Ilmastopsykoosi -ketju

Vonka

Supreme Leader
En ole pahemmin seuraillut tätä, mutta vakavalta näyttää. Vielä 15 vuotta sitten selittelin, että "kyse taitaa olla luontaisesta vaihtelusta". Ikään kuin olisin joku tiedemies. Sitten huomasin tiedelehdistä, että tieteellinen konsensus oli todella vahva: homma on ihmisen aiheuttamaa. Sen sijaan aikakauslehtien palstoilla vielä oltiin erimielisiä.

Olisiko tässä yhteinen vihollinen, joka saisi suurvallat oikeasti heräämään?

Kun joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa päätettiin pyrkimyksestä rajoittaa seuraavien vuosikymmenten toimepiteillä maapallon lämpötilan nousu 1.5 asteeseen, meni vain kaksi kuukautta ja ja raja meni jo rikki! Kyseessä on toki vain yhden kuukauden mittaustulos, mutta asiantuntijat ovat tyrmistyneitä. Mitään vastaavaa lämpötilan nousua ei koskaan ennen ole tapahtunut.

CdXbGDqUIAAEseA.png


http://suomenkuvalehti.fi/rajalla/2...ee/?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter
 
Ilmastonmuuttumisesta siihen liittyvästä mittaustulosten tulkinnoista sekä väittämistä tällä sivustolla hyvää ja kriittistä arviointia..


http://ilmastorealismia.blogspot.nl/2016/03/kirkon-verkkoviestinnan-todistus-ja-8.html

Kirkon verkkoviestinnän todistus ja 8. käsky

Kirkon tiedotuskeskuksessa verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski, joka omien sanojensa mukaan pitää itseään kaikkien alojen asiantuntijana, sai julkaistuksi 14.3.2016 Suomen Kuvalehdessä kirjoituksen ”Mistä valtamedia oikeasti vaikenee?”. Seuraavassa siitä lainauksia ja niiden kommentointia kauniina maaliskuun iltapäivänä.

On yksi asia, josta suurimmat mediat oikeasti ovat käsittämättömän hiljaa. Se asia on tämä tässä. Planeetan lämpötilaennätykset menivät taas kirkkaasti rikki. Ja siitä me olemme käsittämättömän hiljaa.


Kuva 1: Rajusti justeeratun GISS-aikasarjan kuukausi-
kohtainen globaali keskilämpötilapoikkeaman kuvaaja
12.3.2016
Lohikoski tarkoittaa viime helmikuun globaalia pintalämpötilan anomaliaa ja vahvistaa sanomaansa viereisellä kuvalla. Mutta olivatko suurimmat mediat asiasta hiljaa kuten SK:n jutussa väitetään? Googlaamalla löysin alle minuutissa jutut Helsingin Sanomista, MTV3:sta, Kansan Uutisista ja Talouselämästä. Nuo artikkelit julkaistiin 14.3. – siis pari päivää tuon Nasan graafin julkaisemisen jälkeen. Vaikka Yle ei uutisoinut suoraan uutista viereisestä kuvasta, se on pitänyt asiaa esillä vaikkapa tällä 8.3. julkaistulla ja monilla muilla jutuillaan. Ilmastorealismia-blogikin – vaikka se ei ehkä valtamediaan kuulu – julkaisi bloggauksen asiasta jo 10 päivää ennen Lohikoskea.

Minä en ole Lohikosken lailla kaikkien alojen asiantuntija, mutta muistelen rippikoulussa joskus 1970-luvun alussa opetelleeni 10 käskyä, joista kahdeksannessa todetaan seuraavaa: ”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Toisen Mooseksen kirjan 23. luvun 1. jakeessa todetaan lisäksi: "Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen.” Mielestäni Lohikosken väittämä ”käsittämättömästä hiljaisuudesta” ei ole oikeaa todistusta.

Kun joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa päätettiin pyrkimyksestä rajoittaa seuraavien vuosikymmenten toimepiteillä maapallon lämpötilan nousu 1.5 asteeseen, meni vain kaksi kuukautta ja ja raja meni jo rikki! Kyseessä on toki vain yhden kuukauden mittaustulos, mutta asiantuntijat ovat tyrmistyneitä.


Kuva 2: RSS-sarjan alemman troposfäärin globaalit
kuukausikeskilämpötilat Kelvin-asteina. Viimeisinä
oikealla viime tammi- ja helmikuun lämpötilat.
Hmm… Kävin tarkistamassa satelliittihavaintoihin perustuvasta hyvin arvostetusta ja tarkasta RSS-aikasarjasta alemman troposfäärin kuukausittaiset lämpötilat. Viime helmikuu oli toki lämpimin tuossa helmikuiden sarjassa – 0,85 astetta vuosien 1979-2016 keskiarvoa korkeampi, mutta sarjasta löysin 237 lämpimämpää kuukautta. Ennätyslämmintä oli vuoden 1998 El Nino –vuoden heinäkuussa, joka oli 2,4 astetta viime helmikuuta lämpimämpi. Siis mikä lämpöraja rikottiin, ja mitä sillä oli tekemistä Pariisin kokouksen kanssa?

