Ilmastopsykoosi -ketju

näin Kepulaisena eunukkina voin todeta, että mun pankkitili ei kestä sähköauton ostamista ;) Sen tietämiseen en tarvi tyyppien ottamista Teslalla tai e-golffilla. :D

Olen minä Leafilla ajanut ja ollut kyydissä useamman sata km. Ihan mainio peli kaupungissa ja pätkäautoiluun, mutta jo Hki-Rmk-Hki reissu alkoi olla vähän rajoilla kun moottoritietä ajeli. Sitäpaitsi se on aika pieni auto, joka näyttää halvimmillaankin käytettynä maksavan nettiauton mukaan reilun 16 tuhatta ja uutena noin 40 tuhatta. Minulla on AB-kortti ollut taskussa kohta 30 vuotta, ja kallein ostamani auto tähän mennessä on maksanut 10 tuhatta. Eli ei kestä perse täälläkään sähköauton ostamista.
 
Viimeksi muokattu:
Ottaisin iloiten Teslan, kun en yleensä autolla Tamperetta kauempana käy. Olen ottanut tyypit. Se on miltei parasta, mitä tien päällä liikkuu. Mutta ei minullakaan ole varaa.

Moni varmaan miettii vähän käytetyn Teslan hakemista esim. Saksasta. Seuraavat vielä veroratkaisuja.
 
Ottaisin iloiten Teslan, kun en yleensä autolla Tamperetta kauempana käy. Olen ottanut tyypit. Se on miltei parasta, mitä tien päällä liikkuu. Mutta ei minullakaan ole varaa.

Moni varmaan miettii vähän käytetyn Teslan hakemista esim. Saksasta. Seuraavat vielä veroratkaisuja.

Vielä useampi miettii, että mistä raha nykyiselläkään 300-3000€ kalustolla pakollisien liikkumisien hoitamiseen..
 
Voit unelmoida vaikka minkälaisista poimumoottoreista. Ongelma vaan on, että yksikään valmistaja ei usko polttokennotekniikkaan. Miksiköhän?

Kyllä niitä jo isompiin autoihin laitetaan. Niillä on kuitenkin vähän toisenlainen käyttöprofiili kuin perheautoilla. Ja esim. jatkuvaa sähköä kun tarvitaan, niin kuorma-auton/rekan nupin 10-15 litraisen dieselmoottorin käyttäminen tyhjäkäynnillä tai jonkun polttomoottorilla käyvän apuvoimakoneen käyttö esim. sisätiloissa ei ole kovin hyvä juttu.

https://www.powercell.se/en/newsroom/press-releases/
 
Viimeksi muokattu:
Olikos tämä VTT:n Laurikon juttu jo täällä?

Asiantuntija: Sähköauto ei ole välttämättä ekoteko – valmistus kuluttaa ”todella paljon enemmän” energiaa kuin perinteisen auton


Sähköauton ja perinteisen polttomoottoriauton ympäristöystävällisyyden vertailu ei ole helppoa. (KUVA: Juhani Niiranen / HS)

Julkaistu: 15.12. 14:36
1544945047856.png
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertailussa vähäpäästöisimmän valinta on vaikeaa faktapohjalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö esitti alkuviikosta bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämistä viimeistään vuoteen 2045 mennessä osana ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua.

Se tarkoittaa, että polttomoottoriautoista siirrytään sähköautoihin. Sähköautojen ympäristöystävällisyys on kuitenkin monimutkainen asia, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko korostaa.

– Sähköautotkaan eivät ole lähelläkään päästöttömyyttä, Laurikko sanoo.
Laurikon mukaan sähköauton elinkaaren aikana syntyvät päästöt voivat olla suuremmat kuin esimerkiksi dieselauton vastaavat. Päästötaakka syntyy auton valmistuksesta ja sähkön tuotannosta.

Sähköautojen ympäristövaikutuksia voidaan analysoida vain ottamalla huomioon sen koko elinkaari, johon kuuluvat tuotanto, käyttö ja kierrätys, ja vertaamalla näitä perinteisiin ajoneuvoihin.

