Ilmatorjunta

Default Raytheon unveils extended range AMRAAM
ABU DHABI, United Arab Emirates, Feb. 22, 2015 /PRNewswire/ -- Raytheon Company (NYSE: RTN) has begun development on an extended range variant of the combat-proven Advanced Medium Range Air to Air Missile (AMRAAM®). Designed specifically for ground-based air defense, AMRAAM-ER will enable intercepts at longer range and higher altitudes.

"With AMRAAM-ER, Raytheon is rewriting the book on ground-based air defense. The new missile will be even faster and more maneuverable than the current AMRAAM," said Mike Jarrett, Raytheon vice president of Air Warfare Systems. "By leveraging many existing AMRAAM components, Raytheon can deliver AMRAAM-ER quickly and affordably with very low risk."

Raytheon will integrate AMRAAM-ER into the NASAMS launcher.

NASAMS is the latest and most modern Medium Range Air Defense system. In partnership with KONGSBERG, Raytheon has delivered more than 70 fire units to seven countries. It is the most commonly used Short and Medium Range Air Defense System in NATO.

"Combined with the NASAMS launcher, AMRAAM-ER will provide a new level of protection to customers," said Ralph Acaba, vice president of Integrated Air and Missile Defense at Raytheon's Integrated Defense Systems business. "NASAMS is one of the most easily manned, trained, and maintained systems in the world."

Fielded in Norway for more than a decade, NASAMS is operationally deployed in the U.S. National Capital Region, Spain, Finland, the Netherlands, and an undisclosed country. It is also in production for Oman under a contract received last year.

Raytheon plans to flight test AMRAAM-ER before the end of the year.
http://www.prnewswire.com/news-releases/raytheon-unveils-extended-range-amraam-300037410.html

http://www.deagel.com/Surface-to-Air-Missiles/AMRAAM-ER_a001921001.aspx
 
Viimeksi muokattu:
Ei tainnut olla kuitenkaan kovin huono valinta tämä nasam. Tuntuu kehittyvät koko ajan.

Jep, ja aina kun tulee ilmavoimien AMRAAM:iin uusi ohjelmistopäivitys tai uusi ohjus, niin saadaan se myös NASAMS:in käyttöön. Siinähän tämä saman ohjuksen IT:ssä ja hävittäjissä käyttämisen kauneus piilee.

NASAMS on myös varsin modulaarinen järjestelmä, jota on helppo päivittää palanen kerrallaan. Voi aina liittää uuden ohjuksen, tutkan tai muun sensorin, aselavetin tai johtokeskuksen joutumatta uusimaan samalla järjestelmän muita osia.
 
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?244677

MilitaryPhotos-foorumin kirjoittajien mukaan AMRAAM-ER ja ESSM Block II ovat kaksi eri ohjusta, sielläkin ihmetellään eron syitä.

Yhtenä käytännön erona on ainakin se, että ESSM Block II:n hakupää voi käyttää aktiivitutkaohjauksen lisäksi puoliaktiivista tutkahakeutumista. En tiedä mahdollistaako NASAMS:in Sentinel-tutka edes SARH-ohjausta, riittääkö tarkkuus?

Tällöin voi olla järkevää, että AMRAAM-ER:stä on poistettu mahdollisuus tähän puoliaktiviiseen ohjaukseen, mikä mahdollisesti laskee ohjuksen hintaa ja saattaa laskea myös ohjuksen painoa, jolla voi olla vaikutusta ohjuksen kantamaan ja liikehtimiskykyyn.

Tällaista spekulaatiota tällä kertaa...
 
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?244677

MilitaryPhotos-foorumin kirjoittajien mukaan AMRAAM-ER ja ESSM Block II ovat kaksi eri ohjusta, sielläkin ihmetellään eron syitä.

Yhtenä käytännön erona on ainakin se, että ESSM Block II:n hakupää voi käyttää aktiivitutkaohjauksen lisäksi puoliaktiivista tutkahakeutumista. En tiedä mahdollistaako NASAMS:in Sentinel-tutka edes SARH-ohjausta, riittääkö tarkkuus?

Tällöin voi olla järkevää, että AMRAAM-ER:stä on poistettu mahdollisuus tähän puoliaktiviiseen ohjaukseen, mikä mahdollisesti laskee ohjuksen hintaa ja saattaa laskea myös ohjuksen painoa, jolla voi olla vaikutusta ohjuksen kantamaan ja liikehtimiskykyyn.

Tällaista spekulaatiota tällä kertaa...