Mitään vastaavaa lämpötilan nousua ei koskaan ennen ole tapahtunut.


Kuva 3: Globaali maanpinnan keskilämpötila viimeisen
4,6 miljardin vuoden aikana noin suurinpiirtein.
Kuulostaa niin kohtalokkaalta, kun käytetään ilmaisua ”ei koskaan ole tapahtunut”. Paleoklimatologian keinoin on selvitetty, että globaali ilmastomme on ollut jopa kahdeksan astetta nykyistä lämpimämpi pääosan maapallon olemassaolon ajasta, kuten viereinen kuva kertoo. Elämä on yleensä kärsinyt sukupuuttoaaltoja juuri kylminä jaksoina, jollaisina pleistoseeni ja nykyinen holoseenimme ovat näyttäytyneet, ja lämpiminä se on kukoistanut. Tiede muuten on tästä jokseenkin yksimielinen. Olisiko Lohikosken edellisessä lauseessa siis liioittelua?

Koko talvi on ollut kummallinen. Suomen kylmä tammikuu oli hetkellinen poikkeus, sillä arktisen alueen lämpötila oli tammikuun aikana peräti 7,5°C yli pitkän ajan keskiarvon. Yksittäisinä päivinä globaali lämpötila on ylittänyt jopa kahden asteen rajan, jota maapallon ei pitänyt ylittää ennen vuotta 2100!


Kuva 4: RSS-sarjan arktisen alueen alemman troposfäärin
kuukausikeskilämpötilat Kelvin-asteina. Viimeisinä
oikealla viime tammi- ja helmikuun lämpötilat.
RSS-sarjan mukaan napapiirin pohjoispuolisen arktisen alueen alemman troposfäärin tammikuu oli keskilämpötilaltaan -28,8 °C, mikä oli 3,8 astetta vuosien 1979-2016 tammikuiden keskiarvoa lämpimämpi. Ennätyshän sekin oli Arktikaa koskevien satelliittimittausten tammikuiden 37-vuotisessa sarjassa, mutta en noita lukuja kovin huolestuttavan lämpiminä voi pitää. Lisäksi olen 100-prosenttisen varma siitä, että arktinen alue on joskus aiemmin ollut paljon viime tammikuuta lämpimämpi, joskaan en voi sitä instrumenttimittauksin todistaa. Mutta eipä Lohikoskikaan voi päinvastaista todistella.

Lohikoski sekoittaa täydellisesti pitkäaikaiset lämpötilakeskiarvot, päiväkohtaiset poikkeamat ja jopa maantieteen lainatessaan Slate-verkkojulkaisussa kolumnistina toimivaa ilmastopanikoijaa tai –poliitikkoa, Eric Holthausia. Voivatko asiat mennä enää sekaisemmin kuin kaikkien asioiden asiantuntijalla?

Lohikosken tekstiä ei oikeastaan jaksaisi lukea pidemmälle, sillä johdannossa ei ole ollut muuta kuin valheita ja tahallisia tai tahattomia väärinkäsityksiä ja käsitesekaannuksia. Mutta jatketaan kuitenkin vielä muutamilla otteilla.

Ottaen huomioon kuinka merkittävästä, jopa koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavasta asiasta on kyse, puhumme mitättömän vähän siitä, mitä ilmastonmuutoksen rajoittaminen Pariisissa sovittuun 1,5 asteen tavoitteeseen todella merkitsee. Erityisen äänekkäästi vaikenemme siitä, mitä ilmastonmuutoksen rajoittaminen merkitsee meille itsellemme ja elämäntavoillemme.


Kuva 5: Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset on
mainio kuvaus hiilineutraalista yhteiskunnasta, vaikka homma
ei lopulta ihan CO2-neutraalia taida olla, kuten ei elämä
yleensäkään.
Olen aika lailla eri mieltä asian uhkaavuudesta, mutta siitähän me todella puhumme vähän. Miksihän? Esimerkiksi, mitä tapahtuisi, jos huomenna päättäisimme heittäytyä hiilidioksidipäästöttömiksi? Kukaan ei lähtisi autolla töihin, sähköntuotanto ajettaisiin alas vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloita lukuun ottamatta, sulkisimme sähköpulassa tehtaamme ja kauppamme, kotona lämmittäisimme puuperäisillä polttoaineilla, seurustelisimme kyläkaivolla vettä kotiin hakiessamme, lento- ja laivaliikenne lopetettaisiin jne. Sitten kehittelisimme uusia teknologioita kylmässä ja päreliekin valossa vähän samaan malliin kuin esivanhempamme joskus satoja vuosia sitten siinä sivussa kalastellen, karjaa hoidellen ja käsin kylvämistä odotellen loppukevään koittaessa. Voi, kun joku vihreä toimittaja kirjoittaisi juttusarjan nopeasta transformaatiosta hiilineutraaliin yhteiskuntaan! Olen varma, että siitä tulisi lukuelämys. Mutta vielä sellaista ei ole nähty ainakaan valtamediassa.