Sähköauton ekologisesti heikoin lenkki on valmistus. Siihen kuluu Laurikon mukaan noin kolmannes enemmän energiaa kuin vaikkapa dieselauton valmistukseen.

– Jos ajattelee ympäristövaikutuksia, sähköauto lähtee polttomoottoriautoihin verrattuna ikään kuin takamatkalta sen takia, että sen valmistukseen kulutetaan todella paljon enemmän materiaalia ja energiaa jo ennen kuin se on edes ajettu ulos tehtaasta, hän kertoo.

Sähköauto on liikenteessä toki muita vaihtoehtoja vähäpäästöisempi. Sähköautojen ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa pitkälti se, millä tuotettua sähköä auto käyttää.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan kivihiilellä, mikä kasvattaa sähköauton päästöjä. Suomessa sähkö taas on puhtaampaa.

Keskimääräisillä eurooppalaisilla päästölaskelmilla sähköauto ajaa vastaavan dieselauton ympäristöystävällisyydessään kiinni noin 50 000–70 000 kilometrin jälkeen.

– Vastaavaa, Suomen oloihin suhteutettua kilometrilaskelmaa on hyvin vaikea tehdä. Laskelmassa on paljon liikkuvia osia. Pitää tietää muun muassa se, minkä kokoinen akku on kyseessä, missä se on valmistettu ja millaista akkukemiaa valmistuksessa on käytetty, Laurikko sanoo.

Yksittäisistä valmistusvaiheista eniten energiaa kuluu juuri akun valmistamiseen.

Voiko sähköauton ja polttomoottoriauton kokonaispäästöjä sitten ylipäätään vertailla?

– Kyllä voi, mutta yksinkertaista se ei missään tapauksessa ole. Pitää muistaa esimerkiksi se, että sähköautossa akku on osa energiaa ja ikään kuin auton polttoaine, ja silloin se pitää laskea mukaan polttoaineenkulutukseen, Laurikko sanoo.

Ympäristön kannalta vanhasta autosta sähköautoon vaihtaminen ei kuitenkaan kannata: jos omistaa vanhan auton, jolla ajaa vain vähän, sen aiheuttamat päästöt tulevat vain kertyvästä ajosta, sillä auton valmistukseen käytetty energia on jo kuitattu aikoja sitten.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005933510.html
 
@Woodsman, tässä sinulle seuraava Volvo :salut:https://www.powercell.se/en/markets/cases/transportation/volvo-rex/


Teslan ohella tuollainen Mersukin riittäisi. Rouvalle ainakin. Mutta Lotossa oli taas vain kaksi oikein:cry:
https://www.mercedes-benz.fi/passen...odels/eqc/pad/exterior-highlights.module.html

Tuossapa se kipeä fakta juuri on. Ilman taiteilija-apurahaa tai projektiavustusta uushankinnan tekeminen sormia napsauttamalla on epävarmassa vero- ja polttoainepoliittisessa tilanteessa huteralla pohjalla. Suurehkon investoinnin tekeminen epävarmalle tai oletukseen perustuvalle pohjalle ei liiemmin houkuttele. Ja meillä autoiluun liittyvä politikointi on ollut lehmän hännän nokassa.

Molemmat lainauksessa esitetyt ratkaisut vaikuttavat kiinnostavilta, mutta tekniikka sekä jakeluverkostot ovat vielä kehitysvaiheessa. Mersun lupaus 8v/160 000km akuston kestävyydelle tarkoittaisi aiemmin mainitulla toisella perheemme autolla 5v todellista takuunalaista kestoikää. Jos auto on silloin valmis paaliin, niin ajamisen ilon kokonaishinta nousee rajusti kun pitää pahimmillaan ostaa uusi. Toisaalta, parhaimmillaan selviää sillä, että vaihtaa akut. Paljonko silloin pitää laskea autolle lisäkustannuksia kokonaishintaan? Vaihdossa ei akkuvikaisesta sähköautosta taida paljoa saada.

