Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tuo ei yksinkertaisesti ole totta. Sekoitat CO2-päästöt ja muut ilmansaasteet, kuten rikin oksidit. Merikuljetus on itse asiassa hyvin energiatehokasta per tonnikilometri. Ongelmana on pitkät etäisyydet ja suuret volyymit, mutta siitä huolimatta meriliikenne tuottaa vain pienen osan globaaleista kasvihuonepäästöistä.
Tuo ei yksinkertaisesti ole totta. Sekoitat CO2-päästöt ja muut ilmansaasteet, kuten rikin oksidit. Merikuljetus on itse asiassa hyvin energiatehokasta per tonnikilometri. Ongelmana on pitkät etäisyydet ja suuret volyymit, mutta siitä huolimatta meriliikenne tuottaa vain pienen osan globaaleista kasvihuonepäästöistä.
Ikävä fakta on, että olemme matkalla vähintään kolmen asteen lämpenemistä, todennäköisesti enemmän. Vahingot tulevat olemaan massiiviset ja siksi on syytä toimia mahdollisimman pian eikä etsiä tekosyitä muualta.
Koko ilmastohössötys on rakennettu korruption nakertamille jaloille
Ongelma on siis se, että nykyinen globaali vapaakauppa nojaa kaukana matalan tulotason maissa halvalla tuotettujen härpättimien ja t-paitojen liikuttamiseen meriliikenteeseen, joka tuottaa todella merkittävän määrän päästöjä ja aiheuttaa normaalistikin toimiessaan suuria ympäristöongelmia?
Tuo oli juurikin pointtini, eli lienemme siis samaa mieltä?
Meillä ollaan lisäännytty hyviä nykyafrikkalaisia lapsilukemia jo sata vuotta sitten ja samalla tupruteltu enemmän kuin oma osuutemme hiilidioksidia ilmaan.
Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti
Sähkön hinta putoaa tuulivoiman ansiosta ja autoilun kokonaiskulut laskevat sähköautojen ansiosta, arvioi Sitran tilaama raportti.
Ilmastonmuutos
19.11.2018 klo 04:00
Remko de Waal / EPA
Antti Koistinen
@AJKoistinen
Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana.
Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna.
Taustalla ovat erityisesti sähkön halpeneminen muun muassa merituulivoiman lisääntymisen vuoksi sekä autoilun kokonaiskustannusten putoaminen sähköautojen yleistyessä.
Tällaisia johtopäätöksiä tehdään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaamassa raportissa(siirryt toiseen palveluun), jonka on laatinut perinteikkään amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Companyn Suomen-toimisto.
Raportin mukaan Suomen tulee leikata päästöjä 60 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta, mikäli päästövähennysten halutaan olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tämä tarkoittaisi vuotuisten päästöjen putoamista 27 miljoonalla tonnilla.
Tätä nykyä Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen, selvästi pienempään tavoitteeseen, jonka mukaan päästöt putoavat 40 prosenttia 2030 mennessä.
Selvityksessä käytiin läpi yli 300 vaihtoehtoa, joiden avulla Suomi voisi päästöjä vähentää. Tältä pohjalla rakennettiin polku, jota kulkemalla Suomen päästöt putoaisivat 60 prosenttia mahdollisimman halvalla.
Tarkastelu rajattiin neljään eniten päästöjä aiheuttavaan sektoriin: teollisuuteen, sähkön ja lämmön tuotantoon, liikenteeseen sekä rakennusten energiankäyttöön.
Tulosten mukaan noin 50 prosentin päästövähennyksiin on mahdollista päästä keinoilla, jotka eivät aiheuta järjestelmätasolla lisäkustannuksia tai tuovat jopa säästöjä verrattuna nykykehitykseen.
Sitran projektijohtaja Janne Peljopitää havaintoa merkittävänä.
– Tältä osin ajattelu ilmastonmuutoksen torjunnan kalleudesta on alkanut osoittautua vääräksi, Peljo sanoo.
