Kokonaiset viherdeekut vaanivat lihansyöjien Suomea?
24.10.2018 09:39
Arto Luukkanen
27 kommenttia
Mitä jos tulevaisuudessa Suomessa lihansyönti on rikkaiden salainen pahe, autolla ajaminen mahtavien harrastus ja tavikset pakotetaan ostamaan 100 000 euron tesla mikäli haluavat tien päälle?
Näin tulee tapahtumaan, mikäli uskotaan kokoomuksen ministerin Kai Mykkäsen suoria vaatimuksia. Hänen mielestään ilmaston lämpenemisen aikataulu pakottaa Suomen näillä sektoreilla merkittäviin muutoksiin hyvin nopeasti. (
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261719-auto-ja-polttoaineveroja-pitaa-s...).
Mykkäsen merkilliset vaatimukset johtuivat IPCC:n tuoreesta raportista, jota mankeloitiin tässä pari viikkoa sitten suomalaisten tietoisuuteen.
Hän ei jäänyt yksin.
Kaikki wanhojen puolueiden johtajat julistautuivat innokkaiksi ilmastonmuutosaktivisteiksi. Esimerkiksi SDP:n Antti Rinne riensi ensimmäisenä vaatimaan lisäverotusta, vieläpä tavalliselle kansalle kaikkein kuppaavimman ALV:n korotusta. Hän esitti ns. ”
kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jonka avulla voidaan ohjata kulutusta ja liikkumista kestävämpään suuntaan”.
https://demokraatti.fi/sdpn-puheenjohtaja-antti-rinne-ilmastonmuutoksen-.... Pääministeri Sipilä halusi Suomesta ”hiilinielun” ja lupasi istuttaa puita.
Vanhojen puolueiden poliitikot (vihreät, demarit ja kokoomus, joista käytän yksinkertaisuuden vuoksi nimitystä ”Koko-viherdeekut - KVD”) riemuitsivat siitä, että Suomi voi taistella ilmastomuutosta vastaan ”veroilla” ,”lisämaksuilla” ja kielloilla.
Tavalliset kansalaiset eivät ehkä riemuinneet yhtä paljon.
IPCC – komitea, jolla on agenda
Mutta mikä on tämä niin jumalallisen viisas IPCC, joka hämmästyttävällä tarkkuudella osaa tehdä ilmastoennusteita vuosikymmeniä ja -satoja eteenpäin, kun käytännön sääennusteet eivät toimi muutamia viikkoja pitemmälle?
Mikä on tämä ihmeellinen viiisauden torvi, joka on todennut, että hahmoteltu puolen asteen muutos tulevaisuuden lämpötilassa saisi aikaan vallankumouksellisia seurauksia? Jonka kokonaiset vihderdeeku-sankarimme julistavat ruumiillistuneeksi tieteeksi itsekseen - jolle tietysti pitää tuoda uhreja!
Kyseessä ei ole mikään tiedemiesten ja tutkijoiden yhteenliittyminen vaan hallitusten (Intergovernmental Panel) omista suosikeistaan yhteenmääräämä keskustelukerho. Sen pitäisi lähtökohtaisesti tehdä yhteenvetoja kansainvälisestä tieteellisestä ilmastokeskustelusta eikä itse ryhtyä hahmottelemaan koko maailmaa kattavia määräyksiä ”suositusten” pohjalta.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tämä vanha totuus pätee IPCC:n kanssa, jonka ”tiede” on tietenkin hallitusten toiveiden mukaista. Ja hallitukset eivät tietenkään ole tasa-arvoisia, vaan ne joilla on eniten rahaa ja poliittista sekä sotilaallista voimaa muiden yli määrittelevät oikean ”yleislinjan”.
IPCC on läpikotaisin politisoitunut orgaani. Sen loi aikoinaan ydinvoimateollisuus ja taustalla hääri ydinvoimaan ihastunut Olof Palmen joukkue Ruotsissa. Syy oli selvä: ydinvoimateollisuudella on paha kaiku nimenomaan ympäristöasioissa. Siksi ”hiilivapauden” nimessä piti ydinvoimasta tulla äkkiä ympäristönsuojelun huippusaavutus.
Myöhemmin, maailmantalouden kehittyessä ydinvoimamielisten hallitusten ottaessa johdon käsiinsä IPCC:ssä, sen agenda monimutkaistui ja sumentui. Siitä tuli
Salvator Mundi – Maailman Pelastaja!