———
V70:ssä on muuten alkuperäinen lyijyakku (vm -04). Jokohan se nyykähtää tänä talvena? Salaisuutena pitkään ikään lienee se, että autolla ajetaan säännöllisesti riittävän pitkiä matkoja uudelleenlatausta ajatellen (justhan mä vasta hogasin, että laturillekaan ei ole tehty koskaan mitään) ja se, että polttoainetoimiseen lisälämmittimeen en muistanut ostaa kello-ohjausta kun auton aikanaan tilasin. Lisälämmitin toimii siis vain ajaessa. Kun huomasin autoa vastaanottaessani, että se oli koottu Ghentissä, ajattelin että paskan myivät. Näin jälkikäteen totean, että olin väärässä, mutta tyytyväinen.
 
Mainitsit Vladimirin kuitenkin öljyn suhteen. Julistit, että sähköstä Vladimir saa nolla euroa.

Tarvitsemme pian Rosatomilta toisenkin kannun ja kaasun määrää lisätään, osaksi tämän sähköbuumin vuoksi. Ei se ole mielipidekysymys vaan matematiikkaa.

Samat lobbarit ajoivat muuten Rosatomia ja samalla innolla kertoen, että "todellisuudessa se tekee meidät riippumattomammiksi Venäjästä". ;)

Me ostetaan Venäjältä öljyä joka vuosi arvolla, joka vastaa noin 0,5 - 1 Hanhikiven voimalaitosta.

Kai se sitten vain on niin, että jatkuva tulovirta Venäjälle on joissakin suomettuneissa piireissä todellinen tae turvallisuudelle. :rolleyes:
 
Puolivillaista trollausta.

Hanhikivi 1 on minimissään seitsemän miljardin tulonsiirto Rusatom Energy Internationalille. Sen lisäksi tulevat öljy ja maakaasu. Raakaöljyn kulutus Suomessa on noin 195 000 barrelia päivässä. Kaikki liikenne käyttää siitä 55%. Venäjän osuus on noin 85%. Liikenne maksaa öljystään Venäjälle "massiiviset" 31 miljoonaa dollaria vuodessa.

Sillä rahalla, mitä Rosatomille maksetaan Hanhikivestä, saisi liikenteelle tuon kaiken öljyn 225 vuoden ajan.

Kahdensadankahdenkymmenenviiden vuoden ajan.

Avaapas hieman:
Eli mikä on Venäjältä ostetun raakaöljybarrelin keskihinta per vuosi jota käytit laskuissasi?
Kuinka monta barrelia Suomi ostaa Venäjältä noin suurinpiirtein per vuosi?
 
Puolivillaista trollausta.

Hanhikivi 1 on minimissään seitsemän miljardin tulonsiirto Rusatom Energy Internationalille. Sen lisäksi tulevat öljy ja maakaasu. Raakaöljyn kulutus Suomessa on noin 195 000 barrelia päivässä. Kaikki liikenne käyttää siitä 55%. Venäjän osuus on noin 85%. Liikenne maksaa öljystään Venäjälle "massiiviset" 31 miljoonaa dollaria vuodessa.

Oikeesti. Aika jäätävää jos on totta. Tarkista nyt ettei olisi pilkkuvirhettä laskuissasi.
 
Siinä on nolla liikaa! Otetaan uudestaan ennen kuin tulee sydäri :)

@elso @Museo

Vuoden 2016 tilanne:

Öljytuotteista yli puolet eli 55 % käytetään polttoaineena liikenteessä (Suomessa kaikki tieliikenteen polttonesteet sisältävät biokomponentteja). Raaka- ja voiteluaineisiin käytetään noin 17 %, rakennusten lämmitykseen noin 7 % ja teollisuuden energiana noin 12 %. Maa- ja metsätalous sekä rakennustoimi käyttävät yhteensä noin 9 % öljytuotteista (luvut vuodelta 2015).

