Ilmastopsykoosi -ketju

Platypi kirjoitti:
Pointti tässä onkin se, että kuun lämpötila riippuu täysin siitä sattuuko aurinko paistamaan sinne vai ei. Kyseisellä kivellä kun ei ole mitään mikä suuremmin varaisi lämpöä ja lämmittäisi "yölläkin" sitä pintaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, mun pointti oli se että mikä ilmiö nostaa kuun keskilämpötilan noinkin korkeaksi varsinkin jos siellä ei ole säätilan vaihteluita. Ihan matemaattinen keskiarvohan olisi jotain kylmempää, eikö?
 
chigeen'a kirjoitti:
Niin, mun pointti oli se että mikä ilmiö nostaa kuun keskilämpötilan noinkin korkeaksi varsinkin jos siellä ei ole säätilan vaihteluita. Ihan matemaattinen keskiarvohan olisi jotain kylmempää, eikö?
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on hyvä, että chigeena tarttui asiaan. Vaikka tämä on sivupolku, niin se on mielenkiintoinen sellainen. Ja auttaa ymmärtämään maapalloa myös.

Kaksi syytä.
  1. Maapallon vuorokausi kestää yhden vuorokauden. Se on siis se aika, joka kuluu siihen, että maapallo pyörii pyörimisakselinsa ympäri. Kuu sen sijaan pyörii paljon hitaammin. Siihen menee yksi maan kuukausi. Kuussa ensin aurinko siis porottaa kaksi viikkoa, lämpötila pinnalla nousee todella korkeaksi, ja sitten seuraa kahden viikon yö, jolloin lämpö karkaa avaruuteen, kun ei ole hiilidioksidia ja vesihöyryä heijastamassa sitä takaisin, kuten maapallolla.
  2. Maapallon pyörimisakseli on vinossa 23 astetta suhteessa kiertorataan. Siitä seuraavat vuodenajat maapallon pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla (kesä ja talvi). Kuu sen sijaan on lähes täysin pystysuorassa. Siitä myös seuraa, että kumpikaan navoista ei saa juurikaan auringonvaloa ja navoilla on siten vielä erityisen kylmä.
 
Astronautit kävi jo sotkemassa kuunkin lämpötilan:
  • When NASA's Apollo astronauts landed on the moon, they drilled probes into the ground to monitor the moon's temperature.
  • Apollo mission researchers later noticed that the probes recorded peculiar warming on the surface of the moon.
  • New data suggests that by walking around and poking into the lunar surface, the astronauts themselves changed the temperature on the moon.
The new records suggest the moon's surface temperature in the areas studied rose by roughly 3 to 6 degrees Fahrenheit (1.6 degrees to 3.5 degrees Celsius). Shallower probes recorded greater temperature increases than deeper ones and also heated up more quickly. That suggests the warming must have come from something on the moon's surface, not a casing or a natural phenomenon.
The study suggests that the act of driving rovers and walking on the moon turned up some darker moon dust called regolith. Since darker materials absorb more light, the exposure of this darker dust most likely prompted the moon's surface to heat up.

"In the process of installing the instruments, you may actually end up disturbing the surface thermal environment of the place where you want to make some measurements," the lead study author and geophysicist Seiichi Nagihara, a planetary scientist at Texas Tech University, told the American Geophysical Union blog GeoSpace.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.businessinsider.com

A 40-year-old mystery about rising temperatures on the moon has been solved — and it was probably the Apollo astronauts' fault

Scientists have recovered years of hidden temperature data from the NASA moon landings in the 1970s. They think there's only one possible explanation for a warming shift in surface temperatures on the moon: human footprints.
www.businessinsider.com www.businessinsider.com
 
Pahotin mieleni, lueteltuna ei ollut yhtään tutkimusta jossa minut, ja pönttöuunini ja kiukaani, olisi nimetty... Attanas.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Se on hyvä, että chigeena tarttui asiaan. Vaikka tämä on sivupolku, niin se on mielenkiintoinen sellainen. Ja auttaa ymmärtämään maapalloa myös.