Suomi voisi leikata päästöjä tuntuvasti kaavailtua nopeammin - ja halvemmalla kuin on tiedetty, arvioi Sitran projektijohtaja Janne Peljo.Jani Saikko / Yle
Merituulivoima murtautuu markkinoille
Suomessa maalle rakennettava tuulivoima on jo alkanut kannattaa taloudellisesti ilman tukia parhailla sijainneilla.
Raportti arvioi, että ensi vuosikymmenellä myös merituulivoima murtautuu Suomen energiamarkkinoille.
– Merituulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee nousemaan 19 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja se on merkittävä lisäys, Peljo sanoo.
Tämä tarkoittaisi sitä, että maa- ja merituulivoima yhteenlaskettuna nousisivat Suomen toiseksi tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi heti ydinvoiman jälkeen.
Kehitystä ajaa erityisesti teknologian halpeneminen, jonka myötä merituulivoiman tuotantokustannus putoaa 2030 mennessä kilpailukykyiselle tasolle, noin 30–35 euroon megawattitunnilta (nk. LCOE-hinta, levelized cost of energy).
Vertailun vuoksi: Fennovoima arvioi, että Hanhikiven ydinvoimalaitos tuottaa valmistuessaan sähköä hintaan 50 euroa per megawattitunti.
Merelle sijoitettujen tuulivoimaloiden lavat yltävät 103 metrin korkeuteen.Antti Haanpää / Yle
Lisäksi Suomen merialueet soveltuvat raportin mukaan hyvin merituulivoiman tuotantoon, sillä rannikot ovat matalia, mikä tarkoittaa maltillisia rakennuskustannuksia. Lisäksi Suomen merialueilla tuulee tasaisesti ja suht kovaa.
Raportti arvioi, että järjestelmätasolla ja myös sähkönkäyttäjille syntyy säästöjä, kun lisääntyvä tuulivoima painaa sähkön tukkuhintaa alas.
Raportissa tosin huomautetaan, että tuollainen määrä uutta tuulivoimaa vaatii tuntuvia investointia verkkojen vahvistamiseen ja siirtoyhteyksiin muiden Pohjoismaiden välillä.
Myös sähkön varastoinnin täytyy olla laajasti käytössä ja kulutuksen oltava joustavaa tuotannon vaihtelun tasaamiseksi.
Mallinnuksessa on huomioitu näiden aiheuttamat kustannukset.
Sähköautoja rajusti lisää
Raportin mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää Suomen päästöjä on bensalla ja dieselillä kulkevien polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla.
Sähköistyminen etenisi liikenteessä vaiheittain. 2020-luvun alkupuolella pienet sähköautot ohittavat vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot kokonaiskustannuksissa. Keskikokoisissa autoissa muutoksen arvioidaan tapahtuvan 2020-luvun puolivälissä.
Raportti ennustaa, että täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaisi nykyisestä noin 11 000:stä jopa 800 000:een 2030 mennessä.
Tämä tosin edellyttäisi sitä, että latausverkosto olisi riittävän laaja ja että kuluttajat tekisivät autojen hankintapäätökset autoilun kokonaiskustannusten perusteella.
Mårten Lampén / Yle
Kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan kaikki auton elinkaaren aikaiset kulut hankinnasta, polttoaineisiin ja muihin käyttökuluihin.
Raportissa arvioidaan, että sähköautojen hankintahinta on vielä 2030 kalliimpi kuin vastaavilla polttomoottoriautoilla.
– Ihmisten tulisi kiinnittää huomiota auton kokonaiskustannuksiin, eikä ainoastaan hankintahintaan, Peljo sanoo.
Sähköautojen elinkaarikustannuksiin on laskettu mukaan myös kotilatauspisteen hankinta sekä akuston vaihto kahteen otteeseen.
Raportin mukaan autokannan sähköistäminen aiheuttaisi noin 12–15 miljardin euron lisäinvestoinnit verrattuna uusien, vastaavan tason polttomoottoriautojen hankkimiseen.