Olemme yhteiskuntana aika pitkälti vieläkin laittaneet toivomme yksin teknologian kehityksen mahdollisuuksiin ratkaista länsimaisen elämänmuodon perustavanlaatuiset kestävyysongelmat.

Niin, ilman tehokasta energiantuotantoa elämänmuotomme kestävyys olisi epäilemättä koetuksella.

Vaikka teknologiat ovat ottaneet monia rohkaisevia loikkia, on silti epätodennäköistä, että teknologinen kehitys ja puhtaiden teknologioiden käyttöönotto etenisi sellaista vauhtia, että kasvihuonekaasujen kasvu ja planeetan lämpötilan nousu olisivat pysäytettävissä yksin niiden kautta.



Kuva 6: Mallinnusten lämpötilat eroavat
mitatuista lämpötiloista. Mitatut lämpötilat
sinisellä ja vihreällä.
Olen tutkinut melkoisesti ilmastomallinnusten tuloksia ja verrannut niitä ilmakehän toteutuneisiin muutoksiin. Niiden mukaan sillä, että me Suomessa tai vaikka koko Euroopassa tekisimme aiemmin kuvaamani elämäntapamuutoksen ja samalla melkoisen väestöpuhdistuksen, ei olisi mitattavissa olevaa vaikutusta planeetan lämpötilaan ainakaan seuraavan 100 vuoden aikana. Näin siis, jos ilmastomallinnukset olisivat oikeassa. Tästä pääosa ihan oikeistakin ilmastotutkijoista lienee kanssani samaa mieltä.

Mutta hullummaksi asia menee, kun mallinnuksia tutkitaan toteutuneeseen lämpötilakehitykseen. Valitettavasti mallinnustulokset ovat toistaiseksi osoittautuneet ennustekyvyttömiksi, kuten viereinen tohtori Christyn vertailukuva osoittaa. Ja ilman noita ennustekyvyttömiä mallinnustuloksia meillä ei ole tieteen puolelta mitään muuta, joka osoittaisi katastrofin olevan ovella, etupihalla tai edes samalla planeetalla. Tästä katastrofiuutisista elävä valtamedia on tosiaan ollut hiirenhiljaa muutamaa MOT-ohjelmaa lukuun ottamatta.

Hiljalleen on alettu ymmärtää, että pelkkä nykyisen järjestelmän hienosäätö ei riitä, vaan tarvitsemme myös uusia prioriteetteja – globaalia elämäntapamuutosta. Yksi hienoimmista ja selkeimmistä esityksistä tästä aiheesta on yllättäen – ja ehkä sittenkään ei niin yllättäen – paavi Fransiscuksen viime kesänä julkaisema Laudato Si-teksti. Jos sitä ei ole lukenut, se kannattaa lukea: siinä paavi – ja paavin apuna toiminut monitieteellinen työryhmä – esittää hienosti sen, miten ilmastonmuutoksen torjunta on kytköksissä myös kysymyksiin esimerkiksi köyhyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja elämäntavoista.


Kuva 7
Voihan jeesusmaaria sentään, mikä tieteellinen auktoriteetti nyt kaiken alkusekoilun jälkeen kaivettiin esiin! Itse katolinen kirkko, jonka ansiot pannukakkumaan ja maakeskeisen luomakunnan puolustajana, aidon tutkimuksen vainoajana, omanlaisen moraalinsa vartijana, sotien ja vainojen lietsojana tunnetaan historiankirjoituksesta hyvin. En minä kiistä, etteivätkö paavit ja kirkot olisi välillä tehneet hyvääkin, mutta Laudato Si –teksti ei kyllä ole terävimmästä päästä, ja siinä avustanutta ryhmää pitäisi kutsua monitieteellisen sijaan monipoliittiseksi tai –panikoivaksi.


Tavoite päästä eroon kasvihuonepäästöistä vaikuttaa vaikealta, jopa ylivoimaiselta. Elintasomme ja ylipäätään koko länsimaisen kulttuurin viimeisen parinsadan vuoden kehitys on pohjannut juuri fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Saamme siis kiittää omasta hyvinvoinnistamme pitkälti niitä samoja asioita jotka ovat viemässä meitä kohti tuhoa.

Aina vaan menee hämmästyttävämmäksi. Nyt tuli ensimmäinen kappale, josta olen samaa mieltä viimeistä sivulausetta lukuun ottamatta. Tosin sen edestä puuttuu pilkku. No pilkuista viis, mutta todellakin elämäntapamme kehittyminen, äärimmäisen köyhyyden katoaminen, kaksinkertaistunut elinikämme ja monet muut tärkeät asiat ovat pitkälti johtuneet siitä, että olemme hiljattain oppineet vapauttamaan hyötykäyttöön vuosimiljoonien aikana maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Meillä länsimaissa on jo nyt hyvä elää ja aikanaan kuolla, mutta kehitysmaissa on vielä satoja miljoonia ihmisiä, joista osaa kerrallaan koetetaan paikallisin toimin nostaa puutteesta ja muusta äärimmäisestä kurjuudesta. Ilman fossiilista aurinkoenergiaa se ei ole mahdollista tänä päivänä. Meidänkin tukemme noille ponnistuksille riippuvat vielä pitkään kyvystämme muuntaa ja siirtää energiaa edullisesti. Tästäkin aika harvoin puhutaan vihreän agendan läpilyömässä lehdistössämme.