IPCC:stä tuli eräänlainen vaikeitten, erittäin paljon rahoitusta ja huipputeknologiaa vaativien energiamuotojen yleinen lobbarijärjestö. Yksinkertaiset, historian kuluessa hyväksi havaitut ”köyhän miehen” energiatuotantovälineet, kuten hiili, turve jne. saadaan näin julistettua ”ympäristövihamielisiksi”.
Tästä syystä kehitysmaissa, joissa ei ole varaa tällaisiin teknologioihin, ei ole juuri löytynyt innostusta ei IPCC:hen eikä sen uskontunnukseen.
IPCC:n nykyinen hokkuspokkus on ”kasvihuoneilmiön jatkuva kiihtyminen”, jolla pyritään osoittamaan hiilidioksidi, hapen ohella elämän peruslähde, nykyajan vaarallisimmaksi saasteeksi. On myös luonnollista, että oikean saastutuksen ja ympäristömyrkkyjen levityksen vastainen taistelu on unohtunut kasvihuonerummutuksen alle.
IPCC:n toisena mantrana on yksinkertaistaa äärimmäisen monimutkainen ja edelleenkin tieteelle vain osittain avautuvasta kokonaisuus ts. miten ilmasto muodostuu ja kehittyy.
Vaikeat kysymykset auringon ja sen pilkkujen vaikutuksesta, erilaisista lämpökausista maailmanhistoriassa, valtamerten vaikutuksesta hiilinieluina jne. on siinä syrjäytetty huomaamattomiin sivuosiin. Parinsadan viime vuoden lämpeneminen tulkitaan vain hiilidioksidien lisääntymisen pohjalta unohtaen että sydänkeskiajalla oli vielä lämpimämpää. Jatkuvasti puhutaan vain ”maailman ilmaston” lämpenemisestä, vaikka lämpeneminen tapahtuu tosiasiassa erittäin paikallisesti (mielenkiintoisesti Länsi-Grönlanti ja Koillis-Kanada huippualueinaan) kun taas Etelämantereen jääpeite jopa kasvaa.
IPCC - nykyajan aneidenmyyjä
Entä mistä tulee tämä into syyttää pientä ihmistä hänen tavallisesta elämästään apokalyptisen ilmastokatastrofin aiheuttajana? Kyse on hyvästä omastatunnosta ja sen etsinnästä. Ilmastokauppa ja -spekulointi toimivat kuin keskiaikainen anekauppa, jossa ostetaan rauhallista omaatuntoa selvällä rahalla.
Silloinhan ihmisille kerrottiin, että Kristus ja pyhät ovat tehneet enemmän kuin tarpeeksi ”hyviä tekoja” ja niitä on mahdollista ostaa paavin edustajilta. Kaikki oli kaupan ja hyvällä omallatunnolla oli hintansa; aina isänmurhasta lähtien.
IPCC:n motto näyttää olevan miltei sama kuin katolisen kirkon aneissa: ”
kun raha kirstuun kilahtaa – ilmasto taivaaseen vilahtaa…”
Ilmastobisneksessä on loppujen lopuksi kyse rahasta ja tavallisten ihmisten hyvästä mielestä. Rahat on tarkoitus saada köyhdyttämällä kansaa, samalla kun kansalaiset saavat hyvän mielen: kun verotetaan taviksia niin maailmanloppua ei tule ja jääkarhut saavat uida jäälautoilla.
Ja samalla pienistä yksityiskohdista voidaan havaita, että kyseessä on joka puolella se sama keskusjohtoinen yhtenäisyysmusiikki, ollaan missä tahansa. Niinpä on lihansyönnin niin innokas pannaanasettaminen arktisissa maissa, kuten Suomessa, jopa kasvihuoneteorian itsensä kannalta aivan järjetön.
Jos tosiaan trooppisissa maissa raivataan metsiä ja siirretään ruokatuotantopeltoja karjankasvatukseen, niin mitään tällaista ei ole Suomessa. Pohjoisessa lihansyönti ei ole kasvisruoan tuotannon romuttaja vaan paikallisten olosuhteiden optimaalinen hyväksikäyttö, joka ylipäänsä on tehnyt ihmiselämän pohjoisessa mahdolliseksi. Mutta ei hätää! Kasvihuonepoliitikko Mykkänen lohduttaa suomalaisia suunnittelemallaan vieläkin korkeammalla verotuksella ja erityisesti lihaverolla? Ehkä suomalaisten on opeteltava syömään mykkäs-rehuja!