Yksityisten latauspisteiden lisäksi Suomeen olisi asennettava yli 100 000 uutta julkista latauspistettä. Tähän kuluisi rahaa arviolta 1,5 miljardia euroa.
Lisäkuluista huolimatta päästöjen vähentäminen sähköautoilla tulisi raportin mukaan selvästi halvemmaksi kuin esimerkiksi biopolttoaineilla.
Raportin mukaan sähköistämisen avulla yhden hiilidioksiditonnin vähennys maksaisi järjestelmätasolla -130 euroa, eli se säästäisi rahaa.
Biopolttoaineilla päästötonnin leikkaus maksaisi arviolta 110 euroa per tonni.
Kiinnostava havainto se, että myös raskas liikenne näyttää raportin mukaan sähköistyvän voimakkaasti.
Suomen teillä olisi 2030 mennessä arviolta 200 000 sähköistä rekkaa ja pakettiautoa sekä 8 000 sähköbussia.
Päättäjiltä pikaisia toimia
Keskustelu päästövähennysten kiristämisestä kiihtyi aiemmin syksyllä, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraporttinsa koskien maapallon keskilämpötilan nousua 1,5 asteella.
Raportin perusteella ihmiskunnalla on erittäin painavat syyt ponnistella 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.
EU pohtii paraikaa omia pitkän aikavälin ilmastotoimiaan Puolassa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla.
Myös Suomi joutuu ottamaan kantaa päästövähennysten kiristämiseen viimeistään seuraavalla hallituskaudella.
Sitra patistaa päättäjiä laatimaan Suomelle kansallisen polun kohden hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomi tuottaa päästöjä vain sen verran kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät sitomaan.
Janne Peljo arvioi, että teknologian ja markkinoiden kehitys vie nyt hyvään suuntaan lähes itsestään.
– Nyt on oikeastaan politiikkatoimista kiinni, että mahdollistammeko päästövähennyskeinojen tulon markkinoille ennakoivasti vai tulemmeko niiden osalta jälkijunassa.
https://yle.fi/uutiset/3-10508539
https://yle.fi/uutiset/3-10508539?origin=rss
Nigerian hedelmällisyysluku on nykyään n 5,5. 1900-luvun alun Suomessa hedelmällisyysluku oli n. 5. Mielestäni ei merkittävää eroa. Toki näin suurilla hedelmällisyysluvuilla saa aikaan huomattavan väestönkasvun ja maastamuuttopaineen.Ei nyt sentään. Vaikka huomioisi muuttoliikkeet Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin niin Afrikassa on pistetty paremmaksi. Esimerkiksi Nigeria jonka väkiluku:
1900 16000000
1952 30403305
2017 191836000 (yli kuusinkertaistunut! kuumuusko hullun paneskelun aiheutti?)
2050 300000000? Vaiko miljardi?
Tällä menolla koko Afrikan väkiluku on 50 vuodessa 3-4 miljardia.
Miksi SPR ei kerää Afrikkaan kondomeja?
Esko Valtaoja: Ei tarvita synnytystalkoita vaan synnytyslakko
Valtaoja toteaa YK:n ennusteiden mukaan väkiluvun tasaantuvan kaikialla tämän vuosisadan aikana. Hän sanoo omien pelkojensa kadonneen lopullisesti luettuaan 1978 kirjan Atlas of World Population History, jonka matalan ennusteen mukaan ihmisiä ei tule koskaan olemaan yhdeksää miljardia enemmän.
– Mikä oikeus Suomella olisi kasvattaa holtittomasti väestöään, jos maailman väkiluku tasaantuu ja jopa kääntyy laskuun tällä vuosisadalla? Turha tulla sanomaan, että teoillamme ei ole mitään merkitystä, koska Suomi on niin pieni. Samaa argumenttia tarjotaan myös ilmaston lämpiämisen ja hiilidioksidipäästöjen kohdalla. Mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, maailmanloppu tulee varmasti. Jokaisen on tehtävä oma osuutensa, Valtaoja kirjoittaa.
