se että osallistujia on paljon. Ja sehän nyt ei sovi että löytyisi joku joka olisi hoitanut asiat niin hyvin ettei tarvitsisi osallistua kaikkiin päättömyyksiin (tai vähintään niiden maksamiseen). Tuossahan oli mainittuna kolme syytä: suuremmat hakkuut, kasvun hidastuminen ja laskutavan muutos. Kahdelle ensimmäiselle oletettavasti löytyy ns. luonnolliset syyt joihin voi vaikutta. Viimeinen taas menee todennäköisesti politiikan piikkiin - politiikkaahan ei koskaan tehdä tieteestä käsin vaan tieteellisiä teorioita ja laskelmia käytetään vain antamaan uskottavuutta valitulle linjalle ja hylätään jos se ei sovi siihen tarkoitukseen.
 
Sotien jälkeistä soiden ojitusta on melkoinen osa tuosta lisäkasvusta. Silloinhan 1950-1970-luvuilla ojitettiin valtava määrä soita, osa turhaankin. Nämä siis lähinnä sellaisia, joissa suo oli ravinteisuudeltaan liian karu, että se ojitettunakaan tuottaisi merkittävää puumäärää. Näitä ollaan nyt ennallistamassa, ja hyvä onkin. Mutta kaikkia ojitettuja soita ei oikein voida ennallistaa soiksi, jos halutaan sitoa hiiltä puustoon. (Turpeeseenhan sitä ei saanut sitoa, tai siis EU ei niitä laske.)

Muu osa selittyy avohakkuumetsätalouteen siirtymisellä verrattuna sotia edeltävään harsintamenetelmään. Joka oli että hakataan isoimpia puita pois silloin tällöin, mutta ei varsinaisesti missään vaiheessa uudisteta. Tämä vei metsät pikkuhiljaa huonoon kuntoon. Nythän jotkut haikailevat tätä takaisin, sitä kutsutaan nyt jatkuvaksi kasvatukseksi. Avohakkuu soveltuu kuusivaltaisiin metsiin kaikkein parhaiten ja tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan hiilensidonnan.
Kiitos tiedosta. Arvelinkin, että käppyrässä on jokin juju, mutta valitettavasti HS keskittyi Luken tuomiopäivän lukuihin. Alkaako 2020-luvusta uusi kasvukäyrä 2010-luvun isojen hakkuiden jälki-istutuksista, jolloin 2030-luvulla voidaan todeta, että hyvältä näyttää?
 
Suomalaisten suosikkipoliitikot neuvottelivat suot pois "hiilinielu"
laskelmista ja juhlivat voittoa YLEllä. Hölmölän pitää siis maksaa 8 MRD/y. Tätä voi suhteuttaa sitten ihan vaikka mihinkä. No IMF ukkelit sitten hoitavat varmaan nämäkin neuvottelut kansan kannalta paremmin kun suomalaisten suosikkipoliitikot eivät siihen pystyneet tai oikeammin sanottuna halunneet. Samalla hoituu pois aika moni muukin asia kuten terveydenhoito ja kaikki muukin turha.
 
Back
Top