Hiilen kiertokulku on luonnollista
Maapallon ilmasto on muuttunut ennenkin ja hiilidioksidin määrä on noussut ja laskenut. Se on ns. hiilikiertoa. (carbonate cycle, kt. sen roolista evoluutioon, esim. ” The role of the global carbonate cycle in the regulation and evolution of the Earth system – Earth and Planetary Science Letters 234 (2005): Andy Ridgwella,T, Richard E. Zeebe).
Kyse on luonnollisesta ilmiöstä, jonka intensiteetti on kasvanut ja laskenut. Ilmastofanaatikkojen ajatukset jostain ”hiilijalanjäljistä” ovat mielettömiä, sillä kyse on tasapainottavista tekijöistä. Niinpä: hiilidioksidein lisääntyessä lisääntyy myös kasvien hyvinvointi ja niiden hiilidioksidin kulutus. Jopa lohduttomilla aavikoilla näkyy sen vuoksi usein uutta viherrystä.
Lyhyesti: elämä ja vulkaaninen toiminta on aikojen kuluessa tuottanut hiilidioksiidia ja ennen kaikkea valtameret ja kasvillisuus ovat sitoneet sitä. Tiedemiehet eivät vielä ole täysin kartoittaneet hiilikierron prosesseja mutta näyttää siltä, että maapallo on kyennyt tasoittamaan näitä vaihteluja vuosimiljardien aikana – muutenhan elämä maapallolla olisi jo loppunut.
Esimerkiksi Sipilän haluama metsänistutus on ihan ok sillä nuoret metsät kyllä kasvunsa alkuaikana sitovat hiiltä. Kaikessa on kuitenkin puolensa: kasvun loputtua ne joko palavat tai sitten lahoavat (palavat hitaasti ja luovuttavat hiilidioksidia).
Lähteekö Sipilä istutuksen jälkeen metsään hakemaan kelottuvia puita pois?
Lyhyesti: vihreiden, kokoomuksen ja SDP:n ilmastopolitiikka on vulgaaria ilmastopelleilyä, joka perustuu IPCC:n hyvin kiistellyihin mallinnuksiin tietokoneilla (ei faktoihin!) ja hurskaisiin toiveisiin.
Sen vaatimukset ovat kuin orwellin diktatuurista: puututaan ihmisen syömiseen, nostellaan veroja, haittamaksuja ja nostetaan sähkön hintaan, istutellaan puita ja matkustellaan eksoottisiin paikkoihin keskustelemaan ilmastomuutoksesta – hyvin ilmastoidussa konferenssihuoneistossa.
Meillä Suomessa tarvitaan tervejärkistä selvitystä ja harkintaa
Tällaista pohdiskelua suomalainen media ei kuitenkin harjoita. Sille sopii enemmin IPCC:n ”tuomiopäivä on lähellä”-saarnat.
Poliitikot ovat taas vastanneet mitä järkyttävimmillä ehdotuksilla kun uskovat ihmisten haluavan niitä. Onpa joku entisenlaisen vetonsa menettänyt kirjailijakin ja skribentti päästänyt itseltään ilmastoparahduksen.
Näillä konsteilla on mahdollista kyllä tehdä Suomesta vihreiden & kokoomuksen & SDP:n eli KOKONAISEN VIHRERDEEKUN ulkoilmamuseo mutta mitään globaalista muutosta nykyisiin trendeihin ei saada.
Saastuttajat ovat muualla.
Suomi voi toimia ympäristöasioissa pienten mutta suurten tekojen maana. Esimerkkinä otan tässä Afrikkaan keksityt puhtaan ”veden koneet”, jotka toimivat aurinkoenergialla. (
https://www.tekniikkatalous.fi/tied...la-afrikan-vienti-kaynnistyy-keniasta-6692285). Oikeita rajoittavia ympäristötekojakin pitäisi tehdä, esimerkkinä todellakin vaaralliseksi osoittautuvan glyfosaatin kielto.
Energiantuotanto on Suomen kohtalon kysymys.