Hänen mukaansa ongelmat täytyy ratkaista aivan muulla tavalla kuin synnytystalkoilla: automatisaatiolla ja robotisaatiolla.
– Ei lisää ihmisiä, vaan vähemmän työntekijöiden tarvetta kehittyvän teknologian ansiosta. Ylivoimaisesti vaikuttavin ekoteko ei ole aamupuuron syöminen kylmänä tai edes Thaimaan lomasta luopuminen. Se on jättää tekemättä vielä se yksi lapsi, vaikka poliitikot siihen kuinka patistaisivat.
https://www.verkkouutiset.fi/esko-valtaoja-ei-tarvita-synnytystalkoita-vaan-synnytyslakko/
Halla-aho avioitui filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa vuonna 2002.[127] Heillä on neljä lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.[128][129] Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Eirassa.[129] Vuoden 2017 kesällä paljastui julkisuudessa, että Halla-aholla on myös vuonna 2015 syntynyt lapsi helsinkiläisnaisen kanssa, jonka kanssa Halla-aholla on ollut suhde vuodesta 2009 lähtien. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Halla-aho
Suomen hiilinielut arvioidaan uudelleen – metsien kasvu yllätti tutkijat.
Suomi on hoitanut osuutensa ilmastotalkoista metsiä haravoimalla!
Suomen on annettava metsien kasvaa, jotta muualla voidaan jatkaa porsastelua entiseen malliin.
Järeät toimenpiteet koskettavat kaikkia sektoreita, Pekka Lundmark sanoi tänään.
Elinkeinoelämän keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Pekka Lundmark korostaa ilmastonmuutoksen muuttavan kaikkien suomalaisten elämää perustavanlaatuisesti.
Fortumin toimitusjohtaja Lundmark sanoi tänään, että hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin johtopäätökset edellyttävät Euroopalta käytännössä hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Lundmarkin mukaan tavoite on erittäin kova, muttei mahdoton. Tavoitteeseen pääseminen vaatii nopeita ja järeitä toimenpiteitä.
– Järeät toimenpiteet koskettavat kaikkia sektoreita. Se edellyttää paitsi mittavia panostuksia päästöttömään sähkön- ja lämmöntuotantoon, myös hiilineutraaliin energiaan siirtymistä oikeastaan kaikilla yhteiskunnan aloilla, Lundmark sanoi.
Tällöin puhutaan liikenteestä, teollisuudesta, monista teollisuuden prosesseista, rakentamisesta ja palveluista.
– Se edellyttää mitä suuremmissa määrin kiertotaloutta. Sitä, että me maksimoimme käytettyjen materiaalien käytön uutena raaka-aineena ja sitä kautta minimoidaan uusien neitseellisten raaka-aineiden käyttö, Lundmark sanoi.
EK:n edustajisto valitsi tänään odotetusti Lundmarkin EK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Lundmark seuraa puheenjohtajan tehtävässä Elisan toimitusjohtajaa Veli-Matti Mattilaa.
Kokenut yritysjohtaja Lundmark on ollut Fortumin toimitusjohtaja vuodesta 2015 lähtien. Ennen sitä hän toimi pitkään Konecranesin toimitusjohtajana. EK:n jäsenliitot ovat Lundmarkille tuttuja, sillä hän on vaikuttanut muun muassa Teknologiateollisuuden puheenjohtajana ja Energiateollisuuden puheenjohtajana.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005906875.html
Juuri tästä on kyse. Tavallaan on vaikeaa perustella miksi maailmalla saa ajaa laivoja raskaalla polttoöljyllä, vaikka vähän saastuttavat aineet ovat jo keksitty. Laivaliikenne pitää saada samaa moodiin missä autot jo ovat: käyttämään vähäpäästöistä polttoainetta. Lyijytön bensa on ollut autoille 'pakollista 'jo vuosia, mutta laivat on saanu vetää polttoöljyllä.Noista meriliikenteen päästöistä vielä. Itämerellähän nämä ratkaisut ovat jo käytössä, mutta ne tulisi saada käyttöön maailmanlaajuisesti.