Vaikka yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet tuntuvat mitättömiltä, meillä ei kuitenkaan ole muuta paikkaa aloittaa kuin omasta itsestämme. Arkiset yksilötason ekologiset valinnat – sellaiset joista esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa Ekopaasto-kampanjassa puhutaan – nähdään usein tyylivalintoina ja elämäntapafiilistelynä, mutta niissä on kyse paljon syvemmästä asiasta: niiden kautta tehdään todeksi sitä kestävämpää elämäntapaa, jota kohti meidän pitäisi olla menossa. Ne osoittavat vahvaa uskoa siihen, että liki mahdottomaltakin näyttävä voi muuttua mahdolliseksi.

Jaahas, kaiken sekoilun tarkoituksena olikin tiedottaa Ekopaasto-kampanjasta, josta yhden bloggauksen kirjoitin pari vuotta sitten. Ihmettelin, miksi evankelisluterilainen kirkkomme on ottanut hiilidioksidin sielunvihollisen tai uuden uskon korvikkeeksi. Kysehän on vanhan kristillisen käsityksen mukaan luojan luomien kolmen atomin, yhden hiilen ja kahden hapen, muodostamasta molekyylistä, jota itse luonto työntää ilmakehäämme 30 - 50 kertaa enemmän verrattuna ihmiskuntaan. Kun lisäksi tiedämme tuon CO2-molekyylin olevan ravintoketjun alkupäässä - sehän on kasvien ruokaa - ja välttämätön elämän perusedellytys, tuntuu valtakirkkomme periaatteellisesti jyrkkä suhtautuminen siihen kovin kummalliselta.

En tietenkään vastusta energian säästöä enkä turhanpäiväisen kulutuksen hillintää. Ne ovat järkeviä pyrkimyksiä niin luonnonsuojelun yleisten tavoitteiden nimissä kuin myös taloudellisesti. Tämä pätee niin makrotaloustasolla kuin yksittäisen ihmisen kukkarossa. En siis vastusta myöskään ekopaastokampanjaa. Päinvastoin toivotan sille menestystä. Mutta kirkon työntekijöiltä toivoisin rehellisyyttä ja elämistä oppien mukaan.

Elämäntapamuutosten lisäksi meidän pitää kuitenkin myös pitää itse asiasta meteliä. Vaikeista ja elintärkeistä asioista ei saa vaieta.

Olen tullut aivan samoihin loppupäätelmiin Lohikosken kanssa, joskin täysin eri perusteilla ja ehkä eri asioita tarkoittaen. Lohikosken mainitsemista asioista ei ole vaiettu, mutta minun mainitsemistani pääosin on.
 
Ilmastonmuuttumisesta siihen liittyvästä mittaustulosten tulkinnoista sekä väittämistä tällä sivustolla hyvää ja kriittistä arviointia..


http://ilmastorealismia.blogspot.nl/2016/03/kirkon-verkkoviestinnan-todistus-ja-8.html

Pitää tutkia. Olen seurannut tätäkin blogia jonkin aikaa. Kirjoittaja on taas uskovainen toiseen suuntaan eli että mitään hätää ei ole.

Omalla nimellään kirjoittavat tiedemiehet harvoin ovat näin kriittisiä kuin nimetön bloggari.

Ilmatieteen laitos kirjoittaa arkikielellä:

Maapallon ilmaston lämpötila näyttää muutaman viime vuoden pysyneen vakaana, vaikka ilmastoa lämmittävät päästöt lisääntyvät edelleen. Ilmastotutkijoiden mukaan tämä sopii ilmaston luonnollisen vaihtelun piiriin.

Maapallon lämpötila-aikasarjassa esiintyy ajoittain jyrkempiä nousuja ja laskuja, myös viimeisimmän 30 vuoden jaksossa. Luonnollista vaihtelua aiheutuu mm. ilmakehän ja meren välisestä vuorovaikutuksesta, auringonpilkkujaksoista ja tulivuorten purkauksista (esimerkiksi vuonna 1991 Mount Pinatubo). Ilmaston luontaisesta vaihtelusta johtuen maapallon keskilämpötila ei siis mitenkään voi nousta siten, että joka vuosi syntyisi aina uusi lämpötilaennätys.

Ilmastoa on tarkasteltava riittävän pitkällä ajanjaksolla (vähintään 20 vuotta, mieluimmin 30 vuotta). Maapallon keskilämpötilan aikasarjaa katsottaessa huomataankin, että taustalla on selvä nouseva suuntaus. Siis siitä huolimatta, että lämpötilassa esiintyy luonnollista vaihtelua useilla aikaskaaloilla.