Vuonna 2016 Suomen öljynkulutus oli noin 9,6 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa noin 195 000 barrelin kulutusta päivässä (barreli eli tynnyri = 159 litraa).

Vuodessa siis 71 miljoonaa barrelia, 71 175000 tarkalleen. Barrelin hinta on nyt noin 85 USD. Vuodessa 604 987 500 taalaa. Siitä pitää laskea liikenteen osuus ja sitten vielä Venäjän osuus.

Liikenteen osuus on 332 743 125 miljoonaa ja siitä pitää laskea Venäjän öljy. Saadaan 282 831 656 miljoonaa. Kyllä Hanhikiven hinnalla saadaan vain

rapiat 25 vuoden liikenteen kaikki öljyt on Hanhikiven hinta.

Nytkö meni oikein?
 
Niin, muitakin vaihtoehtoja tietysti olis ollut kuin ostaa laitos Venäjältä. En oikein ymmärrä tämän Hanhikivi vs liikenne -vertailun pointtia.

Laskit että liikenteen johdosta Iivanalle valuu 282 miljoonaa taalaa vuosittain. Reilussa kymmmenessä vuodessa lahjoitamme siis noin puolustusbudjetin verran rahaa Vladimirille joka ostaa sillä rahalla panssarivaunuja.

Toinen vaihtoehto on että tuotamme itse sähköä paikallisesti ja käytämme sen itse öljyn sijasta.

Kumpi näistä on isänmaanystävän ratkaisu?
 
Me tarvitsemme lisäkapasiteettia ja mistäpä sitä tehdään? Arevalta? Ehei...

Ettekö huomaa, miten Fennovoima-lobbarit, berneröinti ja jopa kansalaisten tietojen antaminen ulkomaisten tiedustelupalvelujen käsiin ovat samoissa karsinoissa?

Siinä ne todelliset suomettajat ovat.
 
@PekkaSavo

Onko taas käyty keskustelemassa vassarianarkistien kanssa vai mikä nyt jäytää? Chill.



Ei mua eikä ketään kiinnosta T vuonna X. Meitä ihmetyttää ja kummastuttaa deltaT 30-50 viimeisimmän vuoden ajalta. Kun todistat aiheuttajaksi ihmisistä riippumattoman tekijän, niin voidaan lopettaa tää jauhanta ja keskittyä muihin asioihin. Ei vaan ole löytynyt tällaista tekijää. Tämän vuoksi saa kaiketi olla edes vähän huolestunut?

Ilmastonmuutos tulee. Piste. Turha pyristellä vastaan. Ainoastaan globaalilla skaalalla tehdyt päätökset voisivat asiaan auttaa, ja niistä syntyy yhteisymmärrys aivan liian hitaalla tahdilla. Me voidaan Suomessa kieltää yksityisautoilu kokonaan ja silti ilmastonmuutos tulee. Me voidaan halvaannuttaa Suomen talous, ja silti ilmastonmuutos tulee.

Meidän pitää hyväksyä, että ilmastonmuutos tulee ja alkaa kehittää teknologioita ja selvitymismalleja, joiden avulla ihmiskuntana sopeudumme siihen, että maapallon keskilämpötila on korkeampi kuin aiemmin.

Suomeen saamme toisen satokauden per vuosi ja kokonaisenergiankulutuksemme tulee laskemaan, kun asuntoja ei tarvitse enää lämmittää samalla tavalla kuin ennen. Kasteluvedet ja juomaveden otamme järvistämme, joista ei vesi lopu, vaikka lämpötila nousisikin.

Joku mekanismi tarvitaan myös ilmastosiirtolaisuuden hallitsemiseen. Pitäisi kehittää ainakin halvempia keinoja muuttaa merivettä juomakelpoiseksi. Tällä hetkellä se ei taida länsimaita kiinnostaa, kun ei ole kysyntää (länsimaissa) tällaiselle, mutta tulevaisuudessa voi olla, jos pohjavedet kuivuvat.
 
Back
Top