Kaksi syytä.
  1. Maapallon vuorokausi kestää yhden vuorokauden. Se on siis se aika, joka kuluu siihen, että maapallo pyörii pyörimisakselinsa ympäri. Kuu sen sijaan pyörii paljon hitaammin. Siihen menee yksi maan kuukausi. Kuussa ensin aurinko siis porottaa kaksi viikkoa, lämpötila pinnalla nousee todella korkeaksi, ja sitten seuraa kahden viikon yö, jolloin lämpö karkaa avaruuteen, kun ei ole hiilidioksidia ja vesihöyryä heijastamassa sitä takaisin, kuten maapallolla.
  2. Maapallon pyörimisakseli on vinossa 23 astetta suhteessa kiertorataan. Siitä seuraavat vuodenajat maapallon pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla (kesä ja talvi). Kuu sen sijaan on lähes täysin pystysuorassa. Siitä myös seuraa, että kumpikaan navoista ei saa juurikaan auringonvaloa ja navoilla on siten vielä erityisen kylmä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä kyllä, mutta miksi kuun pinnan keskilämpötila on noinkin korkea. Matemaattisesti jos mikään ei varastoidu mihinkään niin keskilämpötila pitäisi olla n kaksi kertaa kylmempää kuin ilmoitettu -23 C eli n. -55 C. Tätä ihmettelen ja ihan vielä en ole valmis uskomaan että ihminen on tämän saanut aikaan.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Se on hyvä, että chigeena tarttui asiaan. Vaikka tämä on sivupolku, niin se on mielenkiintoinen sellainen. Ja auttaa ymmärtämään maapalloa myös.

Kaksi syytä.
  1. Maapallon vuorokausi kestää yhden vuorokauden. Se on siis se aika, joka kuluu siihen, että maapallo pyörii pyörimisakselinsa ympäri. Kuu sen sijaan pyörii paljon hitaammin. Siihen menee yksi maan kuukausi. Kuussa ensin aurinko siis porottaa kaksi viikkoa, lämpötila pinnalla nousee todella korkeaksi, ja sitten seuraa kahden viikon yö, jolloin lämpö karkaa avaruuteen, kun ei ole hiilidioksidia ja vesihöyryä heijastamassa sitä takaisin, kuten maapallolla.
  2. Maapallon pyörimisakseli on vinossa 23 astetta suhteessa kiertorataan. Siitä seuraavat vuodenajat maapallon pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla (kesä ja talvi). Kuu sen sijaan on lähes täysin pystysuorassa. Siitä myös seuraa, että kumpikaan navoista ei saa juurikaan auringonvaloa ja navoilla on siten vielä erityisen kylmä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Asiaa voidaan tarkastella määrittämällä kuun ympärille taseraja. Tällöin tasapainotilassa:
Pin = Pout
jossa sisääntuleva teho
Pin = [auringon säteilyintensiteetti] * [pinnan absorbtiokerroin] * [kuun poikkileikkausala (öbaut)]

Poistuva teho menee pelkästään säteilylämmönsiirrolla. Jossakin satunnaisessa pisteessä lämpösateilyn voimakkuus (W/m²) menee yhtälön:
E = [pinnan emissiviteetti] * [Stefanin-Boltzmannin vakio] * T^4

Avaruuden taustalämpötila on vain luokkaa 3 K joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon taseeseen sisään tulevana lämpövirtana. Pout saadaan integroimalla E kuun pinnan yli (pallon pinta).

Lämpösäteilyn voimakkuus vähenee voimakkaasti lämpötilan funktiona (suoraan verrannollinen T^4). Kuun keskilämpötila ei siksi ole lineaarinen keskiarvo korkeimman ja matalimman lämpötilan välillä vaan paljon kokeampi lukema.
 
:sick: Nyt pistettiin semmonen rätinki naaman eteen jossa todistettiin ettei mulla voi olla nälkä. Ja varmaan paljon muutakin.
 
PM kirjoitti:
Asiaa voidaan tarkastella määrittämällä kuun ympärille taseraja. Tällöin tasapainotilassa:
Pin = Pout
jossa sisääntuleva teho
Pin = [auringon säteilyintensiteetti] * [pinnan absorbtiokerroin] * [kuun poikkileikkausala (öbaut)]

Poistuva teho menee pelkästään säteilylämmönsiirrolla. Jossakin satunnaisessa pisteessä lämpösateilyn voimakkuus (W/m²) menee yhtälön:
E = [pinnan emissiviteetti] * [Stefanin-Boltzmannin vakio] * T^4

Avaruuden taustalämpötila on vain luokkaa 3 K joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon taseeseen sisään tulevana lämpövirtana. Pout saadaan integroimalla E kuun pinnan yli (pallon pinta).