En ainakaan ole kuullut, että Sentinel -tutkaa voisi käyttää SARH ohjusten ohjaamiseen, muutenhan NASAMS:ssa voisi käyttää ESSM:ää jo valmiiksi. Ja ESSM testeissä aikaisemmin käyttivät HAWK patterin tutkaa.
 
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?244677

MilitaryPhotos-foorumin kirjoittajien mukaan AMRAAM-ER ja ESSM Block II ovat kaksi eri ohjusta, sielläkin ihmetellään eron syitä.

Yhtenä käytännön erona on ainakin se, että ESSM Block II:n hakupää voi käyttää aktiivitutkaohjauksen lisäksi puoliaktiivista tutkahakeutumista. En tiedä mahdollistaako NASAMS:in Sentinel-tutka edes SARH-ohjausta, riittääkö tarkkuus?

Tällöin voi olla järkevää, että AMRAAM-ER:stä on poistettu mahdollisuus tähän puoliaktiviiseen ohjaukseen, mikä mahdollisesti laskee ohjuksen hintaa ja saattaa laskea myös ohjuksen painoa, jolla voi olla vaikutusta ohjuksen kantamaan ja liikehtimiskykyyn.

Tällaista spekulaatiota tällä kertaa...
Erohan on siis siinä että puoliaktiivinen ohjus vaatii maalin tilan päivittämistä eli tulenjohto tutkaa, ohjuksessa on vain vastaanotin joka nappaa maalista kipoavat tutka säteet. Nasamsissa ei ole sellaista koska aktiivinen ohjus pitää tutka itsessään ja sille riittää ajoittain päivitetty tieto siihen saakka kunnes se aktivoi oman tutkan ja tämän jälkeen se on täysin itsenäinen. Käytännössä ero on myös siinä että nasams patteri voi ampua ohjuksia niin paljon kuin haluaa kerralla ja kaikki vaikka eri maaliin. Jos järjestelmä käyttäisi puoliaktiivista ohjusta se ei voisi hyökätä kuin muutamaa kohdetta vastaan kerrallansa.
 
Erohan on siis siinä että puoliaktiivinen ohjus vaatii maalin tilan päivittämistä eli tulenjohto tutkaa, ohjuksessa on vain vastaanotin joka nappaa maalista kipoavat tutka säteet. Nasamsissa ei ole sellaista koska aktiivinen ohjus pitää tutka itsessään ja sille riittää ajoittain päivitetty tieto siihen saakka kunnes se aktivoi oman tutkan ja tämän jälkeen se on täysin itsenäinen. Käytännössä ero on myös siinä että nasams patteri voi ampua ohjuksia niin paljon kuin haluaa kerralla ja kaikki vaikka eri maaliin. Jos järjestelmä käyttäisi puoliaktiivista ohjusta se ei voisi hyökätä kuin muutamaa kohdetta vastaan kerrallansa.

Olin näkevinäni maininnan 72 ohjuksesta kerralla NASAMS:n kohdalla ja uskoisin, että mikäli systeemiin lisättäisiin tutka SARH ohjausta varten, niin loput järjestelmästä luultavasti kykenisi toimimaan melkolailla normaalisti. Mikäli se SARH ohjus vaatii huomattavasti enemmän kaistanleveyttä verrattuna aktiiviohjukseen, niin se kanava voitanee rakentaa siihen tutkaan ja se toimisi sitten riippumatta muista systeemeistä. Mutta joo, useaa SARH ohjusta systeemi tuskin kykenisi ohjaamaan kerralla.
 
Olin näkevinäni maininnan 72 ohjuksesta kerralla NASAMS:n kohdalla ja uskoisin, että mikäli systeemiin lisättäisiin tutka SARH ohjausta varten, niin loput järjestelmästä luultavasti kykenisi toimimaan melkolailla normaalisti. Mikäli se SARH ohjus vaatii huomattavasti enemmän kaistanleveyttä verrattuna aktiiviohjukseen, niin se kanava voitanee rakentaa siihen tutkaan ja se toimisi sitten riippumatta muista systeemeistä. Mutta joo, useaa SARH ohjusta systeemi tuskin kykenisi ohjaamaan kerralla.
Käsittääkseni järjestelmässä on ohjuksia tuon verran ampumavalmiina ja luku tulee siitä... Itse olen nähnyt luvun 54... Tulee siitä että patterissa on 9kpl laukaisu alustoja ja jokaisessa 6 ohjusta. Puoliaktiivisessa ohjuksessa on omat hyvät puolensa. Se on käsittääkseni ainakin halvempi.
 