Vaikka ilmaston lämpeneminen olisi juuri nyt hitaampaa, on ilmasto on jo ehtinyt lämmetä huomattavasti. Maapallon keskilämpötilan aikasarjaa katsottaessa huomaa, että taustalla on selvä nouseva suuntaus.
 
IPCC:ssä mukana oleva laitoksemme kiistää kuitenkin arviot siitä, että 1,5 astetta olisi muka jo saavutettu. 50 vuodessa Suomessa on lämmennyt 0,3 astetta.

Ilmastonmuutos näkyy kyllä jo Suomenkin lämpötiloissa. Suomen vuosikeskilämpötila on 1960-luvulta kohonnut keskimäärin 0,3 astetta vuosikymmenessä. Maapallon ilmasto lämpenee ihmiskunnan toimien seurauksena koko ajan, mutta muutoksen suuruus ja vaikutukset vaihtelevat maapallon eri osissa.

Suomi ja muut pohjoiset alueet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Lämpenemistahti arktisilla alueilla on noin kaksinkertainen koko maapallon keskimääräiseen verrattuna. Suomen Lapissa ja Fennoskandian pohjoisosissa 1930-luku oli korostuneen lämmin, minkä vuoksi niillä alueilla lämpötilat ovat vasta ohittamassa vanhat ennätykset.

Suomessa talvet lämpenevät keskimäärin enemmän kuin kesät. Esimerkiksi Helsingissä vuosi 2008 oli ennätyksellisen lämmin. Sitä ei vain helposti tule ajatelleeksi, koska kesällä 2008 eivät helteet juuri piinanneet. Vuoden 2008 ennätyslämpö selittyykin ennätyksellisen lämpimällä ja lauhalla talvella. Ja tämä on se ilmastonmuutoksen yksi ikävä tulevaisuudenkuva: entistä useammin meillä tulee olemaan varsinkin maan etelä- ja keskiosassa lauhoja, vähälumisia ja sen vuoksi myös pimeitä talvia. Toki myös kesät lämpenevät, mutta se alkaa näkyä ja tuntua hitaammin kuin talvien lämpeneminen.

Ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötilaan on vielä pieni verrattuna suureen luontaiseen vaihteluun, mutta tulevina vuosikymmeninä muutos käy vähitellen selvemmäksi. Ilmaston muuttuessa sen vaihtelevuus kuitenkin säilyy. Välillä on siis edelleen keskimääräistä kylmempää ja välillä keskimääräistä lämpimämpää.
 
Kun erilaisia mittaustuloksia julkaistaan, pitä isi tietää, onko mittaustapoja ja paikkoja muutettu. Tiedättekö siitä mitään? Otan esimerkin. Pokassa oli kiusallisesti aina talvesta toiseen sopimattomia mittaustuloksia. Miten pakkaspiikit saatiin "hallintaan"? No, mittaamalla pakkanen tunturista eikä suinkaan laaksosta. Eikä ole ainoa paikka. Ilmastonmuutoksen perusteluiksi on myös marssitettu mittaustuloksia, joita eivät edes suomalaisyliopistot hyväksy menetelmiensä ja otantojensa osalta. Muussa tapauksessa kuin juuri ilmastonmuutosta koskevissa.

Suomessa oli aikanaan tammi-pähkinävyöhyke Oulussa saakka. Toisaalta tässä päällä on ollut pari kilsaa jäätäkin. Neardenthalko nämä aiheutti? Jäätävä tulivuorenpurkaus noin 850 jkr. aiheutti "ydintalvea" muistuttavan sääjakson mm. Euroopassa. Norjalaissaagoissa on kuvailtu, miten se vaikutti kaksivuotisine talvineen ihmisten eloon. Aiheuttiko tuo sääjakso muuten sekä henkisen että fyysisen keskiajan Eurooppaan, josta alettiin pomppia kunnolla jalkeille vasta sään lämmettyä 1300-luvuilla?

En ryhdy kenenkään kanssa aiheesta väittelemään, mutta minä suhtaudun erittäin skeptisesti ilmastonmuutokseen niin muodoin kuin se meille selitetään. Ilmasto lämpeää, sitten se taas kylmenee. Ihmisenkö on syy? Eppäillä soppii. Ilmastonmuutoksesta on tehty uskontoa lähellä oleva tapa jäsentää maailmaa. Se on alusta isolle bisnekselle ja ihmisten syyllistäminen on kautta aikojen ollut muutoinkin kätevä tapa hallinnan työkalupakissa.
 
Pitää tutkia. Olen seurannut tätäkin blogia jonkin aikaa. Kirjoittaja on taas uskovainen toiseen suuntaan eli että mitään hätää ei ole.

Omalla nimellään kirjoittavat tiedemiehet harvoin ovat näin kriittisiä kuin nimetön bloggari.

Ilmatieteen laitos kirjoittaa arkikielellä:

Maapallon ilmaston lämpötila näyttää muutaman viime vuoden pysyneen vakaana, vaikka ilmastoa lämmittävät päästöt lisääntyvät edelleen. Ilmastotutkijoiden mukaan tämä sopii ilmaston luonnollisen vaihtelun piiriin.