Nyt tarvitaan järkeä. Kuten kirjoitin vuonna 2015
”Kannatan mahdollisimman puhdasta tuotantoa myös energia-asioissa. Ja kannatan energiatehokkuuden lisäämistä niin tuotannossa kuin kulutuksessa. Mutta samalla kyllä luotan sekä tuottajien että kuluttajien järkeen näissä asioissa. Minä en Neuvostoliiton historiaa tutkineena usko sellaiseen keskusjohtoiseen ja vastoin markkinalogiikkaa olevien energiajärjestelmien suunnitteluun, jollaista meille osin YK:n ilmastonmuutoskonventin, Brysselin direktiivien ja viime aikojen omien hallitustemme toimin yritetään syöttää. Gosplan ei toiminut Moskovassa eikä se toimi Brysselissä.
Meillä on jo varoittavia esimerkkejä mm. Saksasta, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta ja Tanskasta siitä, miten kauniilta kuulostavalta ns. uusiutuvalla, mutta satunnaisesti saatavalla ja tehottomalla, energiantuotannolla on rakettimaisesti nostettu sähkön hinta maailmanennätystasolle, aiheutettu uutta energiaköyhyyttä ja häiritty vakavasti rationaalisia energiainvestointeja. Noiden maiden polkuja on turha seurata.
Kotimainen energiajärjestelmämme on monipuolinen, tehokas ja kaikin puolin yksi maailman puhtaimmista. Monille saattaa olla yllätys, että myös se osa energiateollisuuttamme, joka käyttää kivihiiltä, on saanut pari vuotta sitten merkittävän ympäristöpalkinnon tehokkuudestaan ja puhtaudestaan. Helsingin Energian palkitun kolmoistuotannon perustana on sähkön ja lämmön yhteistuotanto yli 90 prosentin hyötysuhteella Vuosaaren, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Ainoana maailmassa kaukojäähdytys on integroitu mukaan tuotantoon tavalla, joka mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien, ns. hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Olemme siis edelläkävijöitä jo nyt. Sitä ei kannata pilata kansantaloudellisesti kannattamattomilla tuuliturbiineilla tai muillakaan jättimäisiä ja pysyviä tukiaisia vaativilla ratkaisuilla millään tekosyyllä….”
Tutkija ja insinööri auttaa…kuten ennenkin
Arvostamalla ja tukemalla parasta energiaosaamistamme varmistamme sen, että tutkijamme ja insinöörimme työporukoineen jaksavat tavoitella tulevaisuudessa vielä parempia ratkaisuja. Siis sellaisia, jotka ovat samanaikaisesti ympäristölle hyviä että kansantaloudellisesti järkeviä ja nykyisiä parempia. Ei ole syytä epäillä, etteikö nähty huima teknologinen kehitys jatkuisi tulevaisuudessakin, jolloin nykyiset tuotannon ja kulutuksen pullonkaulat, kuten energian laajamittainen varastointi, saavat järkevät ratkaisunsa. Kun silloin vaikkapa aurinkovoima voi nousta hyvinkin kilpailukykyiseksi, otetaan se sitten käyttöön markkinaehtoisesti. Noita aikoja odotellessa kannattaa satsata tutkimukseen ja kehitykseen, eikä jo nyt kannattamattomiin ja tukiaisia vaativiin tuotantomuotoihin, jotka jäävät yhä enemmän jälkeen tulevina vuosina. Seuraava eduskunta tekee merkittäviä valintoja tämänkin asian osalta. Ne ovat tärkeitä päätöksiä luonnostaan energiaintensiiviselle Suomelle…” (
http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192374-energia-suomen-koht...)
Tämän eduskunnan aikana järkeviin päätöksiin ei päästy.
VIHERDEEKKARIT TULOO?
Vielä kerran: on syntymässä ihan uusi puolue: ”Kokonaiset-viherdeekut”. Kai Mykkänen edustaa parhaimmillaan tätä ”Kokoomus-viher-demari” puoluetta, joka pyrkii muodostamaan tulevan hallituksen.
Hänestä tulisi sen Suuri Puhemies.
Lopulta maastamme tulisi Kokonainen
Viher-deekula. Siellä musta pörssi möisi isosta rahasta lihaa isorikkaille ja juppivihreille. Tavikset kulkisivat hevosella, rikkaammat teslalla ja kaikilla olisi talvella kylmä.
Kaipaatko sinä Kokonaiseen Viherdeekulaan?
Arto Luukkanen