Käsittääkseni järjestelmässä on ohjuksia tuon verran ampumavalmiina ja luku tulee siitä... Itse olen nähnyt luvun 54... Tulee siitä että patterissa on 9kpl laukaisu alustoja ja jokaisessa 6 ohjusta. Puoliaktiivisessa ohjuksessa on omat hyvät puolensa. Se on käsittääkseni ainakin halvempi.

Uskoakseni laukaisualustoja voi olla enemmänkin. Saatan toki muistaa väärinkin, mutta mielestäni niitä oli enemmän.
 
Uskoakseni laukaisualustoja voi olla enemmänkin. Saatan toki muistaa väärinkin, mutta mielestäni niitä oli enemmän.

Virallinen tiedotus kertoi muistaakseni kuudesta patterista. Kullakin patterilla oli tuolloin neljä lavettia. Sittemmin on mm. Ilmatorjunta-lehden jutissa mainittu myös kolme lavettia per patteri. Kokonaismäärä lienee siis 18 tai 24kpl. Toista sataa ohjusta joka tapauksessa ampumavalmiina.
 
Uskoakseni laukaisualustoja voi olla enemmänkin. Saatan toki muistaa väärinkin, mutta mielestäni niitä oli enemmän.
Niitä oli enemmän jossakin kokoonpanossa... Muistelisin että olisin nähnyt että 12kpl?? Uusimmissa julkaisuissa puhutaan 9kpl:sta. Sinänsä niiden määrälle ei ole varmaankaan rajoitusta. Lähinnä vastaan tulee ohjusten määrä eli kuinka paljon niitä halutaan maastossa pitää ja se kuinka montaa alustaa johtokeskukset pystyvät hoitamaan... Sen verran pätevältä järjestelmältä alkaa näyttämään että en pistäisi pahaksi vaikka hankittaisiin vielä yksi patteri lisää...
 
Nyt menee muistin varassa mutta "virallinen" kokoonpano on muistaakseni 9 laukaisu alustaa, 3-4 johtokeskusta, 2 optista sensoria ja tutkia oli sitten x määrä

Edit: deagelin sivuilta...
Each NASAMS battery consists of 3 or 4 fire distribution centers, 3 or 4 AN/TPQ-36 surveillance, acquisition, and tracking radar systems, 9 truck-mounted missile launchers with 6 AMRAAM missiles each, and 3 or 4 truck-mounted MSP 500 electro-optical sensor for visual target identification and raid size assessment. This configuration enables NASAMS to engage up to 54 targets simultaneously within a few seconds. The launchers can be located at up to 25 kilometers from the fire distribution center extending the air defense coverage.
 
Suomalaiset kokoonpanot ovat aina kevennettyjä versioita alkuperäisistä. BUK-patterin lavettimääräkin oli puolitettu alkuperäisestä ( Venäjä 6kpl Suomi 3kpl ). Lataus- ja laukaisulavetit tosin tasoittavat tuota muutosta. Niitä on molemmilla 3kpl. Ei kannata NASAMSinkaan kohdalla katsella mitään muuta kuin meikäläisiä sovelluksia patterin organisaatiosta.
 
Näinhän ne on...
 
Olin näkevinäni maininnan 72 ohjuksesta kerralla NASAMS:n kohdalla ja uskoisin, että mikäli systeemiin lisättäisiin tutka SARH ohjausta varten, niin loput järjestelmästä luultavasti kykenisi toimimaan melkolailla normaalisti. Mikäli se SARH ohjus vaatii huomattavasti enemmän kaistanleveyttä verrattuna aktiiviohjukseen, niin se kanava voitanee rakentaa siihen tutkaan ja se toimisi sitten riippumatta muista systeemeistä. Mutta joo, useaa SARH ohjusta systeemi tuskin kykenisi ohjaamaan kerralla.

Luin myös, ja se 72 oli vain esimerkkikokoonpano. Aktiiviohjuksia tosiaan pystytään ampumaan periaatteessa miten paljon tahansa. Käytännössä yhden ohjuksen tai ohjuspatterin kohdalla ei kuitenkaan ole varmaan tuhansia maaleja, eikä toisaalta ohjuksiakaan ole tuhansia. Jos olisi, tulisi kyllä varmaan jo sitten myös ongelmia maalien osoittamisesta - kuka ampuu mitä ja millä ohjuksella. Mutta ilman muuta, maaleja voidaan torjua huomattavasti enemmän ja joustavammin.