Maapallon lämpötila-aikasarjassa esiintyy ajoittain jyrkempiä nousuja ja laskuja, myös viimeisimmän 30 vuoden jaksossa. Luonnollista vaihtelua aiheutuu mm. ilmakehän ja meren välisestä vuorovaikutuksesta, auringonpilkkujaksoista ja tulivuorten purkauksista (esimerkiksi vuonna 1991 Mount Pinatubo). Ilmaston luontaisesta vaihtelusta johtuen maapallon keskilämpötila ei siis mitenkään voi nousta siten, että joka vuosi syntyisi aina uusi lämpötilaennätys.

Ilmastoa on tarkasteltava riittävän pitkällä ajanjaksolla (vähintään 20 vuotta, mieluimmin 30 vuotta). Maapallon keskilämpötilan aikasarjaa katsottaessa huomataankin, että taustalla on selvä nouseva suuntaus. Siis siitä huolimatta, että lämpötilassa esiintyy luonnollista vaihtelua useilla aikaskaaloilla.

Vaikka ilmaston lämpeneminen olisi juuri nyt hitaampaa, on ilmasto on jo ehtinyt lämmetä huomattavasti. Maapallon keskilämpötilan aikasarjaa katsottaessa huomaa, että taustalla on selvä nouseva suuntaus.

Näin Luukkasen "Dosentti" ohjelman missä blokin kirjoittjaa oli vieraana. Mies on evp. (en muista sotilasarvoa) laivaston upseeri ja sotilastiedustelun ammattilainen. Hyvin vakuuttava asiallinen ja analyyttinen mies. Suosittelen tutustumaan blokiin ja mitä mies näistä jutuista kirjoittaa...:solthum:
 
Näin Luukkasen ohjelman missä blokin kirjoittja oli vieraana. Mies on evp. (en muista sotilasarvoa) laivaston upseeri ja sotilastiedustelun ammattilainen. Hyvin vakuuttava asiallinen ja analyyttinen mies. Suosittelen tutustumaan blokiin ja mitä mies näistä jutuista kirjoittaa...:solthum:

Niin siis juuri kerroin, että luen blogia.
 
Ilmastonmuutoksen varautuminen on samanlaista järjettömyyttä kuin puolustusvoimien ylläpito, varaudutaan uhkaan joka on mahdollinen sen sijaan että ostettaisiin samalla rahalla jotain kivaa tai vaikka alennettasiin veroja. Samaan tapaan ilmastonmuutospasifistit pyrkivät näkemään kaiken toiminnan ilmastonmuutoksen uhkakuvien pohtimisessa ja varautumisessa kielteisenä kuin maanpuolustuspasifistit maanpuolustuksen. Just sayin'.
 
Kun erilaisia mittaustuloksia julkaistaan, pitä isi tietää, onko mittaustapoja ja paikkoja muutettu. Tiedättekö siitä mitään? Otan esimerkin. Pokassa oli kiusallisesti aina talvesta toiseen sopimattomia mittaustuloksia. Miten pakkaspiikit saatiin "hallintaan"? No, mittaamalla pakkanen tunturista eikä suinkaan laaksosta. Eikä ole ainoa paikka. Ilmastonmuutoksen perusteluiksi on myös marssitettu mittaustuloksia, joita eivät edes suomalaisyliopistot hyväksy menetelmiensä ja otantojensa osalta. Muussa tapauksessa kuin juuri ilmastonmuutosta koskevissa.

Suomessa oli aikanaan tammi-pähkinävyöhyke Oulussa saakka. Toisaalta tässä päällä on ollut pari kilsaa jäätäkin. Neardenthalko nämä aiheutti? Jäätävä tulivuorenpurkaus noin 850 jkr. aiheutti "ydintalvea" muistuttavan sääjakson mm. Euroopassa. Norjalaissaagoissa on kuvailtu, miten se vaikutti kaksivuotisine talvineen ihmisten eloon. Aiheuttiko tuo sääjakso muuten sekä henkisen että fyysisen keskiajan Eurooppaan, josta alettiin pomppia kunnolla jalkeille vasta sään lämmettyä 1300-luvuilla?

En ryhdy kenenkään kanssa aiheesta väittelemään, mutta minä suhtaudun erittäin skeptisesti ilmastonmuutokseen niin muodoin kuin se meille selitetään. Ilmasto lämpeää, sitten se taas kylmenee. Ihmisenkö on syy? Eppäillä soppii. Ilmastonmuutoksesta on tehty uskontoa lähellä oleva tapa jäsentää maailmaa. Se on alusta isolle bisnekselle ja ihmisten syyllistäminen on kautta aikojen ollut muutoinkin kätevä tapa hallinnan työkalupakissa.