Lämpösäteilyn voimakkuus vähenee voimakkaasti lämpötilan funktiona (suoraan verrannollinen T^4). Kuun keskilämpötila ei siksi ole lineaarinen keskiarvo korkeimman ja matalimman lämpötilan välillä vaan paljon kokeampi lukema.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä. Ottamalla lämpötilakäyrä yli ajan, tuo varmaan näkyisi paremmin. Ehkä jostain löytyy.
 
chigeen'a kirjoitti:
:sick: Nyt pistettiin semmonen rätinki naaman eteen jossa todistettiin ettei mulla voi olla nälkä. Ja varmaan paljon muutakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos vedät aamulla puuron ja kupin kahvia, onko kahvin lämpötila

a) korkeampi?
b) matalampi?
c) sama?

Jos laitat kahvikuppiin mukaan maitoa
1. ennen puuron keittoa
2. puuron keiton jälkeen?

Tuon empirian kun tekee kotona, niin asia on helpompi ymmärtää.
 
chigeen'a kirjoitti:
Kyllä kyllä, mutta miksi kuun pinnan keskilämpötila on noinkin korkea. Matemaattisesti jos mikään ei varastoidu mihinkään niin keskilämpötila pitäisi olla n kaksi kertaa kylmempää kuin ilmoitettu -23 C eli n. -55 C. Tätä ihmettelen ja ihan vielä en ole valmis uskomaan että ihminen on tämän saanut aikaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Otetaan vielä helpompi vastaus.

Se korkein lämpötila on kohdassa, jossa kuu saa kaikista eniten valoa. Se matalin lämpötila on paikassa, jossa ei tule juuri ollenkaan valoa.

Kyse on siis eri havaintopisteistä.

Ei maassakaan verrata Kongon ja Suomen lämpötiloja.

Ilmeisesti vertailukelpoiset lämpötilat ovat 127 ja -173. Keskilämpötila on -23.

Ole hyvä! :)
 
chigeen'a kirjoitti:
:sick: Nyt pistettiin semmonen rätinki naaman eteen jossa todistettiin ettei mulla voi olla nälkä. Ja varmaan paljon muutakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rauhoitu @chigeen'a . Aurinko nyt vaan ei lämmitä kuun pintaa lainkaan, kuten ei maatakaan. Pelkästään se yksi kaasu voi pitää piisit kuumana. Tieteellisesti on havaittu, todettu ja todistettu, että aurinko pukkaa tällä hetkellä kovemmin lämmintä, se alkoi näkyä havaintovehkeissä tuolla kasarin puolivälin jälkeen. Onneksi se on lukemani perusteella jo palautumassa entiselleen ja jopa hivenen menossa miinukselle kasarin lopun hönkäilystä. Kukapa sen tietää varmasti?

Kun tämä fakta on tunnistettu ja tunnustettu, niin voinemme ehkä todeta, että emme voi sille auringon aktiivisuudelle tai passiivisuudelle hirmu paljon mitään. Jos se äityy hirmuiseksi, niin on keksittävä ns. pallon tuuletus. :cool: Toisaalta on niin, että jos se pitää muutaman vuosikymmenen krapulaa, niin ei sekään pane mettä keittämään.

Auringon aktiivisuus-elementti sivuutetaan tietoisesti kaikessa ilmastonmuutoskeskustelussa kautta linjan.

Kaikkinaisen saastuttamisen ja sotkemisen torjunnan on katsottava olevan hyvää työtä ja kannatettavaa. Nyt vaan näyttää siltä, että hiilidioksidi ajaa kaiken muun päälle, joka on merkille pantavaa.
 
Ei kyllä ahdista ilmaston muutos lainkaan. Täällä voi suomessa olla sadan vuoden päästä saman tyyppinen ilmasto kuin vaikka unkarissa nyt.
Varmasti on jotain haittaa mutta myös paljon hyötyä.


Päättäjiä ei kiinnosta co2 ongelman ratkaisu vaan euroopan kurittaminen ainoa sallittu puheenaihe. Vielä kerran hip hurraa, kun kiinakin on saatu mukaan pariisin ilmastosopimukseen.
Kiina on vakaasti luvannut täyttää sopimuksen vaatimukset, eli lisätä päästöjä niin paljon kuin pystyy vuoteen 2030 mennessä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top