On hyvä tuoda myös esiin aktiivisten tutkaohjusten yksi merkittävä hyöty: yllätyksellisyys ja oman toiminnan suojattavuus / ilmatorjunnan kestävyys

Koska kyse on aktiivisesta ohjuksesta:
  • Ei kohdetta tarvitse valaista. Kohde ei näin ollen saa etukäteisvaroitusta että "kohta muuten tulee ohjusta". Aikaa väistölle tai vastatoimille on paljon vähemmän.
  • IT-tutkaa ei tarvitse pitää päällä kauan. Kun on muuta kautta karkea käsitys vihulaisen olemassaolosta, niin olettaisin että riittää, että tutka näpäytetään päälle vaikka sekunniksi, ja vaikka toisen kerran sekunniksi antamaan päivitetty sijaintitieto ohjuksen lentomatkan puolivälissä. Sen jälkeen ohjus osaa itse perille. Vihulaisen on vaikeampi löytää tai lamauttaa tutkaa, kun sitä käytetään näin.
  • Hyvissä näkyvyysoloissa voidaan oletettavasti ampua täysin ilman tutkaa, passiivisesti, käyttämällä Nasamsin Elektro-optista laitteistoa. Tällaista järjestelmää on hyvin vaikea jäljittää tai lamauttaa, erityisesti Suomen oloissa.
 
Tuohonhan voidaan käsittääkseni liittää mitä tahansa sensoreita joista saadaan 3D tieto.. Valaiseva tutkaan loistaa kuin joulukuusi mutta pelkästään mittaava tutka taitaa olla tänäpäivänä suht hiljainen? Mahtaako ne olla edes helposti havaittavissa?
 
Tuohonhan voidaan käsittääkseni liittää mitä tahansa sensoreita joista saadaan 3D tieto.. Valaiseva tutkaan loistaa kuin joulukuusi mutta pelkästään mittaava tutka taitaa olla tänäpäivänä suht hiljainen? Mahtaako ne olla edes helposti havaittavissa?

Olettaisin myöskin, että ei ole mitenkään mahdotonta kytkeä useampaa EO-järjestelmää yhteen ja muodostaa 3D-tieto siitä.

Kyllä, valaiseva tutka ja vain skannaava ovat aika eri tapauksia.
  • Kuten todettu, on iso ero siinä, käykö tutka vain sekunnin ajan päällä, vai posottaako se kymmeniä sekunteja yhteen menoon.
  • Skannaus vaatii paljon vähemmän energiaa kuin kohteen valaisu
  • Lisäksi modernit AESA-tutkat on rakennettu siten, että niiden havainnointi on vaikeaa (vaihtavat esim. taajuutta lennosta). Tämä ei toimisi kohteen valaisussa varmastikaan yhtä hyvin.
 
Pv:n sivuilla olevan esittelyn mukaan meikäläisessä NASAMS-patterissa on kolme lavettia. Jos alkuperäinen kuuden patterin tieto on oikea olisi lavettien kokonaismäärä siis 18kpl.

Maavoimien kalustoesittelystä kopioituna:

ITO12-järjestelmän peruskokonaisuutena on ilmatorjuntaohjuspatteri, joka muodostuu taistelunjohtokeskuksesta, maalinosoitustutkasta, elektro-optisesta sensorista sekä kolmesta ohjuslavetista.

ITO12-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä voidaan sen hyvästä verkottumiskyvystä johtuen muodostaa hyvinkin erilaisia kokonaisuuksia. Kolme tai neljä taistelunjohtokeskusta verkottamalla voidaan muodostaa ilmatorjuntapatteristo, joka on tehokkain ja taistelunkestävin tapa käyttää järjestelmää. Yksi taistelunjohtokeskus toimii johtavana keskuksena ja voi enimmillään johtaa kahdeksaa tutkaa, neljää elektro-optista sensoria sekä 12 ohjuslavettia. Johtava taistelunjohtokeskus liitetään ilmapuolustuksen valvonta- ja johtamisjärjestelmään, josta se saa ilmatilannekuvan sekä tulenkäyttöä koskevat ohjeet ja määräykset.

Kahdesta taistelunjohtokeskuksesta voidaan muodostaa ”patteriryhmä”, jossa toinen johtokeskus voi johtaa kaikkia verkossa olevia sensoreita ja ohjuslavetteja.
 
Eli patteriatossa olisi 9 laukaisualustaa, 3-4 johtokeskusta, 3-4 Tutkaa ja optista sensoria... Suomi siis osti kaksi patteristoa.
 
Back
Top