Olen samoilla linjoilla @baikal in kanssa. Ilmasto on "muuttumassa" ja "muuttunut" mutta mikä on ihmisen osuus tähän niin se on kyllä täysin todistamaton seikka... Ihmisen ja maapallon historiassa ja varsinkin ilmaston osalta on paljon selvittämätöntä. Paljon on "valistuneita arvauksia" eli "väitteitä" mutta raakaa ja kiistämätöntä faktaa on vähän..(näitä väitteitä kuitenkin toistetaan kuin "piru raamattua")

En väitä mitään eikä minulla ole tässäkän asiassa antaa mitään analyyttistä faktaa puoleen tai toiseen, mutta ihan talonpoikaisjärjellä kun aiheeseen on jonkin verran tutustunut, niin ei minua ainakaan vakuuta taaskaan, "asiantuntioiden" väitteet siitä että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen olisivat vedenpitävällä pohjalla..eli taas on kyseessä "terve epäilys" mentaliteetti... :)
 
Riippumatta syystä (luontaista tai ihmisen aiheuttamaa), ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa.

Suomen osalta ainakin nämä:

- talvilajien harrastaminen vaikeutuu
- auraustarve vähenee mutta suolaa tarvitaan lisää (liukasta)
- Itämeren lajipopulaatio muuttuu
- väestön ja taloudellisen toimeliaisuuden painopiste tulee ilmastonmuutoksen myötä siirtymään globaalisti vertaillen pohjoiseen päin, kun ilmasto-olosuhteet käyvät etelässä haastavammiksi.

-
 
Ilmastonmuutoksen varautuminen on samanlaista järjettömyyttä kuin puolustusvoimien ylläpito, varaudutaan uhkaan joka on mahdollinen sen sijaan että ostettaisiin samalla rahalla jotain kivaa tai vaikka alennettasiin veroja. Samaan tapaan ilmastonmuutospasifistit pyrkivät näkemään kaiken toiminnan ilmastonmuutoksen uhkakuvien pohtimisessa ja varautumisessa kielteisenä kuin maanpuolustuspasifistit maanpuolustuksen. Just sayin'.

Niinpä. Ilmastonmuutospasifistien tilalle tarvitaan ilmastonmuutossotureita ja suunnitelmia siltä varalta, että 180 miljoonaa bankkua lähtee ennen kuin varpaat kastuvat.
 
Suomen osalta ainakin nämä:

- talvilajien harrastaminen vaikeutuu
- auraustarve vähenee mutta suolaa tarvitaan lisää (liukasta)
- Itämeren lajipopulaatio muuttuu
- väestön ja taloudellisen toimeliaisuuden painopiste tulee ilmastonmuutoksen myötä siirtymään globaalisti vertaillen pohjoiseen päin, kun ilmasto-olosuhteet käyvät etelässä haastavammiksi (tässäon riskinsä, kun koko peijakkaan Bangladesh haluaa pohjoiseen)

Jos olisin MTK:n jonkinlainen viestintävastaava niin tekisin kyllä skenaarion tai pari suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta ilmastonmuutosolosuhteissa. Kansallisen elintarviketuotannon ja varmuusvarastojen alasajo tässä tilanteessa on yksiselitteisen typerää.
Samalla pitäisi pohtia sitä, mikä vaikutus tulisi olemaan katastrofiskenaariolla eli merenpinnan rajulla nousulla. Aluepolitiikka muuttuisi äkkiä tärkeämmäksi kun Helsinki ja Oulu olisivat veden vallassa.
 
Jos olisin MTK:n jonkinlainen viestintävastaava niin tekisin kyllä skenaarion tai pari suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta ilmastonmuutosolosuhteissa. Kansallisen elintarviketuotannon ja varmuusvarastojen alasajo tässä tilanteessa on yksiselitteisen typerää.
Samalla pitäisi pohtia sitä, mikä vaikutus tulisi olemaan katastrofiskenaariolla eli merenpinnan rajulla nousulla. Aluepolitiikka muuttuisi äkkiä tärkeämmäksi kun Helsinki ja Oulu olisivat veden vallassa.

Ja Suomi selviäisi sentään verraten vähin vahingoin. Mutta virolaisia ja tanskalaisia siirtolaisia piisaisi...

Mutta tämä liittyy siis jäätiköiden sulamiseen. NASA arvioi, että merenpinnan nousu, 1-2 metriä, tapahtuu väistämättä vuosisatojen kuluessa, ei ihan tuossa nenän alla. Samoin NASA pitää kasvihuonepäästöjä vain yhtenä tekijänä, tosin vauhdittajana.
 
Riippumatta syystä (luontaista tai ihmisen aiheuttamaa), ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa.

Suomen osalta ainakin nämä:

- talvilajien harrastaminen vaikeutuu
- auraustarve vähenee mutta suolaa tarvitaan lisää (liukasta)
- Itämeren lajipopulaatio muuttuu
- väestön ja taloudellisen toimeliaisuuden painopiste tulee ilmastonmuutoksen myötä siirtymään globaalisti vertaillen pohjoiseen päin, kun ilmasto-olosuhteet käyvät etelässä haastavammiksi.

-

Miten tämä muutos vaikuttaa pohjolan eläimiin. Niiden lisääntymiseen ja niiden rytmiin, poikasten selviytymiseen, elinympäristöön? Millainen vaikutus on viljelykasveihin ja maatalouteen? Mikä on vaikutus ilmaston ääri-ilmiöihin (tässäkin aiheessa tule tämä esiin :p ) ja miten ne sitten vaikuttavat ihmisten elämään ect... Paljon on kysymyksiä joihin ei ole juuri nyt vastauksia (arvauksia kyllä on) mutta kaikkiin näihinkin ihminen saa vastauksia ajan kuluessa ja ilmaston muuttuessa...joko ihminen sopeutuu tai sitten ei..sama koskee luontoa...o_O
 
Niinpä. Ilmastonmuutospasifistien tilalle tarvitaan ilmastonmuutossotureita ja suunnitelmia siltä varalta, että 180 miljoonaa bankkua lähtee ennen kuin varpaat kastuvat.

Tämä on mielenkiintoinen kommentti...ettei vaan liity mitenkään käsillä olevaan etelän ihmisten vaellukseen pohjoista kohti..? :rolleyes: (ja siihen miksi se sallitaan?)
 
Ja Suomi selviäisi sentään verraten vähin vahingoin. Mutta virolaisia ja tanskalaisia siirtolaisia piisaisi...

Mutta tämä liittyy siis jäätiköiden sulamiseen. NASA arvioi, että merenpinnan nousu, 1-2 metriä, tapahtuu väistämättä vuosisatojen kuluessa, ei ihan tuossa nenän alla. Samoin NASA pitää kasvihuonepäästöjä vain yhtenä tekijänä, tosin vauhdittajana.

Jeps! Nähdäkseni ilmastonmuutoksessa Suomi on suhteellinen voittaja pohjoisen sijaintinsa ansiosta. Nyt tulisi pitää vain huolta siitä, että pelaamme kansalliset korttimme oikein. Omasta mielestäni näitä ovat esimerkiksi:

-Kansallinen maataloustuotanto, sen jatkuva kehittäminen ja eri tulevaisuusskenaarioihin varautuminen. Miksi MTK ei nosta tätä esille?
-Korkea yhteiskunnan luottamustaso. Pidetään huolta oikeusvaltiosta ja koetusta yhdenvertaisuudesta.
-Väestön määrän kasvattaminen ei saisi olla tavoitteena. Suurempi väestö ei ole välttämättä tulevaisuudessa menestystekijä vaan taakka. Varsinkin jos iso osa väestöstä on huonosti koulutettua ja työllistyvää.
 
Ilmastonmuutos. Jokainen tuijottaa uutiskuvia siitä, kun jääkarhu kuolee uintireissulle. Okei.

Ketäpä enää kiinnostaa Kalifornian tai Itä-Kiinan saastuminen? Itämeri? Välimeri? Paikalliset savusumut? Ilmastonmuutosta? Pah. Vaikutusvaltaiset tahot tarvitsevat ilmastonmuutosta, koska omistukset ja edut ovat alueilla, jotka ovat saastuneet ja saastuvat edelleen. Mikä neuvoksi? Tehdään asioista globaali ongelma. Jokainen pannaan jakamaan rasitusta. Saasterasitusta. Minäkin olen syyllinen, kun San Fransiscon mummo kuolee hengenahdistukseen, koska "ilmastonmuutos"? Ihminen sotkee ja saastuttaa, mutta ilmastoa muuttamaan ihminen on kuin täi, aivan liian pieni muuttamaan ilmastoa. Mutta riittävän sotkuinen possu likaamaan ja sotkemaan.
 
Kun erilaisia mittaustuloksia julkaistaan, pitä isi tietää, onko mittaustapoja ja paikkoja muutettu. Tiedättekö siitä mitään?

Kaikki pitkien aikavälien eli yli 30 vuoden mittaussarjat ovat paikoissa, joissa ihmisen toiminta on jatkuvasti muuttanut mittauspaikan pienilmastoa. Suuntaan ja toiseen. Myöskin mittalaitteita on korvattu uusilla. Eipä taida olla 1700-luvulla laitettua lämpömittaria seurannassa kovinkaan monessa paikassa.

Suomessa oli aikanaan tammi-pähkinävyöhyke Oulussa saakka.
Tammimetsät kaadettiin laivanrakennuksen ja tynnyriteollisuuden tarpeisiin. Kun metsät oli kaadettu ja kaskettu, maannos muuttui ja maaperä köyhtyi. Koivu- ja sekametsät valtasivat alaa. Sama koskee osaltaan pähkinääkin. Tammistot suojasivat pähkinäpensaita ja tarjosivat sopivan maannoksen niillekin. Monesta paikasta pähkinä katosi kun sille sopivat alueet raivattiin pelloiksi.
 
Gröönlannin sulavien jäätiköiden alta paljastuu järeitä puunkantoja. Rooman vallan aikaan Carthago oli Euroopan vilja-aitta. Keskiajan lämpöaalto moninkertaisti Euroopan sadot ja ylijäämäsafkan varassa rakennettiin katedraaleja sekä synnytettiin renesanssi. Miksi pitäisi uskoa että ilmaston lämpeneminen olisi katastrofi? Aikaisemmin historiassa se on ollut siunaus. Eipä mulla muuta.
 
Back
Top